Sinkkuna elämä on oikeasti ihanaa,miksi muut ihmiset ei ymmärrä että aidosti nautin tästä??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Onnellinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

"Onnellinen"

Vieras
Olin äitini 50v synttäreillä vkloppuna. Olen itse kolmekymppinen ja kahden lapsen äiti. Lapset jo aika isoja 7v ja 9 v. Eronnut 5 vuotta sitten lasten isästä. Tässä on ollut muutama vakavampi suhde mutta en ole asunut kenenkään kanssa virallisesti yhdessä. Tuolla synttäreillä kaikki sukulaiset jaksaa kysellä ja ihmetellä miksi mulla ei oo miestä ja miks oon niin ronkeli. Miksei muut ihmiset tajua että sinkkuna voi olla onnellinen? Jos tapaisin elämäni rakkauden ni en laittaa hanttiin, mutta olen kuitenkin järkänn elämäni niin että olen yksin vaikka loppuikäni. Saan sisustaa kotini kuten haluan,jos en jaksa siivota ni kukaan ei valita mistään. Jos haluan nuolla koko kämpän ni ei tarvi valittaa että joku sotkee. Ei tarvi olla omista työ, raha- asioita ym tilivelvollinen kellekään. Saan nauttia elämästä omilla ehdoilla ja just niinku mulle sopii. Käyn joka päivä kuntosalilla ym ei tarvi laittaa kenenkään menoja omien edelle. Parasta on kuitenkin se että en tunne yhtään pariskuntaa joiden suhde olis sen arvoinen että luopuisin kaikesta tästä? En siis jaksa uskoa että pokeesti parisuhde tekisi mua onneliseksi. kaipaisin aina sitä ihastumisen tunnetta ja sellasta ja varmaan tukehtuisin jos mulla olis joku perusäijä ja 5 tenavaa kintuissa:DVoi lähteä ulos kavereiden kanssa vaikka keskellä viikkoa jos haluan ja kukaan ei kysele mitään, saan tapailla ketä haluan ja saalistaa parempia miehiä. Eniten ahdistaa se että olen nähnyt niin paljon työssäni ja elämässäni suhteita ja voisin väittää että kukaan ei tekisi mua onnelliseksi. Ihan senki vuoksi että on nähnyt niin paljon ku perheet hajoaa ja idyllit särkyy. Miten kukaan jaksaa oikeesti uskoa parisuhteeseen? Ne kuitenkin päättyy aina jossain vaiheessa, paitsi ennenvanhaan. Sillon oli muutenkin niin eri arvot ihmisillä, voi ku sellaset sais takas..
 
Mä kyllä uskon parisuhteeseen. Mutta jos nyt jäisin sinkuksi, mä olisin varmaan aika kauan yksin. Vaikken mä itse ole mikään kulmakunnan tavoitelluin nainen, mun kriteerit olis niin korkealla, etten usko sellaisen miehen kovin helposti edes löytyvän. Kyse ei ole ulkonäköön liittyvistä kriteereistä vaan esim. se, ettei tästä miehestä koskaan tulisi mun elämässäni ykkösasiaa. Mä en todennäköisesti myöskään haluais enää muuttaa kenenkään kanssa yhteen, enkä missään nimessä halua lisää lapsia. En myöskään haluaisi uudelleen naimisiin. Jne jne jne. Jos sulla on sinkkuna hyvä olla, se on hyvä niin. Pääasia että olet itse onnellinen, sukulaisia ei tarvitse miellyttää :).
 
Joo, on varmaan tietynlaisille ihmisille vaikea pala, kun joku ei elä normien mukaan. Ettet silti vain itse korostaisi tuota seikkaa liikaa ja toisi sitä esiin jatkuvasti? Tai no ehkä et tee niin, voin kuvitella, että jotkut vaan kyselee koko ajan asiasta.

Mut mua kiinnostaa, että missä ne sun lapset sitten on, kun voit elää noinkin vapaasti? Ei 7- ja 9- vuotiaat niin isoja oo vielä, että aina yksin pärjäis ku äiti on baarissa....
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mörmör;28635839:
Joo, on varmaan tietynlaisille ihmisille vaikea pala, kun joku ei elä normien mukaan. Ettet silti vain itse korostaisi tuota seikkaa liikaa ja toisi sitä esiin jatkuvasti? Tai no ehkä et tee niin, voin kuvitella, että jotkut vaan kyselee koko ajan asiasta.

Mut mua kiinnostaa, että missä ne sun lapset sitten on, kun voit elää noinkin vapaasti? Ei 7- ja 9- vuotiaat niin isoja oo vielä, että aina yksin pärjäis ku äiti on baarissa....

Niin siis meillä lasten isän kanssa viikko/ viikko huoltajuus. Ja en käy kovin paljon yökerhoissa enemmänkin tykkään käydä istuskelemassa jossain ja teatterissa,leffassa tms vaikka keilaamassa. En mielestäni korosta yhtään asiaa mutta ärsyttää niin helvetisti että muut ihmiset jaksaa kyllä ihmetellä. Serkkunikin sano mulle että kyllä sulle nyt kiire tulee ku pitäs löytää mies ja ensin olla jokunen vuosi sen kanssa ja sitte mennä naimisiin jos meinaat sen kolmanne lapsen tehdä. Siis mikä hiton standardi sekin on:O en oo koskaan puhunu että halusin lisää lapsia, vaikken oo täysin poiskaan sulkenut sitä. Ja kyseinen henkilö sitten totes vielä että hanki elämä, eli mies ja lisää lapsia ja talo. Hän itse 3 lapsen ihan räjähtänyt äiti jonka parisuhde ja talous perseellä,ikää 37v ja tekee jotain parturin töitä harjoittelupalkalla klo:9.00-18.00. Onko tää jotin kateutta vai mitä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Alkuperänen;28635886:
Niin siis meillä lasten isän kanssa viikko/ viikko huoltajuus. Ja en käy kovin paljon yökerhoissa enemmänkin tykkään käydä istuskelemassa jossain ja teatterissa,leffassa tms vaikka keilaamassa. En mielestäni korosta yhtään asiaa mutta ärsyttää niin helvetisti että muut ihmiset jaksaa kyllä ihmetellä. Serkkunikin sano mulle että kyllä sulle nyt kiire tulee ku pitäs löytää mies ja ensin olla jokunen vuosi sen kanssa ja sitte mennä naimisiin jos meinaat sen kolmanne lapsen tehdä. Siis mikä hiton standardi sekin on:O en oo koskaan puhunu että halusin lisää lapsia, vaikken oo täysin poiskaan sulkenut sitä. Ja kyseinen henkilö sitten totes vielä että hanki elämä, eli mies ja lisää lapsia ja talo. Hän itse 3 lapsen ihan räjähtänyt äiti jonka parisuhde ja talous perseellä,ikää 37v ja tekee jotain parturin töitä harjoittelupalkalla klo:9.00-18.00. Onko tää jotin kateutta vai mitä?[/QUOTE/]

Ehkä ajattelemattomasti totesi mutta en usko että kateutta, enemmänkin kuulostaa että on tyytyväinen / onnellinen ja haluaisi sinullekin saman.
Kovasti puolustelet, miten lie pinnan alla.. toki nuo luettelemasi seikat ovat kivoja mutta jotain puuttuu???
 

Yhteistyössä