Sisko, jota ei ole...

["Alli"]

Minulla yksi sisko. Hän on minua 4 vuotta vanhempi. Meillä on ihan ok välit. Mutta! Hän ei soittele eikä pidä mitään yhteyttä ( asuu 350 km päässä ). Vastaa jos soitan ja juttelee kyllä. Jos en soita emme kuule mitään toisistamme. Nyt ajattelin, että antaa olla. Olkoon rauhassa kun niin haluaa. Tällainen loukkaa!

Ei hän ole oikein koskaan minusta välittänyt. Muistan jo lapsena kylmyyden, jota hän osoitti minua kohtaan. Voi kun tietäisi miksi.....?

 

["Vieras"]

Tai ehkä ei vain ole hyvä pitämään yhteyttä. Mä en soittele juuri koskaan kellekään. Kaverit ja suku tietää, niin soittelee sit mulle.

Jos vaivaa kysy.

 

["huoh"]

[QUOTE="Vieras";27633168]Tai ehkä ei vain ole hyvä pitämään yhteyttä. Mä en soittele juuri koskaan kellekään. Kaverit ja suku tietää, niin soittelee sit mulle.

Jos vaivaa kysy.[/QUOTE]

Minkähän takia jotkut näkevät oikeudekseen olla niitä "jotka eivät ole hyviä pitämään yhteyttä"??? Niin että toiset saavat sitten soitella ja maksaa kaikki puhelut jos mielii yhteyttä pitää.

Mulla on kaksi tällaista siskoa. Ei heitä kiinnosta kuin se oma napa. Jos haluaa heihin yhteyttä pitää niin itse saa soitella. Lopulta kyllästyin ja välit on nyt mitä on. Tuntuu että ei mulla siskoja enää olekaan. Samalla tavalla kohtelevat vanhempiamme, ei heitä kiinnosta soitella ellei jotain todella tärkeää tapahdu tai ilmoittavat kissanristiäisistä yms.

Turha ihmetellä kun ei kiinnosta heidän kissanristiäisissään juosta.

 

["..."]

No kaikki eivät vaan ehdi tai tykkää puhua puhelimessa. Itse en esim. yksinkertaisesti tykkää puhua puhelimessa, sillä mun mielestä niin suuri osa ihmisen kommunikaatiosta on ilmeissä eleissä, puhelimessa nämä puuttuu. Mikä lie häiriö mulla on...

No oma siskoni haluaisi jutella puhelimessa eikä juuri ehtisi tavata. Itse taas tykkäisin tapailla vaikka harvemminkin ja vaihtaa kuulumiset siten. Niin ja sisko ei ehdi tavata, mutta puhua tuntikausia puhelimessa kylllä ehtii No kyllä meillä silti yhteydenpito sujuu, sisko soittelee ja puhun kyllä hänen kanssaan puhelimessa. Itse ehdottelen tapaamisia, silloin tällöin hälle sopii.

Mutta ihmiset on erilaisia

 

[hehhhhhhhee]

Oletkohan minun siskoni? Itse en nimittäin tykkää soitella puhelimella, enkä lätistä muutenkaan puhelimessa... ;p Mutta puhun kyllä lyhyesti ja ytimekkäästi jos joku soittaa tai itse satun joskus harvoin soittamaan jollekin

 

[äskeinen]

Tajusin just, että et tosiaan voi ollakaan mun sisko, koska mun sisko asuu musta n. 120-130km päässä. huh!

 

["vieras"]

Mun sisko on mua 13 vuotta vanhempi, tietty etäisyys meillä on aina ollut ikäerosta johtuen, mutta ollaan oltu läheisiäkin, etenkin mun aikuistuessa. Mutta viime vuosina siitä on tullut jotenkin välttelevä ja etenkin viimeisen vuoden aikana, kun löysi uuden miehen. Mua loukkaa se, että oma perhe unohdetaan, kun oma elämä muuttuu. Me asutaan samassa kylässä, että vois joskus vaikka poiketa kylään, mutta ei... ja mä en edes tiedä, missä mun sisko nykyään asuu, siis suunnan tiedän, mutten tarkkaa osotetta.

 

["huoh"]

Oletkohan minun siskoni? Itse en nimittäin tykkää soitella puhelimella, enkä lätistä muutenkaan puhelimessa... ;p Mutta puhun kyllä lyhyesti ja ytimekkäästi jos joku soittaa tai itse satun joskus harvoin soittamaan jollekin

Oletko epäsosiaalinen? Asiallinen ainakin olet eikö niin? Olet oppinut olemaan sellainen etkä osaa irroitella. Mikä siinä puhelimessa on niin kauheaa ettei voi puhua? Etkö osaa aidosti kohdata ihmisiä, aina pitää olla joku rooli päällä, maski ettei vain kukaan näkisi kulissisi läpi? Tulee nimittäin niin mieleen oma siskoni.