M
murehtija
Vieras
Minä en kyllä ymmärrä.
Minulla on kaksi tyttöä - 7v ja 3v. Isompi on aina ollut hyvin hoikka 122/19 kun taas pienempi on pyöreä 98/17. Kummatkin ovat kulkeneet aina tasaisesti omilla käyrillään. Isompi jätetään neuvolassa rauhaan, vaikka on ilmeisesti alipainonen. Pienemmästä sanottiin, että lisää painoa suhteessa pituuteen ei saisi tulla.
Voin käsi sydämellä sanoa, että meillä syödään terveellisesti - paljon juureksia, kasviksia ym. Herkuttelua ei harrasteta muuta kuin juhlissa. Liikumme paljon. Kummatkin harrastavat liikuntaa, mutta emme käytä juurikaaan autoa tai rattaita. Alle 5 kilsan matkat jokainen polkee. Jaksamisen suhteen ei olekaan ongelmia ollut.
Nuoremmalle ei ole tullut painoa äkisti vaan hän on ollut samanlainen pallero jo syntyessään 51/4300 kun taas vanhempi oli 51/2900.
Nuorempi rakastaa ruokaa. Heti herättyään hän alkaa puhua puurosta. Hän sylö lautasen todella nopeasti vaikka yritämme hidastaa hänen tahtiaa. Ennen ruokailua hän juo lasin vettäja/tai syö porkkanan. Tuntuu, että hän ajattelee ruokaa alituiseen. Annamme hänelle yhdn pienen santsiannoksen. Tyttö tykkää syödä ihan kaikkea salaateista puolukoihin.
Vanhempi puolestaan ei söisi mitään. En ole koskaan kuullut hänen sanovan, että olisi nälkäinen. Ruokailut kestävä kauan. Vasta 6-vuotiaana hän jaksoi syödä kokonaisen banaanin.
Olen hieman kyllästynyt tilanteeseen. Ruokailut ovat kamalia. Toinen itkee lisää ruokaa, toinen sitä, että pitää joskus syödä.
Minä vain ihmettelen, miten saman perheen lapset voivat olla niin erilaisia.
Huolestuttaa myös, että jos pienempi jatkaa kasvamistaan omalla käyrällään, on hän pullero aina. Onko sekään hyvä. Hyvin hoikka on ilmeisen hyväksytympää.
Omat mittan ovat 164/52 ja isän 183/78.
Minulla on kaksi tyttöä - 7v ja 3v. Isompi on aina ollut hyvin hoikka 122/19 kun taas pienempi on pyöreä 98/17. Kummatkin ovat kulkeneet aina tasaisesti omilla käyrillään. Isompi jätetään neuvolassa rauhaan, vaikka on ilmeisesti alipainonen. Pienemmästä sanottiin, että lisää painoa suhteessa pituuteen ei saisi tulla.
Voin käsi sydämellä sanoa, että meillä syödään terveellisesti - paljon juureksia, kasviksia ym. Herkuttelua ei harrasteta muuta kuin juhlissa. Liikumme paljon. Kummatkin harrastavat liikuntaa, mutta emme käytä juurikaaan autoa tai rattaita. Alle 5 kilsan matkat jokainen polkee. Jaksamisen suhteen ei olekaan ongelmia ollut.
Nuoremmalle ei ole tullut painoa äkisti vaan hän on ollut samanlainen pallero jo syntyessään 51/4300 kun taas vanhempi oli 51/2900.
Nuorempi rakastaa ruokaa. Heti herättyään hän alkaa puhua puurosta. Hän sylö lautasen todella nopeasti vaikka yritämme hidastaa hänen tahtiaa. Ennen ruokailua hän juo lasin vettäja/tai syö porkkanan. Tuntuu, että hän ajattelee ruokaa alituiseen. Annamme hänelle yhdn pienen santsiannoksen. Tyttö tykkää syödä ihan kaikkea salaateista puolukoihin.
Vanhempi puolestaan ei söisi mitään. En ole koskaan kuullut hänen sanovan, että olisi nälkäinen. Ruokailut kestävä kauan. Vasta 6-vuotiaana hän jaksoi syödä kokonaisen banaanin.
Olen hieman kyllästynyt tilanteeseen. Ruokailut ovat kamalia. Toinen itkee lisää ruokaa, toinen sitä, että pitää joskus syödä.
Minä vain ihmettelen, miten saman perheen lapset voivat olla niin erilaisia.
Huolestuttaa myös, että jos pienempi jatkaa kasvamistaan omalla käyrällään, on hän pullero aina. Onko sekään hyvä. Hyvin hoikka on ilmeisen hyväksytympää.
Omat mittan ovat 164/52 ja isän 183/78.