Sitä ei voi sitten kai mitään sille, jos lasten isä ei välitä tapaamissopimuksista ja ei tapaa lapsiaan?

[kielletty]

Joo, tästä eteenpäin sovitte viikonlopun ja sanot jo etukäteen että perua ei voi, ellei ole tyyliin pää kainalossa. Ja jos mies haluaa, että hoidat osan ajasta tai että vaihdatte viikonloppuja, niin sanot vaan että ei käy, tässä sopimuksessa pysytään. Menojasi tai menemättömyyttäsi sun ei tarvitse hänelle KOSKAAN selitellä.

Näinpä. Annat pikkusormen, vie koko käden... Lapsillekin parempi että on joku selkeä järjestelmä näinkin kurjassa asiassa.

 

[heppili]

Eikö tapaamissopimuksen pysty uusimaan, jos pystyy näyttään, että se isä ei ikinä otakaan lapsia silloin kun pitäisi?

Eikö tuon pitäisi näkyä sitten myös elatuksen määrässä, koska isi ei elätäkkään niitä päiviä, mitä oletetaan?

Eli marssi tekemään uusi tapaamissopimus ja poista noi tapaamiset jos toinen ei halua nähdä. Jos toinen haluaa nähdä, niin hänen tulee sopia niistä erikseen sitten.

 

[väsynyt]

Semmoista se on.
Minunkaan lasteni isä ei ole eron jälkeen tavannut heitä kuin kolme kertaa. Erosta sentään kohta viisi vuotta aikaa. Mutta jäisikin sitten siihen, vaan ei. Se on täysin seonnut päästään, ja haastaa mua milloin mistäkin asiasta oikeuteen, jonka on omassa harhassaan kuvitellut. Se on mieleltään sairas, täysin harhainen, eikä lopeta piinaamista ikinä. Lapset sitä ei kiinnosta, mun kiusaaminen kyllä.

 

[minä]

täällä taas isä häipyi kuvioista kun lapsi oli 1,5v ja valitsi silloin oluen.. ei pitäny mitään yhteyttä nyt kun lapsi 9v isä ottaa yhteyttä ja haluaa alkaa leikkiä kunnon isää...

 

[ap]

Kiitos kannustavista viesteistä =). Yhden asian päätin heti, kun näytti että ero tulee, lapsilleni en ikinä hauku heidän isäänsä. Ja siinä olen pysynyt ja meinaan pysyäkkin. Olen ylpeä itsestäni, että pystyn siinä asiassa olemaan aikuinen. Harmittaa niin noiden lasten takia, mutta minkäs teet. Toki mä voisin suostua siihen yhteen yöhön, mutta kun mä ajattelin, että jos nyt suostun, niin se on sitten aina sama juttu kun tulee isäviikonloppu. Että voisikko ottaa toisen yön jne. :kieh:. Oikeesti mä luulin, että mun ex olisi mies, eikä tuommoinen kakara. Ittellä on paha olla, niin sehän on sitten lasten tapaamisista pois... ei voi kun päätänsä pyörittää... Sopimukseen kuului myös joka toinen maanantai-ilta. Eipä ole kuulunut, että olis tulos lapsia katsomaan... enkä soittele perään!

 

[vieras]

Älä ikinä laske sen varaan että mies hakee lapset. Älä myöskään selittele menojasi miehelle, et ole enää hänelle tilivelvollinen. Älä myöskään lupaa lapsille että isi hakee, jos kerran on mahdollisuus ettei haekaan. Laitat kamat kasaan itse ja sehän on sitten lapsille kiva ylläri jos iskä sattuukin muistamaan että on hänen viikonloppunsa pitää lapsia luonaan.

Kyllä sekin käy lapsille raskaaksi jos lähtö isän luokse tuleekin aina yllättäen. Kun mun isä kopulta otti meidät ehkä neljästi vuodessa viikonlopuksi (joskus usaitakin kuukauisia tapaamisten välissä) niin mä kyllä tarvitsin henkistä valmistautumista sitä viikonloppua varten. Sitähän se joskus oli, että isä perui vaikka kahta tuntia ennen sovittua noutuaikaa, mutta minkäs teet.

 

[miina]

Meillä erosta 9 v ja sama juttu, isä ei ole tavannut lapsiaan kuin muutaman kerran vuodessa, asutaan parin kilometrin päässä toisistamme joten välimatkakaan ei ole ongelma. Aina kun isä lupasi hakea lapset niin hän ei hakenutkaan, sitten me lasten kanssa yhdessä itkettiin sitä pettymystä. Aivan kauheaa aikaa yrittää lohduttaa lasta joka itkun kanssa kysyy että miksi isä ei halua tavata häntä ja mikä hänessä on vikana jne. Soitin lastenvalvojallekin asiasta, ei voi mitää jos ei isä tapaa lastaan, toki lastenvalvoja olisi voinut soittaa ja yrittää puhua järkeä isälle mutta siinäkin voisi käydä huonosti, raivostuu entisestään ja lakkaa kokonaan pitämästä yhteyttä lapsiin. Jos on tapaamissopimus eikä isä tapaa lastaan, siihen voi hakea käräjäoikeuden päätöksen ja isä joutuu maksamaa jonku uhkasakon mikäli ei tapaa lapsiaan sovittuna aikana mutta tuokin taitaisi olla yhtä tyhjän kanssa. Mitä järkeä on uhkasakon voimalla tavata lapsiaan, eikö sen pitäisi lähteä omasta halusta. Tänä päivänä toinen lapsista inhoaa isäänsä ja on hänelle tosi katkera, toinen on ihan hyvissä väleissä, soittelevat sillointällöin.

 

[CrystalBlue]

täällä taas isä häipyi kuvioista kun lapsi oli 1,5v ja valitsi silloin oluen.. ei pitäny mitään yhteyttä nyt kun lapsi 9v isä ottaa yhteyttä ja haluaa alkaa leikkiä kunnon isää...

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan? ( siis tapaamisia )

 

[Kevään 2010 tuleva äiti]

Hei!
Kyllä elämä on kovaa siskot rakkaat. Olen pahoillani, kun luen kertomuksianne. Haluaisin antaa teille ja lapsillenne jättihalauksen. Ihmisiin saa pettyä niin rankasti välillä tässä elämässä, miehiin ja naisiin.

Olen itse tehnyt aika erilaisen ratkaisun. Hankin tietoisesti lapsen tavallaan jo yksin. En halua ja jaksa pettyä miehiin, joten en edes sotke heitä mukaan. Lapseni isä on hurmaava taivaanrannanmaalari-runoilija. Yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista mieltä... ja olut, se suomalaisten miesten vitsaus, maistuu myös hänelle. Olen itse yh-äidin tytär. Olen nuoresta asti rakentanut elämäni ja talouteni omilla jaloillani seisten. Haaveena on ollut saada lapsi. Nyt 30-vuotiaana omistusasuunnossa ja vakityössä olevana uskalsin sen toteuttaa, aivan omalla vastuullani, muita siihen sotkematta. Asian olen tehnyt selväksi jo lapseni isälle. Rakastan häntä, mutta olen jo todennut elämän hänen kanssaan mahdottoman vaikeaksi. Minulle ei ole siunaantunut siis "kunnollista" miestä tähän ikään mennessä, vaikka miehiä olen katsastanut useita. Ajattelin tarttua todellisuuteen, kasvaa isoksi tytöksi ja toteuttaa haaveeni lapsesta. Olla oman onneni seppä. Mielessäni en edes odota lapsen isältä mitään. Kaikki huomio mitä lapsi saa häneltä, on sitten ehkä ylimääräistä bonusta. Ehkä olen kyynikko. Toisaalta olen varmistanut etten putoa korkealta. Uskon, että tähän "perheeni" rakenteeseen eli ratkaisuuni kantaa vastuuni yksin, vaikuttaa vanhempieni ero ja oman isäni vastuuton esimerkki. Olisin kiinnostunut kuulemaan onko tämä ns. sosiaalisesti periytyvää? Eli onko teillä monella yksin jääneellä vanhempien ero/vastuuton isä taustalla? Uskon näiden asioiden muokanneen suuresti mieskuvaani. Se on tavallaan surullista, että näen useimmat miehet tälläisessä valossa. Mutta niitä vastuuttomia ja viinaan meneviä miehiä tuntuu olevan tässä maassa niin paljon! Kertokaapa kokemuksianne. Ja iloitakaa lapsistanne! Niin minäkin omastani, vielä massuasukista.

 

[yh minäkin]

meillä myös samanlaista. tosin alkuun lasten isä haki lapset luokseen säännöllisesti. nyt viimeisen vuoden tapaamisajat vaan pidentyy kokoajan. nytkin on mennyt kuukausi kun viimeksi otti lapset. lapset on itkien soitellut isälleen, että joko tuut hakemaan. mutta isinhän täytyy ryypätä raskaan työviikon päätteeks. viime v.loppuna oli risteilyllä ja tänä v.loppuna oli muuten vaan juomassa. lapsille sanoi olevansa kuumeessa. ei olis taaskaan edes ilmottanu ettei tuu, mutta esikko soitti kysyäkseen monenko aikaan isi hakee... v#tuttaa ihan tosissaan lasten puolesta jotka viikko toisensa perään jaksavat odottaa isäänsä. minäkin aikanani päätin etten ikinä puhu lapsille mitään vähääkään negatiivista isästään mutta täytyy sanoa, tiukkaa tekee!!!