V
vierailija
Vieras
Kopsattu FB, Arja Hokkanen julkinen kirjoitus.
Vaalit tulossa, kannattaa miettiä kenelle äänensä antaa.
"Espoon ulkoilualue eilen. Kaverin kanssa ulkoilemassa, tarkoitus grillata ja metsäillä. Grillikatoksen oli täyttänyt toistakymmentä tummasilmäistä ja tummaihoista ihmistä, ilmeisesti arabiaa puhuvaa henkilöä; lapsia, nuoria, naisia ja miehiä.
Funtsin, että kyllä me sekaan mahdutaan. Tervehdin, saimme vastaukseksi vain tuijotusta, aika vihamielistä. Ei elettäkään, että tekisivät tilaa. Seison hetken ja havainnoin. Autot ajettu grillin viereen. Ehkä neljä telttaa, tuoliryhmiä, pöytiä ym. kasattu katoksen ympärille. Kaikki grillikatoksen tasot täytetty mitä ihmeellisimmillä "retkeilytarvikkeilla", vesipiippua myöten.
Odotan jotain, en tiedä mitä. Että joku nousisi katoksen ruokailuryhmästä, osoittaisi, että "Hei, tänne mahtuu". Hiljaisuus ja tuijotus jatkuu. Avaan suuni, jostain syystä englanniksi
...
Sanon että tämä ei ole okei, viittaan käsilläni ympäristöön. Verenpaine nousee ihan pikkuisen, mutta pysyn asiallisena ja rauhallisena. Selitän, että tämä on yhteinen, kaikkien tila, ja että esimerkiksi teltat eivät kuulu grillialueelle.
Ryhmän teinityttö saa suunsa auki, "Me puhuta suomi kyllä". Sanon hyvä, ja jatkan perustelujani suomeksi. Alkaa pulputus arabiaksi, ryhmän mieshenkilö kysyy; "miten me teitä estämme", hän hokee.
No, mietin mielessäni, että jos autoilla, teltoilla ym. varustuksella täyttää koko tilan, ja "vastaanotto" on vihainen tuijotus, kuin olisimme kutsumattomina vieraina saapuneet perheen/ryhmän olohuoneeseen/keittiöön/makuutiloihin, on se aika selkeä viesti; pysykää poissa, tämä on nyt meidän tila.
Teinityttö alkaa huitomaan käsillään ja sanoo; "Voitte mennä pois, menkää pois". Se siitä vanhempien ihmisten kunnioituksesta, joka kuulemma on tärkeää "muissa kulttuureissa". Jatkan sitkeästi perustelujani, kohdistan sanani ryhmän vanhimmalle. Perustelujeni päätteeksi toivotan mukavaa päivänjatkoa. Poistumme paikalta.
Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan? Metsä ja yhteiset tilat metsässä ovat suomalaisille aivan erityinen paikka. Tervehditään poluilla, vaikka ei tunneta. Ilmaistaan kaikin tavoin grilleillä, että kyllä tänne sopii. Ollaan vieraanvaraisia. Lisätään puita grilliin osoitukseksi, että "tervetuloa tulille".
Näin tapahtuikin seuraavalla grillikatoksella, jossa ryhmä suomalaisia miehiä evästi ja seurusteli. Heilläkin oli teltta, kaukana grillistä. He lisäsivät puita grilliin. Pöytään tehtiin tilaa. Tarjottiin majoneesia makkaralleni ja pidettiin yllä leppoisaa keskustelua. Herrat muistuttivat toisiaan välillä että "meillä on leidejä" seurassa, pidetään puheet sen mukaisina.
Hatunnosto suomalaisille herrasmiehille metsässä, vaikkei ronskimpikaan kielenkäyttö minua ja 70 vuotiasta naisystävääni säikytä
!
Kiiteltiin puolin ja toisin kohtaamisesta ja seurasta. Me jatkoimme metsäilyä. Jäi hyvä mieli.
----
Ei ole rasismia odottaa suomalaisissa metsissä, muuallakaan, ns. yhteisissä "tiloissamme" oman kulttuurimme kunnioitusta, vanhempien ihmisten kunnioitusta ja jonkinlaisia käytöstapoja. Usein käy kuitenkin niin, että suomalainen väistää, tekee tilaa, eikä hakemalla hae konfliktia. En hakenut konfliktia.En vain halunnut väistää, mennä pois, vaikka teinityttö niin tulisesti kehotti.
Väistätkö sinä, vai jäätkö kertomaan/perustelemaan, miksi joku toiminta yhteisissä "tiloissa" ei ole okei?
Toiset sanovat, että pitää ymmärtää ja hyväksyä muita kulttuureja. Minä sanon, se on vastavuoroista, ja sanon _painokkaasti_, että kaikkea ei pidä hyväksyä, ja siirtyä takavasempaan....
Jk. Merenrantaan oli leiriytynyt ukrainalainen tai venäläinen perhe (en erota kieliä). He olivat tehneet avotulen/nuotion "omalle tontilleen".
Ei ollut enää energiaa jäädä "valistamaan", miksi sekään ei ole okei...."
"Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt"
Vaalit tulossa, kannattaa miettiä kenelle äänensä antaa.
"Espoon ulkoilualue eilen. Kaverin kanssa ulkoilemassa, tarkoitus grillata ja metsäillä. Grillikatoksen oli täyttänyt toistakymmentä tummasilmäistä ja tummaihoista ihmistä, ilmeisesti arabiaa puhuvaa henkilöä; lapsia, nuoria, naisia ja miehiä.
Funtsin, että kyllä me sekaan mahdutaan. Tervehdin, saimme vastaukseksi vain tuijotusta, aika vihamielistä. Ei elettäkään, että tekisivät tilaa. Seison hetken ja havainnoin. Autot ajettu grillin viereen. Ehkä neljä telttaa, tuoliryhmiä, pöytiä ym. kasattu katoksen ympärille. Kaikki grillikatoksen tasot täytetty mitä ihmeellisimmillä "retkeilytarvikkeilla", vesipiippua myöten.
Odotan jotain, en tiedä mitä. Että joku nousisi katoksen ruokailuryhmästä, osoittaisi, että "Hei, tänne mahtuu". Hiljaisuus ja tuijotus jatkuu. Avaan suuni, jostain syystä englanniksi
...Sanon että tämä ei ole okei, viittaan käsilläni ympäristöön. Verenpaine nousee ihan pikkuisen, mutta pysyn asiallisena ja rauhallisena. Selitän, että tämä on yhteinen, kaikkien tila, ja että esimerkiksi teltat eivät kuulu grillialueelle.
Ryhmän teinityttö saa suunsa auki, "Me puhuta suomi kyllä". Sanon hyvä, ja jatkan perustelujani suomeksi. Alkaa pulputus arabiaksi, ryhmän mieshenkilö kysyy; "miten me teitä estämme", hän hokee.
No, mietin mielessäni, että jos autoilla, teltoilla ym. varustuksella täyttää koko tilan, ja "vastaanotto" on vihainen tuijotus, kuin olisimme kutsumattomina vieraina saapuneet perheen/ryhmän olohuoneeseen/keittiöön/makuutiloihin, on se aika selkeä viesti; pysykää poissa, tämä on nyt meidän tila.
Teinityttö alkaa huitomaan käsillään ja sanoo; "Voitte mennä pois, menkää pois". Se siitä vanhempien ihmisten kunnioituksesta, joka kuulemma on tärkeää "muissa kulttuureissa". Jatkan sitkeästi perustelujani, kohdistan sanani ryhmän vanhimmalle. Perustelujeni päätteeksi toivotan mukavaa päivänjatkoa. Poistumme paikalta.
Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan? Metsä ja yhteiset tilat metsässä ovat suomalaisille aivan erityinen paikka. Tervehditään poluilla, vaikka ei tunneta. Ilmaistaan kaikin tavoin grilleillä, että kyllä tänne sopii. Ollaan vieraanvaraisia. Lisätään puita grilliin osoitukseksi, että "tervetuloa tulille".
Näin tapahtuikin seuraavalla grillikatoksella, jossa ryhmä suomalaisia miehiä evästi ja seurusteli. Heilläkin oli teltta, kaukana grillistä. He lisäsivät puita grilliin. Pöytään tehtiin tilaa. Tarjottiin majoneesia makkaralleni ja pidettiin yllä leppoisaa keskustelua. Herrat muistuttivat toisiaan välillä että "meillä on leidejä" seurassa, pidetään puheet sen mukaisina.
Hatunnosto suomalaisille herrasmiehille metsässä, vaikkei ronskimpikaan kielenkäyttö minua ja 70 vuotiasta naisystävääni säikytä
!Kiiteltiin puolin ja toisin kohtaamisesta ja seurasta. Me jatkoimme metsäilyä. Jäi hyvä mieli.
----
Ei ole rasismia odottaa suomalaisissa metsissä, muuallakaan, ns. yhteisissä "tiloissamme" oman kulttuurimme kunnioitusta, vanhempien ihmisten kunnioitusta ja jonkinlaisia käytöstapoja. Usein käy kuitenkin niin, että suomalainen väistää, tekee tilaa, eikä hakemalla hae konfliktia. En hakenut konfliktia.En vain halunnut väistää, mennä pois, vaikka teinityttö niin tulisesti kehotti.
Väistätkö sinä, vai jäätkö kertomaan/perustelemaan, miksi joku toiminta yhteisissä "tiloissa" ei ole okei?
Toiset sanovat, että pitää ymmärtää ja hyväksyä muita kulttuureja. Minä sanon, se on vastavuoroista, ja sanon _painokkaasti_, että kaikkea ei pidä hyväksyä, ja siirtyä takavasempaan....
Jk. Merenrantaan oli leiriytynyt ukrainalainen tai venäläinen perhe (en erota kieliä). He olivat tehneet avotulen/nuotion "omalle tontilleen".
Ei ollut enää energiaa jäädä "valistamaan", miksi sekään ei ole okei...."
"Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt"
