[QUOTE="einäin";30134201]Uusi testamentti on Katolisen kirkon laatima kirja. Se siitä pesäerosta.[/QUOTE]
Karthagon kolmas kirkolliskokous vuonna 397 jKr. esitti ja hyväksyi ensimmäisen virallisen kaanonin, johon otettiin mukaan kaikki 27 kirjaa (ne jotka ovat mukana nykyisessä Uudessa Testamentissa). Näin vasta 397 jKr. Rooman katolinen kirkko kanonisoi sen mikä oli ollut olemassa jo muutaman sadan vuoden ajan. Rooman katolinen kirkko ja sen edustajat ylpeilevät usein sillä, että he ovat antaneet Uuden Testamentin kristityille. Mutta totuus kuitenkin on se, että Rooman katolinen kirkko kykeni kanonisoimaan Uuden Testamentin tekstit siksi koska ne olivat käytössä ja yleisesti hyväksyttyjä Jumalan seurakunnissa. Ja Jumalan seurakunta oli niitä käyttänyt jo kauan ennen niiden kanonisointia. Rooman kirkko sai siis kaanonin heitä aikaisemmin eläneiltä, jotka hyväksyivät kaikki nykyään käytössä olevat UT:n tekstit. uuden Testamentin kaanon oli jo olemassa ja käytössä Jumalan seurakunnassa ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien.
Rooman kirkko ei ole siis antanut meille UT:n kaanonia, vaan Jumala sen antoi UT:n kirjoittajien kautta. Rooman kirkko kanonisoi siis jo olemassa olevat kirjat seurakunnassa olevien kirjeiden perusteella, joissa kirjeet olivat olemassa opetuskäytössä. Rooman kirkon viimeisin kaanon astui voimaan vuonna 1546, jolloin se otti käyttöön harhaoppiset apokryfikirjat. Rooman katolinen kirkko ei siis ole Uuden Testamentin kaanon synnyttäjä, vaan se kokosi sen, joka oli jo muilla täydellisesti käytössä.
Alkuseurakunta luki jo olemassa olevia kirjoituksia, joista tietysti ensimmäisenä oli Vanhan Testamentin kirjat. Sen jälkeen seurakuntaan levisi UT:n tekstit, joista viimeisin oli valmis vuonna 96 jKr.
Raamattu kertoo apostoleiden kirjeiden kiertäneen seurakunnissa, joka merkitsee sitä että jo hyvin varhain heidän kirjeensä olivat Jumalan seurakuntien luettavissa.
2Pie 3:15 ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;
Apostoli Pietari kirjoitti kirjeensä Vähä-Aasiassa ja Aasiassa oleville uskoville. Pietarin kirjoituksesta käy ilmi, että Paavalin kirjeitä luettiin Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa. Eli niin Paavalin kuin Pietarin kirjeitä luettiin Vähä-Aasian ja Aasian seurakunnissa.
Ilm 1:
3 ¶ Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!
4 Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
Kol 4: 16 Ja kun tämä kirje on luettu teille, niin toimittakaa, että se luetaan Laodikeankin seurakunnassa ja että myös te luette Laodikeasta tulevan kirjeen.
Myös Johanneksen ilmestyskirjaa luettiin Aasian seitsemässä seurakunnassa sen jälkeen, kun se valmistui vuonna 96 jKr. Edellä olevista jakeista käy ilmi, että apostolien kirjeitä kopioitiin ja lähetettiin olemassa oleviin seurakuntiin. Paavali kertoi kolossalaisille, että hänen kirjeensä tuli toimittaa luettavaksi Laodikean seurakuntaan. Apostolien kirjeet siis levitettiin olemassa oleviin Jumalan seurakuntiin ja pikku hiljaa ne tietenkin levisivät kaikkialle, missä oli Jumalan seurakuntia. Esimerkiksi Kleemens Aleksandrialainen (n. 150-n. 215 jKr. tunsi kaikki 27 Uuden Testamentin tekstit ja piti niitä Jumalan sanana.
Jumalan sana ja sen opetus on siis ollut koko ajan Jumalan seurakunnan käytössä kautta sen historian. Lukekaamme siis suurella innoituksella niitä samoja tekstejä, joita luettiin aikoinaan vanhan liiton seurakunnassa (VT) sekä myös alkuseurakunnassa (VT ja UT).
sivulta
Uuden Testamentin kaanonin synty (Raamatun kaanon) teksti