T
Turkilmas
Vieras
No niin, auttakaas mua ja kertokaa että hormoonitko kiusaa vai mistä taas kiikastaa...
Mies kun on sellaisessa työssä, jossa aina tietyn episodin jälkeen (hyvin harvoin) on sellainen iltapuku-juhlaillallinen. Parina aikaisempana kertana ei olla päästy sinne erinäisistä syistä, mutta nyt ei olis ollut mitään estettä.
Tänään aamulla kun olin valmiiksi pahalla tuulella (jouduin heräämään sika-ajoissa ja viedä miehen töihin saadakseni auton käyttööni) ja mies oli ärsyttävä. Siinä matkalla sitten kysäisin että eikö tosiaan ole tullut kutsua sinne tilaisuuteen vaiko eikö sitä olla vaan mulle näytetty.
Mies sitten sanoi että juu, kutsu on tullut, mutta se on unohtunut häneltä töihin, kun ei kuitenkaan olla menossa sinne.
Mä aloin murjottamaan ja miettimään asiaa pienessä mielessäni. Mulle ei tullut kuin 2 vaihtoehtoa. Joko mies häpeää mua niin paljon ettei halua viedä mua ihmisten ilmoille valaan kokoisena ja näköisenä. Tai sitten sillä on joku toinen muija töistä....
Mies sitten huomasi että olen kiukkuinen kuin ampiainen ja kysyi mitä väärää hän nyt on tehnyt. Kerroin hänelle epäilykseni jolloin mies huokaisi syvään ja sanoi että tuliko mieleeni että mä olen pakkolevossa.
Tuo on kuitenkin täysin tekosyy, eipä siellä juhlissa olis pitänyt muuta kuin istua, syödä ja seurustella vieraiden ihmisten kanssa, eli just kaikkea mitä rakastan. Ja me ollaan käyty yhdessä kaupassa ja miehen veljen luona kylässä yms.
Tää kuulostaa ehkä tosi naurettavalta, mutta nyt kun muutenkin piehtaroin itsetuntokomplekseissa, niin ei todellakaan ole kiva edes ajatuksena että mies tosiaan häpeää mua niin paljon. Toiseen naiseen mä en ihan tosissani usko, tuli vaan kiukkuisena ajatus mieleen.
Mutta: olenko taas hormoonihuurupää ja suutun (vaihteeksi) tyhjästä vai mitä?
Mies kun on sellaisessa työssä, jossa aina tietyn episodin jälkeen (hyvin harvoin) on sellainen iltapuku-juhlaillallinen. Parina aikaisempana kertana ei olla päästy sinne erinäisistä syistä, mutta nyt ei olis ollut mitään estettä.
Tänään aamulla kun olin valmiiksi pahalla tuulella (jouduin heräämään sika-ajoissa ja viedä miehen töihin saadakseni auton käyttööni) ja mies oli ärsyttävä. Siinä matkalla sitten kysäisin että eikö tosiaan ole tullut kutsua sinne tilaisuuteen vaiko eikö sitä olla vaan mulle näytetty.
Mies sitten sanoi että juu, kutsu on tullut, mutta se on unohtunut häneltä töihin, kun ei kuitenkaan olla menossa sinne.
Mä aloin murjottamaan ja miettimään asiaa pienessä mielessäni. Mulle ei tullut kuin 2 vaihtoehtoa. Joko mies häpeää mua niin paljon ettei halua viedä mua ihmisten ilmoille valaan kokoisena ja näköisenä. Tai sitten sillä on joku toinen muija töistä....
Mies sitten huomasi että olen kiukkuinen kuin ampiainen ja kysyi mitä väärää hän nyt on tehnyt. Kerroin hänelle epäilykseni jolloin mies huokaisi syvään ja sanoi että tuliko mieleeni että mä olen pakkolevossa.
Tuo on kuitenkin täysin tekosyy, eipä siellä juhlissa olis pitänyt muuta kuin istua, syödä ja seurustella vieraiden ihmisten kanssa, eli just kaikkea mitä rakastan. Ja me ollaan käyty yhdessä kaupassa ja miehen veljen luona kylässä yms.
Tää kuulostaa ehkä tosi naurettavalta, mutta nyt kun muutenkin piehtaroin itsetuntokomplekseissa, niin ei todellakaan ole kiva edes ajatuksena että mies tosiaan häpeää mua niin paljon. Toiseen naiseen mä en ihan tosissani usko, tuli vaan kiukkuisena ajatus mieleen.
Mutta: olenko taas hormoonihuurupää ja suutun (vaihteeksi) tyhjästä vai mitä?
Kuka nyt haluaisi istua typerissä pukupippaloissa?
. 
