suhde varattuun

En nyt ihan ymmärrä tuota viisautta viestiä. Onko mies siis tässä asiassa jotenkin ulkopuolinen? Vai minäkö olen määrännyt kaiken ilman että kenelläkään muulla olisi mitään sanottavaa siihen? Mielestäni mies on itse tehnyt omat päätöksensä omilla perusteillaan.

Siis eikö tässä nyt mies ole itse suunnitellut oman elämänsä? Jokainen elämää elänyt tietää, että elämässä voi tapahtua aivan mitä vaan. Ei voi tietää missään tilanteessa, mihin joku kohtaaminen saati suhde loppuu. Ei ole mistään mitään takeita koskaan. Oli alku sitten millainen tahansa.

Me molemmat hehkutamme suurta onneamme, joka meidät on kohdannut.

 

En nyt ihan ymmärrä tuota viisautta viestiä. Onko mies siis tässä asiassa jotenkin ulkopuolinen? Vai minäkö olen määrännyt kaiken ilman että kenelläkään muulla olisi mitään sanottavaa siihen? Mielestäni mies on itse tehnyt omat päätöksensä omilla perusteillaan.

Siis eikö tässä nyt mies ole itse suunnitellut oman elämänsä? Jokainen elämää elänyt tietää, että elämässä voi tapahtua aivan mitä vaan. Ei voi tietää missään tilanteessa, mihin joku kohtaaminen saati suhde loppuu. Ei ole mistään mitään takeita koskaan. Oli alku sitten millainen tahansa.

Me molemmat hehkutamme suurta onneamme, joka meidät on kohdannut.

Et näytä ymmärtävän montaa muutakaan asiaa, vaikka sinulle on sitä rautalangastakin väännetty. No, jos ei ele tunneälyä, tai lukutaitoa niin ei ole.. mitäs sitä sinulle päivänselviä asioita opettamaan, kun et tajua.

 

Luulen että tämä ap on joku teini. Miettikää jokainen mitä silloin tuli tehtyä.
Omasta mielestään hän on kypsä ihminen jolle kohtalo on ollut niin suopea että järjesti elämän prinssin ja jo parin pitkän päivän jälkeen hän lähes tietää että tämä on se oikea.

toinen osapuoli lienee joku teinipoika joka yrittää itsenäistyä ja opetella elämää. ehkäpä jo parin viikon päästä he molemmat ymmärtävät enemmän.
Tällaisia kokemuksia kai tarvitaan kun opetellaan elämää.

Tai jo seuraavalla tapaamisella he huomaavatkin kasvaneensa erilleen..

 

Tuntuu mukavalta, että joku täällä haluaa yhtyä minuun Monesti kun on pelko, että viisaus on pikemminkin viisastelua, eikä anna kenellekään mitään.

On erittäin mielenkiintoista ja valaisevaa, miten monella tapaa ihmisushteista voi kokea. Tunteet ja järki - järki ja tunteet ja kun on tunteet! Eikä kukaan tiedä lopputulosta. Kaikki on mahdollista. Mutta mitä useampi osapuoli on kuvioissa mukana, sitä sotkuisempi vyyhti on kerittäväksi.

Tavallaan olen kyllä kade ap:lle, että hän on (aikuisena) heittäytynyt niin täysin tnteidensa vietäväksi.

 

Rakkautta ei voi selittää sanoin. Varmasti osa varattujenkin kesken aloitetuista suhteista kantaa hedelmää, tosin kiirettä ei kannata pitää. Ensin asiat kuntoon itsensä ja entisen puolison kanssa, vasta sitten on vapaa aloittamaan uutta. Kannattaa kyllä tutustua toiseen henkisellä tasolla kunnolla ennen seksin aloittamista. Pelkällä fyysisellä suhteella ei pitkälle pötkitä.
Onnea matkaan kaikille etsijöille. Rohkeutta vaatii irroittautua aiemmasta suhteesta (hyvästähän ei lähdetä!), mutta rakkaudella ja kunnioituksella pääsee jo kauas.

 

Tämä koko ketju on puppua. Hauskaa satuilua.

 

ap:n on turha puhua moraalista sanaakaan noin toimittuaan.

 

Tulin vain kaikille epäilijöille ja muilla ehkä muuten kiinnostuneille kertomaan,miten tarinani on jatkunut. Olemme olleet kihloissa jo useita viikkoja, tutustuneet sukulaisiimme ja ystäviimme ja asumme vuorotellen toistemme luona. Mies on siis konkreettisesti jo aikapäiviä sitten muuttanut pois ent. kotoaan. Kaikki on erittäin hyvin. Näinkin siis voi käydä, jos miehellä on riittävästi selkärankaa. Ja synkkaus jatkuu yhä kaikilla elämän osa-alueilla.

 

Tuota noin, lueskelin ketjua sieltä täältä ja kyllä kiirettä pitää, jos seurustelua on kestänyt "jo" 3 kuukautta ja useita viikkoja ollaan oltu kihloissa. Anteeksi nyt vaan, mutta mistä ihmeestä moinen hoppu? Selkärangastakaan en menisi takuuseen, jos suhde on alkanut hänen ollessaan vielä edellisessä liitossa. Tietysti voi olla, että selkäranka on Etolasta, eikä K-raudasta.

Hiukan olen skeptinen, anteeksi vaan, mutta tuo on niin monesti kuultu, että "tämä liitto kestää". Kun huuma on mennyt ohi (noin 1-3 vuotta) niin sitten voi alkaa jo tosissaan puhumaan, että oliko kyse huumaasta vai rakkaudesta.

Kaiken kaikkiaan, rakkaus on iloinen asia ja kun asiat ovat nyt tuohon pisteeseen edenneet, niin toivon teille onnea yhteiseloon, kaikesta skeptisyydestäni huolimatta.

 

Kerrankin allekirjoitan mitä tuli sanoo

Nimittäin jos KAIKKI synkkaa, niin onpa ihme juttu tai sitten olette tosi hyviä näyttelijöitä. Yleensä parisuhde on kahden itsenäisen ihmisen yhteenhioitumista, parhaimmillaan.

Ja miehen vietävyyskin on tullut todistettua ja sinun moraali..

 

Kyllähän suhteen ollessa vielä noin nuori, asiat yleensä synkkaavatkin 100 prosenttisesti. Alkuhuumassa on kiva miellyttää toista omien mieltymysten kustannuksella. Kun suhde kestää pidempään, alkaa itsekkyys, se mitä kenessäkin on, nostaa päätään. Olen tästä aiemminkin kirjoittanut jossain yhteydessä. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa tv-n katselun, sitä nyhjöttää tyytyväisenä toisen kainalossa ruutua tuijottaen, omaa inhokkiaan katsellen, vain siitä syystä, että haluaa olla toiselle mieliksi ja toisen lähellä 24/7

Kun suhde arkipäiväistyy, niin aikana jonka toinen "tuhlaa" salkkareiden tai lätkän parissa, toinen tekee jotain itselleen mieluista asiaa.

Meilläkin meni mieheni kanssa liki kaksi vuotta ilman minkäänlaista riitaa, eikä niitä riitoja vieläkään juuri ole, mutta en silti lähtisi vannomaan ikuista onnea, toki sitä toivon.

 

Synkkaamisesta sen verran, että oman elämänkokemukseni mukaan toisten kanssa synkkaa, kemiat toimii, toisten ei, oli sitten kysymyksessä työkaveri tai mikä muu ihmissuhde tahansa. Näinhän se on.

Mitä sitten tulee tähän nopeuteen, niin mikä tai kuka sen määrää, mikä on oikea tapa edetä? Mietin aikoinani pääni puhki, menenkö avioliittoon vai en ja menin, kun kaikki näytti erittäin hyvältä. Nopeasti se homma sitten kaatuikin miehen pettämisen myötä.

Elämä on elämistä varten. Totuus on se, että kaikki on mahdollista, eikä mitään virallista kaavaa ole olemassakaan.

Koska meillä on kaksi asuntoa, emme nyhjää toistemme kanssa 24/7. Vaikka olisikin, en sellaista halua, eikä mieskään halua. Jotkut haluaa, se on ihan ok. Mutta näin "vanhalla iällä" suhde, sen sisältö ja sen eteneminen on vähän toista kuin parikymppisenä. Olen myös sangen tietoinen, että tämäkin suhde voi loppua koska vaan, mutta niinhän se on aina. Sitä ei kuitenkaan kannata pohtia päivästä toiseen, vaan nauttia tässä ja nyt.

 

Toivottavasti onnenne on kestävää laatua. Mitäs sitä suotta odottelemaankaan jos hyvältä tuntuu. Jos ei mitään uskalla ei mitään saakaan. Lähtöasetelmasta huolimatta suhde voi olla hyvinkin toimiva ja kestää hamaan hautaan saakka. Eihän sitä koskaan tiedä. Joskus on ihan hyvä tehdä niinkuin itsestä juuri tuntuu. Ei ne asiat välttämättä odottamisesta parane tai pahene.

 

Toivottavasti suhde kestää. Olisi ihan kohtuutonta todeta, että ei kestänytkään, mutta tulipahan rikottua yksi perhe.

 

Huuma ja ihastuminen ei ole sama asia kuin rakkaus.
Rakkaus on syvempää. Kunnioitusta sekä itseään että muita kohtaan.
Tarpeen vaatiessa rakkaus herää pikkuhiljaa ja ei ole salattava.
Ei riko eikä varasta eikä valehtele. Ei itsekkäästi pyrkien tai nopeasti
pärskyttäen, vaan hiljalleen, kypsyen.

Rakkaus antaa ja ei odota vastalahjaa. Antaa sen tulla mutta ei ole tyrkyllä.
Syntyy jos on syntyäkseen, kuolee pois jos ei ole oikein.

Alkuperäiseltä menee vellit ja puurot sekaisin, sanoisin.

 

Tulin vain kaikille epäilijöille ja muilla ehkä muuten kiinnostuneille kertomaan,miten tarinani on jatkunut. Olemme olleet kihloissa jo useita viikkoja, tutustuneet sukulaisiimme ja ystäviimme ja asumme vuorotellen toistemme luona. Mies on siis konkreettisesti jo aikapäiviä sitten muuttanut pois ent. kotoaan. Kaikki on erittäin hyvin. Näinkin siis voi käydä, jos miehellä on riittävästi selkärankaa. Ja synkkaus jatkuu yhä kaikilla elämän osa-alueilla.

Jos juttu alusta asti pitää paikkansa, ja on tunnettu reilut 3 kuukutta, mies on lähtenyt ent. kodistaan, hankkinut asunnon, muutanut, asettunut ja varmaan ostanut huonekaluja ja tavaraa sekä kihlat. Sitten on tapailtu ja ehditty jopa tutustua ystäviin ja sukulaisiin. Käyttekö säännöllisesti työssäkin, onko harrastuksia? Millä ajalla? Varmaan sellaista kananlentoa, ettei ajatus ole ehtinyt mukaan.

Minusta juttu vaikutta vähintäinkin maaniselta ollakseen totta. Siinä on vain se puoli, että huikean nousun jälkeen tulee lasku, ja sitten kaduttaa. Elämä ja asiat on saatu sekaisin, rahat on käytetty ja olo on nuutunut. Yhtäkkiä mikään ei olekaan hyvin. Mitä sitten? Jokut ovat sentään hengissä vielä kiitoratavauhtisokeuden jälkeenkin, jotkut eivät.

Tiedän kyllä tuon sortin ihmisiä, jotka kaikenaikaa tekevät suuria ratkaisevia päätöksiä elämässään, mutta eivät osaa asettua aloilleen. Vauhti jatkuu, tulee uusi ihastus ja taas uusi ja taas. Mutta turha sitä on hidastella, kun ei koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo.

 

Tiedän myös tapauksen, jossa mies on muuttanut toisen naisen luo ihastuttuaan niin pohjattomasti ns. roskapussia viedessään. Ei kuulemma edes seksiä oltu aiemmin kokeiltu. Siinä sitä on eletty saman katon alla vuosia jatkuva rakentaminen päällä kuin viimeistä päivää. Miehen muut läheiset ihmissuhteet ja elämä on näiden kahden "aikuisen" huumassa mennyt sekaisin. (Tässä tapauksessa on kuvioissa myös lapsia.) Mutta miehen mielestä kakki on erittäin hyvin, paremmin kuin koskaan!

Mies on kuin sokea lepakko. Hän on alusta asti tehnyt kaiken naisen toiveiden mukaan, ei ehkä ole ollut vaihtoehtoja. Ympärillä sukulaiset ja tuttavat ihmettelevät, mutta miehen ja naisen mielestä kaikki on niin erinomaista ja muut ovat vain kateellisia.

Just joo! Humausta on monenlaista. Mikä ja kenen lie ollut alkuun paneva intressi saada nopea suhde ja talousasiat uuteen uskoon. Tiedetään, että nainen oli sairastunut kroonisesti ja yksin kaikesta vastaaminen olisi ollut hänelle kova paikka. Tarvittiin "tyhmä" mies kuvioihin.

No, jokainen onnensa ansaitkoon!

 

Tulin vain kaikille epäilijöille ja muilla ehkä muuten kiinnostuneille kertomaan,miten tarinani on jatkunut. Olemme olleet kihloissa jo useita viikkoja, tutustuneet sukulaisiimme ja ystäviimme ja asumme vuorotellen toistemme luona. Mies on siis konkreettisesti jo aikapäiviä sitten muuttanut pois ent. kotoaan. Kaikki on erittäin hyvin. Näinkin siis voi käydä, jos miehellä on riittävästi selkärankaa. Ja synkkaus jatkuu yhä kaikilla elämän osa-alueilla.

Onnea jatkoonkin Voi siinä näinkin onnellisesti käydä.

Meillä on samanlainen alku. Nykyään olemme aviopari ja edelleen onnellisia toisistamme. Näin on jatkunut vuosia, että voi se onnistuakin.

Joillekin vain ei ole osunut kohdalle niin suurta rakkautta kuin meille onnekkaille ja silloin sellaiseen tunteeseen on vaikea uskoa. En minäkään uskonut ennen kuin mieheni kanssa kohdattiin.

 

Onpa mielenkiintoista, että täällä on henkilöitä, jotka tietävät tarkkaan, miten tätä elämää pitää elää. Hyvä heille.

Pari kommenttia kuitenkin. Käydään töissä, minä n. 10 tuntia päivässä. Kuten sanottu, läheisiä ihmisiä ei ole unohdettu. Se, että tapaa sen oikean ja toimii suhteen edistämiseksi ei tarkoita sitä, että kaikki menisi sitten jonkin ajan päästä pieleen. Kuka on säätänyt ja missä sen oikean ajan, jolloin mennään yhteen, jolloin ihastus muuttuu rakastumiseksi ym. Ei kukaan ja se vaihtelee erittäin paljonkin eri ihmisten välillä.

Ja vielä tästä kroonisesta vauhdistani sen verran, että ennen tätä miestä olen ollut pitkiä aikoja yksin sinkkuna, mutta elämäni varrella myös seurustellut pitkiä jaksoja.

Kiitos edellinen toivotuksistasi. Sinä tiedät, mistä puhun.

 

"Tapasin viikonloppuna aivan ihanan miehen, jonka kanssa vietinkin sitten kaksi päivää. Ongelmaa kuitenkin on, mies on varattu. Tiesin sen kyllä heti tavatessamme. Mutta mitä enemmän olimme yhdessä, sen enemmän aloin hänestä pitää. Loppujen lopuksi olen jo ihastunut häneen."/10.7.2006)

"Kuka on säätänyt ja missä sen oikean ajan, jolloin mennään yhteen, jolloin ihastus muuttuu rakastumiseksi ym. Ei kukaan ja se vaihtelee erittäin paljonkin eri ihmisten välillä."

Kolme kuukautta ap. Anni, ja nyt asut miehen kanssa yhdessä. Aika nopeatempoinen suhde.

Kulttuuriministerin suhde alkoi viime syksynä ja hän on nyt keväällä vihitty aviovaimo.
Aika menee miehen sanomisten selittelyyn.

Sikaa ei kannata ostaa säkissä. Joku koeaika kannattaa pitää. En minä ainakaan uskaltaisi hypätä uuteen suhteeseen kylmiltään. Liiasta hyväuskoisuudesta on huonoja kokemuksia.

Jännä juttu, että puit tuoretta suhdetta Elleissä. Oletko jo niin kotiutunut näille palstoille, että pidät meitä Ellejä kuin hyvinä ystävinä?

Toivottavasti suhteesi onnistuu ja voi hyvin. Yrittänyttä ei laiteta. Olette molemmat lapsettomia ja vapaita ihmisiä. Vapaassa maassa saa tehdä ja elää niin kuin haluaa.