Suhteen eteneminen

[00na]

Olen seurustellut unelmieni miehen kanssa kohta vuoden. Olen onnellinen hänen kanssaan, rakastamme toisiamme syvästi ja kaikki on niin hyvin kuin pitääkin olla. Tunnen kuitenkin olevani pattitilanteessa. Asumme eri kaupungeissa, herra ties kuinka kauan vielä. Minä opiskelen ja asun vuokralla, miehellä puolestaan on omistusasunto.

Haluaisimme molemmat muuttaa yhteen, mutta mikään ratkaisu ei tunnu mielekkäältä. Mieheni on ostamassa uutta asuntoa, luonnollisesti yksin, koska eihän minulla opiskelijana ole varaa saati mahdollisuutta osallistua hankkeeseen. Haluaisin muuttaa miehelleni "vuokralle", mutta silloin menettäisin asumislisän, enkä saa myöskään yleistä asumistukea, koska miehelläni on liian hyvät tulot. Olen opintojeni loppuvaiheessa, joten haluaisin keskittyä jäljellä oleviin tentteihin ja kohta edessä olevaan graduun täysillä. Olen kuitenkin tehnyt kompromissin, ja haen jatkuvasti töitä, tuloksetta. Vaihtoehto, että mies elättäisi minut, ei todellakaan tule kysymykseen.

Joudunko todella odottamaan yli vuoden vielä, että voisimme muuttaa saman katon alle? Tilanne tuntuu toivottomalta, koska olen lopen kyllästynyt jatkuvaan kyläilyyn ja paikasta toiseen raahautumiseen. Kaiken vapaa-aikani vietän miehellä, kotona käyn lähinnä kääntymässä niinä päivinä kun on luentoja. En tiedä miten pinna kestää matkalaukkuelämää, mutta en ole valmis luopumaan miehestänikään. Keksikää nyt joku ratkaisu tähän tilanteeseen, itse olemme jo niin lukossa, ettei päähän mahdu kuin huonoja ajatuksia! Olemme kohta kolmekymppisiä ja molemmat sitä mieltä, että tässä on suhde, josta pitää kynsin ja hampain kiinni. Sinänsä 1½ vuoden erilläänasuminen ei ole maailmanloppu, mutta ei millään jaksaisi odottaa sitä askelta, jonka molemmat haluaisimme jo ottaa.

 

[Ex]

Miksi pitää pelätä parisuhteessa joutuvansa toisen elätettäväksi?
Ainakin, jos on tarkoituksena elää loppuelämä yhdessä.
Silloinhan on ihan sama kumpi elättää.
Tällähetkellä sinua elättää yhteiskunta, miksi sen hyväksyt?
Pitkässä suhteessa elättäjänrooli saattaa myös muuttua.
Avioehdonkin voi tehdä jos siltä tuntuu.
Ihmeellinen on tämä nykyajan ilmiö.
Ihmiset haluaa liittoutua, mutta rahat ei.

 

[Win-Win]

Nykyinen asumislisäsihän ei joka tapauksessa kata koko vuokraasi, vaan enintään 80% siitä. Jos miesystäväsi on jokatapauksessa ostamassa uutta asuntoa (eli sinun asumisesi tai asumattomuutesi ei siihen vaikuta), voisitko muuttaa hänen luokseen ja maksaa vuokraa vain sen verran kuin jää nytkin omavastuu -osuudeksesi?

Näin sinun menosi pysyisivät samana, saisitte asua yhdessä, ja maksaisit kuitenkin asumisestasi JOTAIN (vaikkakin sitten ehkä vain muutamia kymppejä).

Esim. jos vuokrasi on nyt 300e/kk, saat asumislisää noin 200e (maksimimäärä). Maksat siis asumisestasi nettona 100e/kk. Tähän sähkö- ja vesilaskut päälle + mahdolliset muut juoksevat kulut.

Jos muuttaisit miehen luokse, maksaisit vuokraa tuon 100e hänelle. Ja tietysi puolet muista menoista kuten sähkö- ja vesilaskuista. Nehän maksat nyt yksin kokonaan. Sinun nettomenosi vuokran suhteen pysyisivät samana kuin ennenkin, muut kulut puolittuisivat. Opintorahan määräänhän puolison tulot eivät vaikuta, joten sitä saisit yhtä paljon kuin ennenkin. Miehesikin voittaisi, kun maksaisit kuitenkin hieman vuokraa, ja lisäksi puolet muista kuluista.

Jos taas mies haluaisi sinun maksavan asumisestasi ns. markkinavuokraa, niin hmm, miettisin yhteenmuuttoa muutenkin toisen kerran...

 

[Winnie]

Jos taas mies haluaisi sinun maksavan asumisestasi ns. markkinavuokraa, niin hmm, miettisin yhteenmuuttoa muutenkin toisen kerran...

Kiinnostaa kysyä mitä miettisit ja miksi? Ihan oikeesti?

 

[valeriana]

Kiinnostaa kysyä mitä miettisit ja miksi? Ihan oikeesti?

Varmaankin siksi, että silloin kuulostaa, että mies haluaa hyötyä rahallisesti suhteesta. Jos kerran mies ostaisi uuden asunnon JOKA TAPAUKSESSA yksin, silloinhan asumismenojen pienikin jakaminen tai nimellisen vuokran maksaminen on pelkkää plussaa. Jos taas mies haluaa tyttöystävänsä maksavan esim. puolet asuntolainan määrästä, silloin haiskahtaa. Nainenhan ei näes hyödy tuosta summasta itse mitään, vaan maksaa toisen ihmisen lainataakkaa pois, ilman että omaa omistussuhdetta asuntoon syntyy ollenkaan.

 

[Hanna]

Hei!

Itselläni on sama tilanne. Opiskelijana en koe olevani nyt yhteiskunnan elätettävänä: opiskelen päätoimisesti, joten rinnastan sen työn tekemiseen. Mietin alivuokralaisuussuhdetta poikaystäväni omistamassa asunnossa, mutta Kelan tädit tekivät sille stopin. Kela ei myönnä asumisavustusta alivuokralaiselle, joka on siis vuokralaisena omalle avopuolisolleen. Talossa siis täytyisi olla oma erillinen yksiö tai vastaava, jotta alivuokralaisuussuhde menee läpi. Kela tekisi asiasta selvityspyynnön ja luultavasti tuet jäädytettäisiin. Eipä olekaan niin simppeliä.

Huvittavinta tässä on se, että jos muuttaisimme poikaystäväni kanssa vuokralle, ei hänen tulonsa vaikuttaisi minun tukiini mitenkään. Miksi minusta tuntuu siltä, että tässä suositaan vuokra-asumista?

Minulle olisi ihan sama, mihin hän tuon nimellisen vuokran käyttäisi. Minun menoistani pienenisi puolet samoin kuin hänellä ja silti minulla olisi alivuokralaisen oikeudet. Tarkoituksena on kuitenkin elää yhdessä vielä vuosikymmentenkin kuluttua, joten laina olisi nopeammin maksettu, oli se sitten vain hänen nimellään. Myöhemminhän alivuokralaisuussuhde päättyisi ja voisin lunastaa puolet talosta, kun itse lainaa saan.

 

[Havu]

Miksi menettäisit asumislisän? Eihän opintotuen asumislisään enää vaikuta puolison tulot mitenkään.

 

[Tätä]

Eiväthän puolison tuet vaikuta mitenkään opiskelijan asumislisään, sen saa jokatapauksessa.

 

[ajattelisin näin]

Eiväthän puolison tuet vaikuta mitenkään opiskelijan asumislisään, sen saa jokatapauksessa.

Omistusasuntoon ei saa asumislisää. Vuokrasuhdetta ei voi tehdä avopuolison omistusasuntoon, jossa molemmat asuvat, niin että se olisi uskottava pelkkä vuokrasuhde. Se on avoliitto ja yhteinen jääkaappi. Sitä paitsi ongelmana voisi vielä tulla se että asunnon omistaja maksaa sitten vuokratuloistaan veroa ))


Muutoin. Minä en muuttaisi kenenkään yksin ostamaan asuntoon maksaakseni osan kuluista (=lainasta), jolla toinen maksaa asuntoa omakseen. Mielummin maksaisin vuokraa omasta asunnostani jota vain minä hallitsen.

 

[normilintu]

Kiinnostaa kysyä mitä miettisit ja miksi? Ihan oikeesti?

Pakko laittaa kommentti väliin, mutta eikö ole itsestään selvää, että jos ei olla kämppiksiä vaan parisuhteessa, niin miehen ei ole tarkoitus hyötyä sinusta ja sinä maksaisin puolet vuokraa. Ymmärrän jos yhtiövastikkeesta ja kuluista maksetaan puolet.