S
sad
Vieras
Olen tapaillut 2 vuotta erästä miestä. Alussa meillä sujui hyvin ja tuntui että sielunkumppani on löytynyt. Henkinen yhteys, rakkaus ja seksi kukoisti.Viimeinen puoli vuotta onkin ollut painajaista. Kesällä mies lähti reissuun, kertomatta minulle viikoksi etelään. Tyttärensä kanssa, mutta kuitenkin. Yhtään tekstaria ei edes laittanut.Selitys oli, kun olisit suuttunut kuitenkin. Huolin hänet takaisin elämääni. Yhteen muuttoa alettiin harkitsemaan, ymmärrettävästä syystä epäröin, onhan kuviossa lapsiakin. Syksyn mittaan joka kerta kun olen muuuttopäivästä alkanut puhumaan, hän on vetänyt herneet ja joka riidan jälkeen jättänyt.Sovinto on tullut minun aloitteestani....Tämä viimeisin, hänen mielestään minun olisi pitänyt muuttaa seuraavalla viikolla ku minä halusin venyttää joulun yli muuton. Herne kihahti nenään taas ja seurauksena syntymäpäiväni ja vuosipäivämme "unohtaminen" ja 10 päivän hiljaisuus!! Takasin hän palasi selittämällä että isän kuoleman johdosta hän on tukeutunut lähimmäisiinsä, rakastaa kuitenkin minua, ei tarvitse muita jne ja loppujen lopuksi kaikki on taas kerran mun vikaa kun en moista surua ja hiljaisuutta ymmärrä. Lopuksi hän muistutti että kun en deadlineen mennessä muuttanut niin loppu on.
En mä tuota sankaria edes takasin halua, mutta miten hitossa tästä pääsee yli... olen ihan hajalla
En mä tuota sankaria edes takasin halua, mutta miten hitossa tästä pääsee yli... olen ihan hajalla