?
-----
Vieras
Pistää useinkin täällä ihmetyttämään, suututtamaan, naurattamaan -milloin mitäkin- tämä yksisilmäinen ajattelu.
Ymmärrän että suurimmalle osalle ihmisistä suku on läheinen ja rakas ja olen siitä teidän puolestanne todella iloinen ja onnellinen, näin toivoisin jokaisella olevan. Mutta mutta... Kun oikeasti asiat eivät aina mene niin yksioikoisesti.
Ihan oikeasti, vastatkaa rehellisesti. Pitäisikö minun edelleen, yli 20v jälkeen yrittää päivästä toiseen kelvata suvulleni joka ei minua hyväksy eikä ole kiinnostunut elämästäni? Pitäisikö minun jaksaa soitella ihmisille jotka eivät kanssani halua puhua, eivätkä koskaan ota mitään yhteyttä minuun, pitäisikö minun miettiä heidän mielipiteitään elämästäni jne? En nyt halua järin paljon täällä asioista avautua mutta toivoisin että teistä jokainen ymmärtäisi sen että ihmisiä ja ihmiskohtaloita on monenlaisia, kaikki eivät ole yhtä ruusuisia. En koe olevani mitään velkaa ihmisille jotka ovat vapaaehtoisesti kääntäneet selkänsä minulle aikanaan.
Ymmärrän että suurimmalle osalle ihmisistä suku on läheinen ja rakas ja olen siitä teidän puolestanne todella iloinen ja onnellinen, näin toivoisin jokaisella olevan. Mutta mutta... Kun oikeasti asiat eivät aina mene niin yksioikoisesti.
Ihan oikeasti, vastatkaa rehellisesti. Pitäisikö minun edelleen, yli 20v jälkeen yrittää päivästä toiseen kelvata suvulleni joka ei minua hyväksy eikä ole kiinnostunut elämästäni? Pitäisikö minun jaksaa soitella ihmisille jotka eivät kanssani halua puhua, eivätkä koskaan ota mitään yhteyttä minuun, pitäisikö minun miettiä heidän mielipiteitään elämästäni jne? En nyt halua järin paljon täällä asioista avautua mutta toivoisin että teistä jokainen ymmärtäisi sen että ihmisiä ja ihmiskohtaloita on monenlaisia, kaikki eivät ole yhtä ruusuisia. En koe olevani mitään velkaa ihmisille jotka ovat vapaaehtoisesti kääntäneet selkänsä minulle aikanaan.