Hae Anna.fi-sivustolta

sukumökki

Viestiketju osiossa 'Ihmissuhteet' , käynnistäjänä osallinen, 23.04.2006.

  1. osallinen Vierailija


    Haluaisin näkemyksiä,
    miten voisi menetellä, jotta meillä olisi myös mökki käytössä.

    Anopilla ja appiukolla on iso lääni. Sinne on rakennettu toinen mökki lasten (3+perheet) käyttöön. Mökin rahoitti pääosin appiukko, yksi lapsista osallistui muita enemmän rakentamiseen. Nyt tämä yksi asuu koko kesän mökillä, perustellen että hän osallistui eniten rakentamiseen ja on hankkinut sinne huonekaluja. Muut saavat asua piharakennuksessa ja käyttää keittiötä ja mökin yhteisiä tiloja valvonnan alaisena. Ei milloinkaan omaa rauhaa, ei oikeutta tehdä mökillä mitään itsenäisesti.

    Mökin rakentaminen tuli maksamaan murto-osan siitä, mitä on tuollaisen rantapaikan arvo. Ja appiukko maksoi. Eli yksi lapsista päässyt noin 120 000 euron mökin+tontin haltijaksi max 10 000 panoksella, eikä maksa loma-asumisestaan mitään, ei veroa, ei sähköä.
    Me muut perheet emme silloin pystyneet osallistumaan, nyt kyllä voisimme.

    Mitä mahdollisuuksia, onko jollain ideoita tai kokemuksia?Pitäisikö vaatia vuokranmaksua, vuoroviikkoja vai tontin arvioittamista välittäjällä, jotta se joka paikkaa käyttää lunastaisi sen itselleen?
    Kaikki hyvät neuvot kelpaavat! Miten muut ovat hoitaneet sukumökkinsä?
     
  2. neito Vierailija

    Parasta olisi varmaan, että istuisitte kaikki (myös anoppi ja appiukko) saman pöydän ääreen ja sopisitte pelisäännöt. Keskustelisitte juuri noiden sinun omien ehdotusten perusteella.

    Vaihtoehtoina olisi se, että:

    1. Maksatte käyttämistänne päivistä/viikoista vuokraa anopille ja appiukolle, kun kerran omistavat maan + mökin.

    2. Sovitte vuoroviikot, ja mieluiten paperilla, kaikkien nimet alle ja tarvittaessa vaikka todistajat mukaan, niin kukaan ei pääse nurisemaan asiasta.

    3. Jos ette pääse käytöstä sopimukseen, niin mökki + maat välittäjän arvioitavaksi ja se kuka mökin haluaa ostaa sen.

    Kyllä mökillä yleensä on sen verran tekemistä, että kyllä sitä nyt voi korjata tilanteen sen suhteen, että ette aikanaan kerenneet mökin rakentamiseen. Jotta mökki pysyy kunnossa, niin kyllä siellä tekemistä riittää. Jotta puntit pysyisivät tasan, niin te 2 perhettä voisitte huoltaa mökkiä enemmän kuin tämä perhe joka siellä enemmän rakensi.

    Eikö anopilla ja appiukolla ole mitään sanaa mökin käytöstä, vaikka sen omistavatkin?

    Teidän pitää yhdessä päättää pelisäännöt mökin käytöstä ja huollosta, kuka saa käyttää ja milloin, kuka korjaa ja mitä, ja millä rahalla, kenen maun mukaiset astiat, verhot, lakanat, huonekalut tms. ovat, kenen rahalla ne hankitaan, kuka kustantaa ja mitä. Laittakaa myös asiat paperille ja nimet alle, niin mahdollisissa riitaasioissa on jotain mustaa valkoisella, eikä riidat mene siiheen, että kuka sattuu muistamaan mitäkin.
     
  3. annu Vierailija

    En osaa neuvoa, mutta just tämän takia itse en suostunut yhteiseen mökkiin! Aina löytyy joka suvusta se yksi henkilö, joka luulee omistavansa sen mökin yksin ja päättävänsä asioista yksin. Ja varmasti tulee riitaa jossakin vaiheessa siitä, kuka saa olla mökillä jos kaikilla on lomat yhtä aikaa jne jne jne.....

    Olisiko mahdollista, että maksaisitte saman summan mitä tämä yksi on maksanut ja näitä rahoja käytettäisiin nyt vaikka huoltotöihin/sisustukseen tai mitä ikinä siellä mökillä tarvitaankin tehdä? Ja tekisitte viralliset paperit siitä, että mökki on kaikkien yhteinen (ettei käy niin kun appivanhemmat kuolevat ja he jättävätkin mökin yhdelle lapsista)
     
  4. Minja Vierailija

    Onpa kurja tilanne! Mutta eipä todellakaan mikään ennen kuulumaton, aika usein sukujen yhteisissä mökeissä kuvailemasi kaltaisia ongelmia on.

    Sinuna nostaisin kissan pöydälle: appivanhemmat ja lapset puolisoineen saman pöydän ääreen puhumaan, vaikka pinnaa kiristääkin, niin yrittäkää pitää yllä hyvä henki ja huumori. Sano, että sinä haluaisit olla mökillä viikoilla XX ihan vain oman perheen kesken, onnistuukohan. Ja kerro ystävällisesti, että nykyinen käytäntö tuntuu epäreilulta. Perustelit äskeisessä viestissäsi mielipiteitäsi järkevästi ja esitit hyviä vaihtoehtoja, käytä samoja argumentteja suvulle kahvipöydässä. Välittäjät ynnä muut ulkopuoliset arvioijat yrittäisin kyllä pitää asian ulkopuolella niin pitkään kuin mahdollista, jos asia menee siihen pisteeseen, niin kovin kaukana ei olla enää siitä, kun keskustellaan vain lakimiesten välityksellä, ja sitä kai kukaan ei missään tapauksessa toivo.
     
  5. Jaa Vierailija

    Ei tuolla aloittajalla ole mitään oikeutta vaatia osuutta kesämökin käytöstä. Hänen aviomiehellään on, mutta ei hänellä.
     
  6. annu Vierailija

    Tätä mietin itsekin aikoinani kun mieheni aikoi sisarustensa kanssa korjailla vanhan kotitalon yhteiseksi mökiksi. Mietin siis sitä että mikä olisi minun osuus siinä ja olisiko minulla sanan valtaa mihinkään. Mökkiin olisi MEIDÄN yhteisiä rahoja sijoitettu, mutta eihän siinä minun nimi olisi näkynyt missään virallisissa papereissa..Tämä oli siis yksi syy, miksi tätä yhteistä mökkihanketta ei aloitettu koskaan.
     
  7. Riina Vierailija

    Jaalla on hyvä pointti. Jos tilanne kalvaa sinua, mutta miehesi mielestä kaikki on ok, niin sinuna pitäisin mölyt mahassasi. Ymmärrän, että ärsyttää, mutta kylmän realistisesti katsottuna mökki on miehesi vanhempien omaisuutta, ja he tekevät sillä, mitä ikinä haluavat. Miehesi sisaruksineen on perijä ja siinä mielessä ovat jollakin tavalla asianosaisia, mutta sinulle koko mökkijupakka ei valitettavasti kuulu pätkääkään.
     
  8. ap Vierailija

    Jaa ja Riina,

    ehdottomasti olette oikeassa. Ei minulla olekaan oikeutta vaatia osuutta appivanhempien mökistä. Jos olisi, olisin varmasti nostanut kissan pöydälle jo. Sen sijaan olen pitänyt mölyt mahassani.

    Mökillä viettää kyllä aikaansa tämän yhden sisaren puolisokin, joka on kait samalla tavalla osallinen tai osaton kuin minäkin. Valta näyttää luiskahtaneen kuin vahingossa sille lapselle, joka on ollut paikalla oikeaan aikaan. Kerrankos sitä sattuu.

    Asia on alkanut kalvaa ensin miestäni. Kyllä meillä yhteisiä iloja ja murheita ja yhdessä myös mietimme lomanviettoamme, ei kai se perheille niin tavatonta ole.

    Ihan hyviä neuvoja sain monilta, kiitos niistä. Asioiden pohdinta saman pöydän ääressä on ollut tarkoitus, mutta on ilmeisesti sen verran hankalaa, että aikaa ei kaikille ole järjestynyt. Mutta pakko se on saada aikaiseksi. En vain tiedä, osallistunko vai en.

    Meillä on ihan hyvät välit, ja periaatteessa appivanhemmat ymmärtääkseni haluavat kohdella kaikkia lapsiaan taspuolisesti. Mutta niin se ei ole mennyt. Meistä tilanne tuntuu tosi kurjalta, ja yritämme ratkaista sen jotenkin asiallisesti.
    Vielä kommentteja kaipaan, jos jotain tulee mieleen.



     
  9. Mimmi Vierailija

    Hankkikaa oma mökki ja olkaa kesänne siellä. Niin minä tekisin.

    Kun appivanhemmista aika jättää, sitten voitte keskustella ihan riittävästi siitä, kuka missäkin oleilee ja millä mandaatilla.

    En edes nauttisi mistään yhteisestä mökistä, vaikka kuinka saisi joskus ollakin siellä ihan omassa rauhassaan. Joku kuitenkin käyttäisi samoja tiloja ja samoja tavaroita, eikä mitään ominta omaa voisi koskaan suunnitella tekevänsä. Edes verhoja ei saisi oman mielensä mukaan ripustaa. Eikä istuttaa pihaan mitä haluaa. Mitä iloa sellaisesta kommuunimökistä oikein olisi?
     
  10. ap Vierailija

    Totisesti on harkinnassa oman mökin hankkiminen. Pitäisi vain olla paljon rahaa tai mahdollisuuksia ottaa lainaa. Kun niin ei ole, koitamme ratkoa asiaa näin. Siksi epäreilulta tuntuukin, kun joku saa kymppitonnilla oman mökin ja itseltä pitäisi satatonnia löytyä.

    Juuri tuota tarkoitin, ettei voi verhoja laittaa tai pihaan istuttaa kukkia. Rahaa kuitenkin mieheltänikin tarvittiin rakentamisvaiheessa, tosin ei paljon pystynyt laittamaan.

    Tässäkin mökkeilyssä olisi kuitenkin ilonsa, kun saisi omat ruuat kokata, istua takkatulilla ja jutella rauhassa armaan kanssa. Kun tavarat olisivat lähellä eikä pitkin lääniä monissa eri paikoissa. Isovanhemmat olisivat lapsenvahtina lähellä tarpeen tullen.

    Ymmärrän kyllä suuresti niitä, jotka eivät yhteismökin tekemiseen lähtisi. Olen nähnyt varoittavia esimerkkejä muitakin. Tämä projekti oli käynnissä jo silloin kun mieheni kanssa yksiin menimme, eikä tehtyä voi muuksi muuttaa, mutta nyt koitamme hakea jotain toimintalinjoja. Mökki on kuitenkin kaikkien lasten käytössä, muistuttavat isovanhemmat.
     
  11. malin Vierailija

    Enpä neuvoa osaa. Mutta sama tylsä tilanne on täällä. Miehellä on käytössään kahden perheen sukumökki, jossa toinen veljeksistä viettää koko kesän perheineen, siis toukokuusta elokuun loppuun. Mieheni on tähän paikkaan kiintynyt, minua ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen niitä ihmisiä, joille mökki on paikka, jossa on tärkeää saada olla RAUHASSA. Tuo mökkeilymuoto on jatkuvan riidan aihe, koska en todellakaan välitä sinne mennä mieheni veljen perheen silmien alle. Miestäni mökki kiinnostaa, koska on siellä viettänyt lapsuuskesiään. Itse en viihdy koko paikassa. Minulla ei ole siihen myöskään mitään osaa, ei arpaa. Senkään vuoksi ei kiinnosta mennä sisustamaan ja ripustelemaan verhoja ikkunoihin. Miehellä on lapsia edellisestä liitosta, he perivät aikanaan mökin. Joten mitä minä sinne pesää tekisin.
    Ymmärrän sinua. Mutta ratkaisua en tiedä, kun en tiedä vielä omaankaan tilanteeseen. Ilmeisesti mies kulkee mökillä ja me mökkeilemme minun sukuni mökillä. Naurettavaa! Näin ainakin vielä.
     
  12. ap Vierailija

    No ainakin ymmärsit Malin,
    mitä tarkoitin ja miltä tuntuu. Minullekin mökkeilyssä on tärkeää jonkinlainen oma rauha.

    Itselleni ei ole niin tärkeää, kuka mökin omistaa. Vaan että saisi ihan rauhassa olla, rentoutua ja elää perheenä. Viihdyn kyllä muuten tuolla ja sukulaisten läsnäolon koen lapsen takia rikkautena. Mutta ei nainen halua olla vieraana toisen naisen keittiössä, toisen valvovan silmän alla.
     
  13. ap Vierailija

    Ja vielä, toivon todella Malin, että saatte mökkeilyynne jonkin kunnollisen ratkaisun ajan kuluessa, ettei tarvitsisi perheen lomailla erillään!
     
  14. malin Vierailija

    Kiitos ap. Tilanteissamme on paljon samankaltaista! Se tarve saada olla mökillä rauhassa. Meillä miehen mökillä saunakin on yhteinen, sinnekään ei voi mennä koska huvittaa. Aina täytyy ottaa huomioon toinen perhe... Mökkejä on kaksi, mutta ne ovat samassa pihapiirissä, siten, että etenkin meidän kaikkia liikkeitämme pystyy seuraamaan. Ja vaikka ei sitten käytännössä seuratakaan, jo se tunne ""seuraamisesta"" on joskus rasittava. Kuten sanoit, ei nainen halua olla toisen valvovan silmän alla. No, ei tosiaan halua.
    Mutta eiköhän se ratkaisu aikaa myöden löydy. Mies tulee kyllä meidänkin mökille, mutta minä yritän vältellä menemistä hänen mökilleen. Ihan siitä syystä, että enemmän siellä stressaantuu kuin rentoutuu.
    Toivon, että teilläkin löytyy jokin ratkaisu asiaan! Itse olen yrittänyt ehdotella matkustelua mökkeilyn sijaan, siis huomion suuntaamista muualle tästä kiusallisesta asiasta...
     
  15. vierailija Vierailija

    Meillä oli samanlainen ongelma. Ostimme oman mökin. Mies käy lastensa kanssa omalla sukumökillään, minä omien lasteni kanssa oman sukuni mökillä. Miehen kanssa vietämme mukavaa kahdenkeskistä aikaa omalla pikku piilopirtillämme. Se on tarkoitus myydä sitten kun jompikumpi meistä kuolee. Tyytyväisiä ollaan. Oma tupa oma lupa.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti