M
Mukavaa:)
Vieras
Suomalaiset isovanhemmat ovat avuliaita
2.1.2011 9:01 | Kommentit 7
A A Ritva Liisa Snellman
Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen toimittaja.
Sähköposti Ritva Liisa Snellman
Helsingin Sanomat
Pekka Elomaa
Päivi Mäkelä vie tyttären tyttäret Julianan (vas.) ja Emeliinan tanssitunnille.
Suomalaiset isovanhemmat auttavat lapsiaan ja osallistuvat aktiivisesti lastenlastensa elämään. Kysytyintä on lastenhoitoapu. Töiden ja kiireen uuvuttamat lapsiperheet arvostavat isovanhempien apua, ja mummit ja ukit tarjoavat sitä auliisti.
Kunnallisen päivähoidon arveltiin vähentävän epävirallisen lastenhoidon tarvetta, mutta toisin on käynyt. Kun lapsia ei ole pakko hoitaa, heitä halutaan hoivata vapaa-ajalla mielellään.
Viime vuonna ilmestyneen Sukupolvien ketju -tutkimuksen mukaan suuret ikäluokat ovat aktiivisia isovanhempia: neljä viidestä osallistuu jälkikasvun elämään tavalla tai toisella.
Isoäideistä 83 prosenttia ja miehistä 70 prosenttia kaitsee aika ajoin lapsenlapsiaan, hakee heitä päivähoidosta, käyttää kulttuuritapahtumissa, kuljettaa harrastuksiin ja ottaa yökylään, jotta vanhemmat saavat hengähtää hetken.
Apu kulkee suvuissa alaspäin ja naislinjassa. Eniten lastenlapsia hoivaavat äidinäidit, seuraavaksi eniten äidinisät. Kolmantena tulevat isänäidit ja neljäntenä isänisät.
Tuloksia tukevat myös useat ulkomaiset haastattelututkimukset, joiden mukaan äidin puoleiset isoäidit antavat lapsilleen enemmän aikaa ja emotionaalista läheisyyttä kuin muut isovanhemmat.
Luvut ovat kansainvälisesti vertailtuna suuria. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sukupolvien väliset suhteet ovat jo murtuneet. Vain viidellä prosentilla isovanhemmista on läheinen suhde lapsenlapsiinsa, ja peräti 90 prosenttia pitää yhteyttä laimeasti ja satunnaisesti.
2.1.2011 9:01 | Kommentit 7
A A Ritva Liisa Snellman
Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen toimittaja.
Sähköposti Ritva Liisa Snellman
Helsingin Sanomat
Pekka Elomaa
Päivi Mäkelä vie tyttären tyttäret Julianan (vas.) ja Emeliinan tanssitunnille.
Suomalaiset isovanhemmat auttavat lapsiaan ja osallistuvat aktiivisesti lastenlastensa elämään. Kysytyintä on lastenhoitoapu. Töiden ja kiireen uuvuttamat lapsiperheet arvostavat isovanhempien apua, ja mummit ja ukit tarjoavat sitä auliisti.
Kunnallisen päivähoidon arveltiin vähentävän epävirallisen lastenhoidon tarvetta, mutta toisin on käynyt. Kun lapsia ei ole pakko hoitaa, heitä halutaan hoivata vapaa-ajalla mielellään.
Viime vuonna ilmestyneen Sukupolvien ketju -tutkimuksen mukaan suuret ikäluokat ovat aktiivisia isovanhempia: neljä viidestä osallistuu jälkikasvun elämään tavalla tai toisella.
Isoäideistä 83 prosenttia ja miehistä 70 prosenttia kaitsee aika ajoin lapsenlapsiaan, hakee heitä päivähoidosta, käyttää kulttuuritapahtumissa, kuljettaa harrastuksiin ja ottaa yökylään, jotta vanhemmat saavat hengähtää hetken.
Apu kulkee suvuissa alaspäin ja naislinjassa. Eniten lastenlapsia hoivaavat äidinäidit, seuraavaksi eniten äidinisät. Kolmantena tulevat isänäidit ja neljäntenä isänisät.
Tuloksia tukevat myös useat ulkomaiset haastattelututkimukset, joiden mukaan äidin puoleiset isoäidit antavat lapsilleen enemmän aikaa ja emotionaalista läheisyyttä kuin muut isovanhemmat.
Luvut ovat kansainvälisesti vertailtuna suuria. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sukupolvien väliset suhteet ovat jo murtuneet. Vain viidellä prosentilla isovanhemmista on läheinen suhde lapsenlapsiinsa, ja peräti 90 prosenttia pitää yhteyttä laimeasti ja satunnaisesti.