V
vierailija
Vieras
Suomea uhkaa maksakirroosiepidemia, jos alkoholin kulutus pysyy ennallaan.
Suomessa on arviolta miljoona ihmistä, joilla on rasvamaksa.
Heistä noin viidellä prosentilla tauti etenee maksakirroosin asteelle. Noin 1–2 prosentilla eli 10 000–20 000:lla maksasairaus etenee lopulta ennenaikaiseen kuolemaan.
Maksasairauteen kuolevien lukumäärä kasvaa vuosi vuodelta, ja Suomea voi kohdata pian maksakirroosiepidemia.
Maksakirroosissa eli maksan kovettumisessa osa maksakudoksesta muuttuu sidekudokseksi. Maksakirroosi on monien maksasairauksien, kuten rasvamaksan loppuvaihe.
Sidekudosta ei pystytä palauttamaan lääkkeillä tai muilla hoidoilla takaisin maksakudokseksi. Maksakirroosi on lisäksi merkittävä maksasyövän riskitekijä. Tärkein keino estää vakava sairaus on sen ennaltaehkäisy.
Alkoholin käyttö ja vyötärölihavuus ovat kaksi suurinta syytä maksakirroosille. Niillä on myös toisiaan voimistava vaikutus. Vyötärölihavalle yksi alkoholiannos päivässä lisää maksasairauden riskiä saman verran kuin neljä annosta henkilölle, jolla liikarasvaa ei keskivartalossa ole.
– Yksi plus yksi ei olekaan kaksi, vaan se on paljon enemmän. Vaikutus on vastaava kuin esimerkiksi alkoholin ja tupakan yhdistelmässä, joka lisää moninkertaiseksi syövän riskiä, sanoo gastroenterologian erikoislääkäri Lauri Ahtola.
Iso osa maksakirroositapauksista pystyttäisiin ennaltaehkäisemään elintapojen muutoksilla.
– Todella yleinen tarina sairaalassa on, että ihminen hakeutuu ensimmäistä kertaa oireiden takia hoitoon vasta siinä vaiheessa, kun maksakirroosiin liittyvät komplikaatiot tai maksasyöpä on jo kehittynyt. Mutta jos henkilö olisi vuosia aikaisemmin tehnyt muutoksia elämäntavoissaan, sairaus ei olisi edennyt siihen pisteeseen, kuvaa Ahtola.
Rasvamaksa ja aluksi myös maksakirroosi ovat oireettomia. Oireet ilmaantuvat usein siinä vaiheessa, kun maksakirroosi on edennyt jo komplikaatioihin. Niitä ovat ihon keltaisuus, ihon kutina, vatsan koon kasvu, joka johtuu vatsaonteloon kertyneestä nesteestä ja ruokatorven suonikohjuvuoto, joka ilmenee verioksennuksena.
– Ennuste heikkenee dramaattisesti siinä vaiheessa, kun nämä oireet ovat ilmaantuneet. Tavoite olisi, että maksakirroosi löydettäisiin ennen komplikaatioita. Tehokkailla elämäntapamuutoksilla tilanne saadaan pysymään maksakirroosin varhaisemmassa vaiheessa, jolloin ennuste voi olla todella hyväkin.
Yhteiskunnan yhteinen ongelma, ei vain yksilön
Helsingin Sanomat julkaisi viime viikon keskiviikkona Ahtolan ja kahden muun gastroenterologian erikoislääkärin mielipidekirjoituksen, jossa erikoislääkärit ehdottivat ratkaisua uhkaavalle epidemialle. Lääkäreiden mukaan alkoholin korkea hinta, saatavuuden rajoittaminen, markkinointikiellot ja varoitustekstit vaikuttaisivat ratkaisevasti alkoholin kulutukseen.
Voiko kirjoituksen tulkita eräänlaisena hätähuutona, että jotain pitäisi nyt tehdä?
– Ajattelen juuri näin, että jotain pitäisi tehdä, ja alkoholituotteiden kyljessä olevat varoitustekstit voisivat olla yksi keino. Tehokkaisiin toimiin kannattaa ryhtyä, jotta maksakirroosin määrät saataisiin laskuun tai tasaantumaan. Eikä kyseessä ole vain oma näkemykseni, vaan tämä on Suomen gastroenterologiayhdistyksen maksajaoksen ja Euroopan maksajärjestön keskeinen tavoite.
Myös alkoholin kohtuukäyttö voi olla terveydelle haitallista. Adobe Stock / AOP
Ahtola korostaa keinoja, joilla alkoholin kulutusmääriin pystytään vaikuttamaan väestötasolla, ei pelkästään yksilötasolla. Lääkäreiden tukena on tutkimustuloksia, joiden mukaan alkoholituotteiden terveysvaroitukset lisäävät tehokkaasti tietoisuutta alkoholin haitoista ja saavat lähes 40 prosenttia käyttäjistä harkitsemaan juomisen vähentämistä.
Turvallista rajaa alkoholin käytölle ei enää ole, mutta pelkästään ”perinteisesti ajateltu alkoholin kohtuukäyttö” voi olla terveydelle selvästi haitallista.
– Se lisää sydän- ja maksasairauksien ja erilaisten syöpien riskiä. Moni varmasti tunnistaa ja tietää alkoholin käyttöön liittyvät riskit, mutta ehkä varoitusteksti voisi olla tietynlainen muistutus siitä. Ja toisaalta kun meillä on näyttöä siitä, että tekstit vähentäisivät väestötasolla juomista, se olisi sellainen asia, mitä kannattaisi Suomessakin selvittää, sanoo Ahtola.
Alkoholin kulutuksen lisäksi huomiota tulisi kiinnittää muihin terveellisiin elintapoihin, jotka vähentävät vyötärölihavuutta. Ahtolan mukaan ruokavalio on liikuntaakin merkittävämpi tekijä, kun tavoitteena on pysyvä painonlasku. Normaalipainoa ei erikoislääkärin mukaan tarvitse tavoitella, sillä jo 5–10 prosentin pysyvä painonpudotus on maksan terveydelle ratkaisevan tärkeä.
– Kolme tehokasta keinoa painonlaskuun on lisätä kasviksien määrää lautasella, jättää kaloripitoiset juomat pois ja pienentää lautasen kokoa. Ja kahvia saa juoda, siitä maksa tykkää! Ehkä tulevaisuudessa lääkepuoli tulee auttamaan myös tässä, kun tehokkaasti painoa laskevien lääkkeiden hinnat tulevat sellaisiksi, että yhä useampi voi niitä käyttää. Lähivuosina saadaan sitten tutkimustuloksia painoa laskevien lääkkeiden hyödystä metabolista rasvamaksatautia sairastavien hoidossa.
Suomessa on arviolta miljoona ihmistä, joilla on rasvamaksa.
Heistä noin viidellä prosentilla tauti etenee maksakirroosin asteelle. Noin 1–2 prosentilla eli 10 000–20 000:lla maksasairaus etenee lopulta ennenaikaiseen kuolemaan.
Maksasairauteen kuolevien lukumäärä kasvaa vuosi vuodelta, ja Suomea voi kohdata pian maksakirroosiepidemia.
Maksakirroosissa eli maksan kovettumisessa osa maksakudoksesta muuttuu sidekudokseksi. Maksakirroosi on monien maksasairauksien, kuten rasvamaksan loppuvaihe.
Sidekudosta ei pystytä palauttamaan lääkkeillä tai muilla hoidoilla takaisin maksakudokseksi. Maksakirroosi on lisäksi merkittävä maksasyövän riskitekijä. Tärkein keino estää vakava sairaus on sen ennaltaehkäisy.
Alkoholin käyttö ja vyötärölihavuus ovat kaksi suurinta syytä maksakirroosille. Niillä on myös toisiaan voimistava vaikutus. Vyötärölihavalle yksi alkoholiannos päivässä lisää maksasairauden riskiä saman verran kuin neljä annosta henkilölle, jolla liikarasvaa ei keskivartalossa ole.
– Yksi plus yksi ei olekaan kaksi, vaan se on paljon enemmän. Vaikutus on vastaava kuin esimerkiksi alkoholin ja tupakan yhdistelmässä, joka lisää moninkertaiseksi syövän riskiä, sanoo gastroenterologian erikoislääkäri Lauri Ahtola.
Iso osa maksakirroositapauksista pystyttäisiin ennaltaehkäisemään elintapojen muutoksilla.
– Todella yleinen tarina sairaalassa on, että ihminen hakeutuu ensimmäistä kertaa oireiden takia hoitoon vasta siinä vaiheessa, kun maksakirroosiin liittyvät komplikaatiot tai maksasyöpä on jo kehittynyt. Mutta jos henkilö olisi vuosia aikaisemmin tehnyt muutoksia elämäntavoissaan, sairaus ei olisi edennyt siihen pisteeseen, kuvaa Ahtola.
Rasvamaksa ja aluksi myös maksakirroosi ovat oireettomia. Oireet ilmaantuvat usein siinä vaiheessa, kun maksakirroosi on edennyt jo komplikaatioihin. Niitä ovat ihon keltaisuus, ihon kutina, vatsan koon kasvu, joka johtuu vatsaonteloon kertyneestä nesteestä ja ruokatorven suonikohjuvuoto, joka ilmenee verioksennuksena.
– Ennuste heikkenee dramaattisesti siinä vaiheessa, kun nämä oireet ovat ilmaantuneet. Tavoite olisi, että maksakirroosi löydettäisiin ennen komplikaatioita. Tehokkailla elämäntapamuutoksilla tilanne saadaan pysymään maksakirroosin varhaisemmassa vaiheessa, jolloin ennuste voi olla todella hyväkin.
Yhteiskunnan yhteinen ongelma, ei vain yksilön
Helsingin Sanomat julkaisi viime viikon keskiviikkona Ahtolan ja kahden muun gastroenterologian erikoislääkärin mielipidekirjoituksen, jossa erikoislääkärit ehdottivat ratkaisua uhkaavalle epidemialle. Lääkäreiden mukaan alkoholin korkea hinta, saatavuuden rajoittaminen, markkinointikiellot ja varoitustekstit vaikuttaisivat ratkaisevasti alkoholin kulutukseen.
Voiko kirjoituksen tulkita eräänlaisena hätähuutona, että jotain pitäisi nyt tehdä?
– Ajattelen juuri näin, että jotain pitäisi tehdä, ja alkoholituotteiden kyljessä olevat varoitustekstit voisivat olla yksi keino. Tehokkaisiin toimiin kannattaa ryhtyä, jotta maksakirroosin määrät saataisiin laskuun tai tasaantumaan. Eikä kyseessä ole vain oma näkemykseni, vaan tämä on Suomen gastroenterologiayhdistyksen maksajaoksen ja Euroopan maksajärjestön keskeinen tavoite.
Myös alkoholin kohtuukäyttö voi olla terveydelle haitallista. Adobe Stock / AOP
Ahtola korostaa keinoja, joilla alkoholin kulutusmääriin pystytään vaikuttamaan väestötasolla, ei pelkästään yksilötasolla. Lääkäreiden tukena on tutkimustuloksia, joiden mukaan alkoholituotteiden terveysvaroitukset lisäävät tehokkaasti tietoisuutta alkoholin haitoista ja saavat lähes 40 prosenttia käyttäjistä harkitsemaan juomisen vähentämistä.
Turvallista rajaa alkoholin käytölle ei enää ole, mutta pelkästään ”perinteisesti ajateltu alkoholin kohtuukäyttö” voi olla terveydelle selvästi haitallista.
– Se lisää sydän- ja maksasairauksien ja erilaisten syöpien riskiä. Moni varmasti tunnistaa ja tietää alkoholin käyttöön liittyvät riskit, mutta ehkä varoitusteksti voisi olla tietynlainen muistutus siitä. Ja toisaalta kun meillä on näyttöä siitä, että tekstit vähentäisivät väestötasolla juomista, se olisi sellainen asia, mitä kannattaisi Suomessakin selvittää, sanoo Ahtola.
Alkoholin kulutuksen lisäksi huomiota tulisi kiinnittää muihin terveellisiin elintapoihin, jotka vähentävät vyötärölihavuutta. Ahtolan mukaan ruokavalio on liikuntaakin merkittävämpi tekijä, kun tavoitteena on pysyvä painonlasku. Normaalipainoa ei erikoislääkärin mukaan tarvitse tavoitella, sillä jo 5–10 prosentin pysyvä painonpudotus on maksan terveydelle ratkaisevan tärkeä.
– Kolme tehokasta keinoa painonlaskuun on lisätä kasviksien määrää lautasella, jättää kaloripitoiset juomat pois ja pienentää lautasen kokoa. Ja kahvia saa juoda, siitä maksa tykkää! Ehkä tulevaisuudessa lääkepuoli tulee auttamaan myös tässä, kun tehokkaasti painoa laskevien lääkkeiden hinnat tulevat sellaisiksi, että yhä useampi voi niitä käyttää. Lähivuosina saadaan sitten tutkimustuloksia painoa laskevien lääkkeiden hyödystä metabolista rasvamaksatautia sairastavien hoidossa.
