V
vierailija
Vieras
Politiikka|Kilpailukyky
Työn hinta nousee Suomessa nyt enemmän kuin muualla euroalueella – Suomen Pankin Olli Rehn: ”Vientiteollisuuden tilanne on kriittinen”
Rehnin mukaan uhkana on, että lomautukset vaihtuvat pian irtisanomisiksi, mikä pitäisi nyt yrittää välttää.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Elina Kervinen HS
Julkaistu: 10:24
SUOMEN PANKIN pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa työmarkkinaosapuolilta ja hallitukselta toimia, jotta Suomi ei menettäisi kilpailukykyään suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin koronakriisin jälkimainingeissa.
”Suomen talouden ja etenkin vientiteollisuuden tilanne on kriittinen monilla aloilla tämän tulevan syksyn ja talven aikana. Tämä koskee myös työn hintaa ja muita kustannuksia”, Rehn sanoo HS:lle.
”Nyt ei haeta syyllisiä vaan ratkaisuja. Olisi tärkeää, että sekä hallitus osaltaan budjettiriihessä että työmarkkinajärjestöt kävisivät aktiivisesti läpi, mitä tälle heikentyneelle näkymälle voidaan tehdä ennen kuin ajaudutaan tilanteeseen, jossa se iskee täysillä päälle ja heikentää kilpailukykyä ja sitä kautta johtaa työpaikkojen menetyksiin vielä enemmän kuin muuten tapahtuisi.”
Rehn puhui asiasta myös torstaina Perheyritysten liitolle pitämässään puheessa.
REHN perustelee kilpailukykyhuoliaan sillä, että työn hinta reagoi monessa muussa Euroopan maassa nyt heikentyneeseen taloustilanteeseen nopeasti, toisin kuin Suomessa näyttää käyvän.
Suomen Pankin ja eurojärjestelmän kesäkuisen ennusteen mukaan vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset nousevat Suomessa 2,5 prosenttia verrattuna euroalueen keskiarvoon yhteensä vuosina 2020 ja 2021, hän laskee.
”Vastaavasti, kun katsotaan jaksoa, jolloin tehtiin kilpailukykysopimus ja viimeistä edeltävä liittokierros, niin silloin kustannusvaikutus oli miinus 5,7 prosenttia verrattuna muuhun euroalueeseen. Kilpailukykymme parani siis olennaisesti.”
Rehn varoittaa, että jos kustannukset nousevat Suomessa muita maita nopeammin ilman vastaavasti parempaa työn tuottavuuden kasvua, heikkenevät työllisyyden edellytykset sellaisessa tuotannossa, joka kilpailee suoraan ulkomaisen tuotannon kanssa.
Korona-aikana suomalaiset yritykset ovat vähentäneet työvoimaansa työmarkkinajärjestöjen sopimien lomautusjärjestelyjen avulla. Rehnin mukaan ne ovat auttaneet, mutta uhkana on nyt, että lomautukset vaihtuvat pian irtisanomisiksi. Tätä pitäisi nyt yrittää välttää.
REHN (kesk) oli Juha Sipilän (kesk) hallituksen elinkeinoministerinä edistämässä vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen syntyä.
Sopimukseen kuului muun muassa palkkatason jäädyttämisiä, työajan pidennyksiä ja lomarahojen leikkauksia, jotka ovat aiheuttaneet palkansaajapuolella paikoin kovaakin kritiikkiä.
Monissa tämän vuoden työehtosopimuksissa kiky-sopimuksen lisätunneista luovuttiin.
Uskooko Rehn, että uusiin kilpailukykytalkoisiin olisi nyt halukkuutta?
”Kritiikin tunnen hyvin selkänahassa ja sielussakin. Mutta koronakriisi on pannut koko yhteiskunnan uuden hyvin vaikean tilanteen eteen. Sellaisessa kaikkien tahojen tulisi hakea ratkaisuja, jotta kyetään säilyttämään niin moni suomalainen työpaikka kuin mahdollista ja pelastamaan niin moni yritys kuin mahdollista”, hän sanoo.
Hän ei halua yksilöidä toimia, joita hän toivoisi työmarkkinaosapuolilta tai hallitukselta.
”Pyrin ennen muuta virittämään pohdintaa työmarkkinajärjestöissä siitä, millä tavalla tähän heikentyneeseen näkymään voitaisiin reagoida.”
Työn hinta nousee Suomessa nyt enemmän kuin muualla euroalueella – Suomen Pankin Olli Rehn: ”Vientiteollisuuden tilanne on kriittinen”
Rehnin mukaan uhkana on, että lomautukset vaihtuvat pian irtisanomisiksi, mikä pitäisi nyt yrittää välttää.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Elina Kervinen HS
Julkaistu: 10:24
SUOMEN PANKIN pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa työmarkkinaosapuolilta ja hallitukselta toimia, jotta Suomi ei menettäisi kilpailukykyään suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin koronakriisin jälkimainingeissa.
”Suomen talouden ja etenkin vientiteollisuuden tilanne on kriittinen monilla aloilla tämän tulevan syksyn ja talven aikana. Tämä koskee myös työn hintaa ja muita kustannuksia”, Rehn sanoo HS:lle.
”Nyt ei haeta syyllisiä vaan ratkaisuja. Olisi tärkeää, että sekä hallitus osaltaan budjettiriihessä että työmarkkinajärjestöt kävisivät aktiivisesti läpi, mitä tälle heikentyneelle näkymälle voidaan tehdä ennen kuin ajaudutaan tilanteeseen, jossa se iskee täysillä päälle ja heikentää kilpailukykyä ja sitä kautta johtaa työpaikkojen menetyksiin vielä enemmän kuin muuten tapahtuisi.”
Rehn puhui asiasta myös torstaina Perheyritysten liitolle pitämässään puheessa.
REHN perustelee kilpailukykyhuoliaan sillä, että työn hinta reagoi monessa muussa Euroopan maassa nyt heikentyneeseen taloustilanteeseen nopeasti, toisin kuin Suomessa näyttää käyvän.
Suomen Pankin ja eurojärjestelmän kesäkuisen ennusteen mukaan vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset nousevat Suomessa 2,5 prosenttia verrattuna euroalueen keskiarvoon yhteensä vuosina 2020 ja 2021, hän laskee.
”Vastaavasti, kun katsotaan jaksoa, jolloin tehtiin kilpailukykysopimus ja viimeistä edeltävä liittokierros, niin silloin kustannusvaikutus oli miinus 5,7 prosenttia verrattuna muuhun euroalueeseen. Kilpailukykymme parani siis olennaisesti.”
Rehn varoittaa, että jos kustannukset nousevat Suomessa muita maita nopeammin ilman vastaavasti parempaa työn tuottavuuden kasvua, heikkenevät työllisyyden edellytykset sellaisessa tuotannossa, joka kilpailee suoraan ulkomaisen tuotannon kanssa.
Korona-aikana suomalaiset yritykset ovat vähentäneet työvoimaansa työmarkkinajärjestöjen sopimien lomautusjärjestelyjen avulla. Rehnin mukaan ne ovat auttaneet, mutta uhkana on nyt, että lomautukset vaihtuvat pian irtisanomisiksi. Tätä pitäisi nyt yrittää välttää.
REHN (kesk) oli Juha Sipilän (kesk) hallituksen elinkeinoministerinä edistämässä vuonna 2016 solmitun kilpailukykysopimuksen syntyä.
Sopimukseen kuului muun muassa palkkatason jäädyttämisiä, työajan pidennyksiä ja lomarahojen leikkauksia, jotka ovat aiheuttaneet palkansaajapuolella paikoin kovaakin kritiikkiä.
Monissa tämän vuoden työehtosopimuksissa kiky-sopimuksen lisätunneista luovuttiin.
Uskooko Rehn, että uusiin kilpailukykytalkoisiin olisi nyt halukkuutta?
”Kritiikin tunnen hyvin selkänahassa ja sielussakin. Mutta koronakriisi on pannut koko yhteiskunnan uuden hyvin vaikean tilanteen eteen. Sellaisessa kaikkien tahojen tulisi hakea ratkaisuja, jotta kyetään säilyttämään niin moni suomalainen työpaikka kuin mahdollista ja pelastamaan niin moni yritys kuin mahdollista”, hän sanoo.
Hän ei halua yksilöidä toimia, joita hän toivoisi työmarkkinaosapuolilta tai hallitukselta.
”Pyrin ennen muuta virittämään pohdintaa työmarkkinajärjestöissä siitä, millä tavalla tähän heikentyneeseen näkymään voitaisiin reagoida.”
