Miksei Tanskasta mallia, joka on maailman kilpailukukyisimpiä maita korkeasta kokonaisveroasteesta huolimatta. Esim. yrittämisen ja omistamisen verotus selvästi korkeampi ja duunarien palkat keskimäärin noin 1 000 €/kk korkeammat kuin meillä.
Ansiosidonnainen alkaa 90 %:sta ja on huonoimmillaankin parempi kuin oli Suomessa ennen OrpoPurran porrastusta joka leikkaa 8 viikon työttömyyden jälkeen ansiosidonnaisesta 20 % ja 8 kuukauden jälkeen 25 %. Keskimääräinen työttömyysjakson pituus Suomessa nyt ennätykselliset 70 VIIKKOA. Uskomattominta on että päivittäistavaran mm. ruuan hinta ei ole Tanskassa Suomea korkeampi, osin jopa edullisempi ja alkoholin hinta alle Viron tason. Tanskalaisten ostovoima on siis aivan toista kuin Suomessa. Tällaisesta maasta meidän pitäisi mallia ottaa
Tanskassa sosiaaliturva ja erityisesti ansiosidonnainen työttömyysturva ovat huomattavasti korkeampitasoisia ja kattavampia kuin Suomessa, ja myös palkkataso on merkittävästi Suomea korkeampi—tämä näkyy selvästi ostovoimassa sekä sosiaaliturvan parantavana vaikutuksena työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan.
Tanskan ansiosidonnainen työttömyysturva
▪︎ Korvausaste: Ansiosidonnainen päiväraha Tanskassa kattaa noin 90% työttömyyttä edeltäneestä palkasta ilman porrastusta—Suomessa korvausta on viime vuosien leikkausten myötä porrastettu ja taso laskenut merkittävästi.
▪︎ Katto: Korvauskatto on Tanskassa noin 2300–2700 €/kk (2024–2025), johon pääsee keskituloilla; suuremmilla palkoilla osuus putoaa katosta.
▪︎ Kesto: Edellyttää yleensä vuoden mittaista kokoaikatyötä kolmen vuoden tarkastelujaksolla. Päivärahaa voi saada enintään kaksi vuotta.
▪︎ Velvollisuudet ja aktivointi: Järjestelmä perustuu ”oikeus ja velvollisuus” -malliin: korkean etuuden saaminen edellyttää osallistumista aktiivitoimiin, kuten työnhakuun, työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja koulutukseen.
▪︎ Toimeentulotuki: Jos ansiosidonnaista ei saa, toimeentulotuki on sekin huomattavan korkea (n. 1 500 €/kk yksinasuvalle)—Tanskassa ei ole työmarkkinatukea kuten Suomessa.
▪︎ Nuoret: Alle 30-vuotiaat eivät saa toimeentulotukea vaan opintotukea, elleivät työllisty tai opiskele; nuoria aktivoidaan tehokkaasti.
Palkkataso ja ostovoima
▪︎ Palkat: Tanskassa palkat ovat usein 1 000 €/kk korkeammat kuin Suomessa, erityisesti matala- ja keskituloisilla.
▪︎ Ostovoima: Hintataso (elintarvikkeet, asuminen, palvelut) on viime aikoina lähentynyt Suomea ja joissain tuotteissa jopa edullisempi, mikä parantaa tanskalaisen kuluttajan ostovoimaa suhteessa palkkaan.
▪︎ Työttömyys: Korkea työttömyysturva ei ole johtanut korkeaan työttömyyteen, päinvastoin: Tanskassa työttömyysaste on matalimpia Euroopassa (noin 2,6%).
Sosiaaliturva ja verotus
▪︎ Verotus: Kokonaisveroaste on korkea. Yritysten ja omistajien verotus (mm. yhteisövero, listaamattomien yhtiöiden osingot, arvonnousuvero) on tiukempaa kuin Suomessa, eikä Suomessa ole Tanskan maastapoistumisveroa.
▪︎ Matalatuloisen verotus: Verotus on hieman Suomea korkeampaa matalilla tuloilla, mutta korkea sosiaaliturva ja palkkataso kompensoivat tämän.
▪︎ Yritystukijärjestelmät: Listaamattomien yritysten osinkoetua ei ole, ja osinkoverotus on Suomea ankarampaa.
▪︎ Yritystoiminta: Vaikka verotus on rankempaa, korkea palkkataso ja sosiaaliturvan taso eivät ole estäneet Tanskan korkeaa työllisyysastetta ja talouskasvua.
Yhteenveto
▪︎ Tanskan järjestelmä tarjoaa paremman turvan ja ostovoiman etenkin matala- ja keskituloisille palkansaajille sekä nykyistä Suomea selkeästi korkeamman ansiosidonnaisen työttömyysturvan ilman nopeaa porrastusta tai leikkauksia.
▪︎ Järjestelmää tasapainottaa vaativa aktivointivelvollisuus ja joustavat työmarkkinat (mm. helpompi irtisanominen ja aktiivinen työnvälitys).
▪︎ Tanskassa matala- ja keskituloisen palkansaajan ostovoima on ylivoimaisesti Pohjoismaiden paras, kun otetaan huomioon palkat, verotus, sosiaaliturvan taso ja elinkustannukset.
▪︎ Tanskaa voi perustellusti pitää Pohjoismaiden mallimaana erityisesti osa-aika- ja matalapalkkatyön, sosiaaliturvan sekä ansiosidonnaisen turvan suhteen nyky-Suomeen verrattuna.
