"Suomi pysäyttävässä vertailussa: Korkeimmat verot, eniten velkaa, pienin BKT"

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
"Kun katsotaan ensinnäkin bruttokansantuotetta suhteutettuna asukaslukuun, on luku Tanskassa yli 55 000 euroa ja Ruotsissakin yli 52 000 euroa. Suomessa vastaava luku on vain alle 47 000.

Myös velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa selvästi korkeammalla tasolla verrokkeihin nähden. Suomella on velkaa 73 prosenttia bruottakansantuotteesta kun molemmilla Tanskalla ja Ruotsilla luvut ovat 33 prosentin tuntumassa.

Työllisyysaste on Tanskassa ja Ruotsissa 77 prosentin tienoilla, kun Suomessa vastaava luku jää vajaaseen 74 prosenttiin.

Lisäksi veroaste on Suomessa korkeampi kuin Tanskalla ja Ruotsilla. Suomessa veroaste on noussut jo 43,2 prosenttiin. Ruotsissa veroaste on 41,5 prosenttia ja Tanskassa 42,7."


Miten meni niinku Sanna omasta mielestä?
 
"Kun katsotaan ensinnäkin bruttokansantuotetta suhteutettuna asukaslukuun, on luku Tanskassa yli 55 000 euroa ja Ruotsissakin yli 52 000 euroa. Suomessa vastaava luku on vain alle 47 000.

Myös velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa selvästi korkeammalla tasolla verrokkeihin nähden. Suomella on velkaa 73 prosenttia bruottakansantuotteesta kun molemmilla Tanskalla ja Ruotsilla luvut ovat 33 prosentin tuntumassa.

Työllisyysaste on Tanskassa ja Ruotsissa 77 prosentin tienoilla, kun Suomessa vastaava luku jää vajaaseen 74 prosenttiin.

Lisäksi veroaste on Suomessa korkeampi kuin Tanskalla ja Ruotsilla. Suomessa veroaste on noussut jo 43,2 prosenttiin. Ruotsissa veroaste on 41,5 prosenttia ja Tanskassa 42,7."


Miten meni niinku Sanna omasta mielestä?
Marinin hallitus nosti sentään Suomen työllisyysasteen mittaushistorian korkeimmaksi ja saavutti työllisyystavoitteensa. Samalla kokoaikaiseksi muutettu työllisyysaste saatiin Pohjoismaiden korkeimmaksi. Näitä meriittejä porvarimediat eivät tietenkään tunnetusta syystä hehkuta.


Vuonna 2022 työllisiä ja työvoimaa enemmän, työttömiä ja työvoiman ulkopuolisia vähemmän kuin edellisvuonna
Katsaus 4.4.2023 | Työvoimatutkimus 2022
Tilastokeskuksen mukaan työllisten ja työvoiman määrä kasvoi edelleen vuonna 2022. Etenkin työllisten naisten määrän kasvu jatkui vahvana. Työn osa-aikaisuuteen oltiin aiempaa tyytyväisempiä.

Työllisyysaste nousi kaikissa ikäryhmissä vuonna 2022 ja varsinkin työllisten naisten määrä kasvoi reippaasti

Työllisyysaste nousi kaikissa ikäryhmissä vuonna 2022

Vuoden 2023 alusta työvoimatutkimuksessa on ryhdytty ilmoittamaan työllisyysaste pääasiassa 20–64-vuotiaiden ikäryhmän mukaan, kun se aiemmin ilmoitettiin 15–64-vuotiaiden ikäryhmästä. Vuonna 2022 työllisyysaste oli 20–64-vuotiaiden ikäryhmässä keskimäärin 78,1 %.

Työllisyysaste kasvoi kaikissa kymmenvuotisikäryhmissä, eniten 55–64-vuotiaiden ja 15–24-vuotiaiden ikäryhmissä. Korkein työllisyysaste (85,9 %) oli 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä.

Työttömien määrä väheni

Työttömyysaste oli vuonna 2022 keskimäärin 6,8 %, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2021. Työttömiä oli keskimäärin 190 000, mikä on 22 000 vähemmän kuin edellisvuonna. Työttömistä miehiä oli 103 000 ja naisia 87 000.

Työllisyys kasvoi ennen muuta kokoaikatyönä, myös osa-aikatyö lisääntyi

Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni

Vuonna 2022 työvoiman ulkopuolella oli yhteensä 1 310 000 henkilöä eli 32 % 15–74-vuotiaasta väestöstä. Määrä oli 46 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2021.

Työvoiman ulkopuolella olevat vähenivät eniten 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä, 22 000 henkilöllä ja toiseksi eniten 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä, 16 000 henkilöllä. Työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä eivätkä työttömiä.


Näistä ei paljon puhuta tai mediassa kirjoiteta, saa nähdä alkaako samanlainen kuukausittainen hehkutus Orpon hallituksen aikana mitä oli Sipilän hallituskaudekla, kun median omistus ja porvarihallitus samalla värilinjalla.
 
"Suomi pysäyttävässä vertailussa: Korkeimmat verot, eniten velkaa, pienin BKT"
"Kun katsotaan ensinnäkin bruttokansantuotetta suhteutettuna asukaslukuun, on luku Tanskassa yli 55 000 euroa ja Ruotsissakin yli 52 000 euroa. Suomessa vastaava luku on vain alle 47 000.

Myös velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomessa selvästi korkeammalla tasolla verrokkeihin nähden. Suomella on velkaa 73 prosenttia bruottakansantuotteesta kun molemmilla Tanskalla ja Ruotsilla luvut ovat 33 prosentin tuntumassa.

Työllisyysaste on Tanskassa ja Ruotsissa 77 prosentin tienoilla, kun Suomessa vastaava luku jää vajaaseen 74 prosenttiin.

Lisäksi veroaste on Suomessa korkeampi kuin Tanskalla ja Ruotsilla. Suomessa veroaste on noussut jo 43,2 prosenttiin. Ruotsissa veroaste on 41,5 prosenttia ja Tanskassa 42,7."


Miten meni niinku Sanna omasta mielestä?
Syyt tilanteeseen tuotu jo esiin toisessa aihetta käsittelevässä ketjussa:
 

Yhteistyössä