Suorituspaineinen mies mököttää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Susu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Susu

Vieras
Jos vaan joku osaisi auttaa / jakaa saman kokemuksen olisin todella helpottunut. Olen parisen kuukautta seurustellut mieheni kanssa. Moni muu asia toimii välillämme hyvin, mutta mies ei aina välistä kykene seksiin, toisin sanoen homma lopahtaa. Mies itse halusi jo aika alkuvoheessa seksiä, mutta nyt on kertonut ja osoittautunut olevan siihen aika suorituspaineninen. Olen ollut asian suhteen toiveikas ja ajattelen, että asia voi korjaantua suhteen edetessä ja syventyessä. Olen vietsinyt miehelle, että kaikki on ok, ja pidän hänestä, tämä ei haittaa, eikä ehkä niin haittaisikaan, mutta: minua harmittaa se, että epäonnisten kertojen jälkeen mies lopettaa puhumisen minulle, hakeutuu omiin oloihin eikä esim. ota katsekontaktia. Minusta tällainen mökötys on kurjaa, varsinkin kun se voi toistua päivttäin. Mitä mieltä olette, pitääkö minun sietää mökötys, vaikka se kestäisi useita tunteja? Onko mies tällaisestä mökötyksestä selitysvelvollinen?
 
Olen mies, mutta silti ymmärrän huolenne.
Olen kokenut vastaavanlaisia tilanteita, vaikkakin useimmin kinastelujen seurauksena.
Vaimo alkaa jollainlailla mököttämään.
Tuo vaihe tuntuu todella pahalta minusta.

Tuolloin pyrin menemään hänen luokseen ja sanon jotakin, anteeksipyyntöjä, kerron rakastavani häntä ja yritän saada hänet sanomaan jotakin.
Tähänasti ainakin olen onnistunut.

Tuossa teidän tapauksessa menisin hänen kainaloon, siinä hyväillessä kysyisin mikä häntä vaivaa kun olet niin vaitonainen, kerrotte teistä tuntuvan pahalle kun hän ei puhu huolistaan, jos vieläkään ei sano mitään niin silloin voitte yrittää sitä puhumista jollakin muulla asialla, tehdäänkö sitä ja sitä ruokaa tai mitä hän haluaisi syödä, mennäänkö kävelylle tai jossakin käymään.

Ja heti, kun saatte hänen sanomaan yhdenkin sanan, niin olette päässyt voitolle.
Puhe tuonjälkeen alkaa sujumaan ainakin muista asioista, kun tuosta varsinaisesta ongelmasta.
Heti siihen ei kannata tarttua, koska se on liian tuoreessa muistissa.
Ellei hän itse siitä halua alkaa puhumaan.
Joskus myöhemmin voitte kylläkin asiasta puhua.
Ei kuitenkaan miestä syyttelemällä.
Ainoastaan kerrotte miten sen tilanteen koette, ja miten pahalta silloin tuntuu.
Tuolloin kun kumpikin vapaudutte puhumaan, niin on hyvinsuuri todennäköisyys, että puhutte asiasta enemmänkin ymmärtäen toistenne näkemyksiä.
 
Onko miehesi käynyt tarkemmin selvittämässä "lopahtamistaan"? Joskus taustalla voi olla ihan järkiperäiset, helposti korjattavat asiat. Siis ihan jo siitä, että jotkut miehet eivät kestä alkoholia ollenkaan ja se tuntuu heti erektion kestossa (vertaa, miten jotkut saavat päänsärkyä heti). Mielestäni miehesi ei pitäisi jäädä yksin ongelmansa kanssa ja vaikuttaa enemmänkin turhautuneelta häveten ongelmaansa ennemminkin kuin mököttäisi. Joten ehkäpä voisit omatoimisesti ottaa selville erektio-ongelmista ja kuulostella suostuuko mieskaverisi niistä kanssasi puhumaan. En usko, että lohduttava asenteesi erityisesti auttaa, jos ongelma on miehellä ollut jo ennen sinua. Suurin osa naisista toimisi niin kuin sinä, mutta ymmärrät varmasti että kun itse alkaa tajuamaan ettei kaikki ole ok, niin pelkkä myötätunto ei enää auta.
 
Jos vaan joku osaisi auttaa / jakaa saman kokemuksen olisin todella helpottunut. Olen parisen kuukautta seurustellut mieheni kanssa. Moni muu asia toimii välillämme hyvin, mutta mies ei aina välistä kykene seksiin, toisin sanoen homma lopahtaa. Mies itse halusi jo aika alkuvoheessa seksiä, mutta nyt on kertonut ja osoittautunut olevan siihen aika suorituspaineninen. Olen ollut asian suhteen toiveikas ja ajattelen, että asia voi korjaantua suhteen edetessä ja syventyessä. Olen vietsinyt miehelle, että kaikki on ok, ja pidän hänestä, tämä ei haittaa, eikä ehkä niin haittaisikaan, mutta: minua harmittaa se, että epäonnisten kertojen jälkeen mies lopettaa puhumisen minulle, hakeutuu omiin oloihin eikä esim. ota katsekontaktia. Minusta tällainen mökötys on kurjaa, varsinkin kun se voi toistua päivttäin. Mitä mieltä olette, pitääkö minun sietää mökötys, vaikka se kestäisi useita tunteja? Onko mies tällaisestä mökötyksestä selitysvelvollinen?

Vanhemman miehen neuvo on lähde lätkimään tosta suhteesta siitä ei tule "kalua"
 
Viimeksi muokattu:
kyseessä jonkinlainen persoonallisuushäiriö?

Mököttäminen, kun se selvästi kohdistuu puolisoon, on tapa syyllistää toinen omasta ongelmastaan. Mököttäminen, joka ei ole samaa, kuin hiljaiseksi vetäytyminen, aiheuttaa yleensä toisessa juuri tuon nimimerkki Niin. kertoman huonon olon vastapuolessa siis puolisossa ja tulee tarve pyydellä jotenkin anteeksi, vaikkei ole millään muotoa edes toista loukannut. Tämähän on juuri sitä samaa, mitä narsisti käyttää sitoessaan toisen omaan huonoon oloonsa, palvelijakseen ja peesaajakseen tunnetasolla.

Sen verran on myös itsellä kokemusta moisesta eri ihmissuhteissa, myös saman sukupuolen kanssa ihan arkisiin asioihin liittyen, että tiedän, miten rasittavaa on tuolla muotoa, siis mököttämällä, loukkaantunutta esittämällä, vedota toisen empaattisuuteen omiin ongelmiin sitomiseksi. Vai onko erektiohäiriö aina sellainen, että se vetää myös ilmeen alaspäin ja mitään ei pääse edes suustakaan ulos. Tuskinpa!

Mököttäminen on miehen oma lisä siihen ongelmaan ja varmaan moneen muuhunkin vaikeuteen. Kertoo ainakin siitä, että on helposti masentuva, voimaton ja ongelma-altis, depressioherkkä, mikä voi lopulta olla parisuhteessakin suurempi ongelma kuin potenssihäiriö.

Minkä neuvon osaisi aloittajalle sitten antaa? Voisi suoraan kysyä, miksi mies mököttää? Kysymys kannattaisi toistaa niin monesti, kuin on tarpeen. Ehkä mies ei itse huomaa tai tajua, miten reagoi tai ilmehtii. Jos mies ei siedä em. kysymystä, ärsyyntyy, vihastuu, alkaa haistateta tai jollain muulla tavoin sysää kaiken toiselle, niin ongelma on todella hänen persoonassaan. Tuskin hän silloin voi edes hakea apua tai keskustella tilanteestaan avoimesti. Silloin ei liene muuta keinoa kuin toimia ellien perusohjeella. "Jätä se sika. Naiselle ei ole iloa kyvyttömästä miehestä.
 
Kiitos paljon vastauksista, todella hyviä huomioita. Kyseessä on todellakin tilanne, että oma oikeudentaju siitä miten minua voi kohdella on äärirajoillaan. Olen yrittänyt näiden epäonnisten hetkien jälkeen esim. ehdottaa saunaan menemistä ja mies on suostunut, mutta sielläkään en ole tervetullut hänen syliin (mitä hyvinä kertoina kyllä) ja mies ei puhu ym. eikä välttämättä edes vastaa jos kysyn jotain. Jokaisen epäonnisen kerran jälkeen olen ottanut hänet halaukseen ja ollut normaali, koska olen aidosti vielä uskonut asian korjaantuvan.

Kerran kun mies pisti asian minun syyksi (kuulemma katsoin kattoon ja seiniin ja siksi homma keskeytyi), niin silloin kerroin, että en pidä siitä, että sain syyni niskaani. Sanoin, kuitenkin että pidän hänestä todella paljon ja sanon, että asia ei ole vielä mikään ongelma, vaan että uskon sen korjantuvan.

Olen puhunut myös siitä että en pidä siitä että hän välttelee katsekontaktia ja ei puhu mitään ja siihen hän vastasi, että ”ei aina tarvitse olla lähekkäin” tai että ” ei aina jaksa olla yhtä energinen kuin minä.” Mutta miksi tällainen olo tulee yhtäkkiä ja epäonnistuneen seksin jälkeen?
Kuten tekin kirjoititte, toisen mököttäminen on itselle todella raskasta, varsinkin kun se voi kestää useita tunteja. Tulee vain väistämättä olo, että onko se minun arvoista toimintaa, kun itse olisin valmis ymmärtämään ja en ole tehnyt asiasta mitään ongelmaa.
 
Noin seurustelunne alkuvaiheessa kannattaa miettiä tarkasti haluatteko jatkaa seurustelua vai ette.

Kyllähän tuo mököttämistaipumus pitäisi saada loppumaan.
Vaikka sen nyt aiheuttaisi tuo yksi asia, niin jatkossa niitä mökötyksiä voi tulla monesta muusta syystä.
Ja silloin yhteielämä on todella vaikeaa.
Seurusteluaikana tuo pitäisi selvittää perusteellisesti.
Ja sekin vaaratekijä pitää teidän ottaa huomioon, jos mies lupaisi olla mököttämättä ja olisikin seurusteluajan, mutta silti on vaarana se, että hän ottaakin mökötyksen käyttöön yhteenmuuton jälkeen.
Tuokin pitäisi jotenkin pystyä ennäkoimaan.

Sitten vielä tuosta seksin harrastamisesta.
Onko mies varmasti valmin ja kiinnostunut siitä.
Jospa hän onkin vasta hyväilyjen, lähelläolon ja suukottelujen tasolla.
Mutta henkisellä tasolla ei ole vielä valmis.
Kun se peniksen jäykistyminen ei kerro tuosta henkisestä tasosta vielä mitään.
Pitkän leikittelyn ja hauskanpidon jälkeen, kun hän on riittävän innostunut, niin silloin on suuremmat mahdollisuudet onnistua.
 
Totta sekin. Mies vain oli itse jo niin halukas aloittamaan seksin aikaisessa vaiheessa ja jo melekin syyllisti kun itse ollut siihen heti valmis.
Siksi noista seksiasioista pitäisikin pystyä puhumaan, koska se on ainoa tie siihen, että kumpikin oppii ymmärtämään toisiaan.
Kyllä se meille miehille on täysin luonnollinen ajatus, että nainenkin on yhtä nopeasti valmis.
Meille pitää pystyä kertomaan mitä kaikkea haluatte sen esileikin sisältävän.
Ja pieni merkki antakaa, kun olette valmis aloittamaan, jos ette uskalla suoraan sanoa nyt olen valmis.

Nimittäin jos tuo väärinkäsityksistä johtuva vastoihangoittelu toteutuu, niin kyllä se tilanne helposti laskee miehenkin fiiliksiä siinämäärin, että homma saattaa jäädä silläkerralla siihen.
Kyllä ne haluntunteet takaisinkin saa, joka kuitenkin on miehen taidoista kiinni.

Mutta jos mies alkaakin mököttämään, niin se vaan pahentaa tilannetta.

Pitäisi pystyä ajattelemaan, no tälläkerralla tuo homma ei onnistunut, mutta jospa ensikerralla onnistuisi paremmin.
Samalla vaikka yhdessä miettien, mitä pitäisi tehdä toisin.

Seksin pitää olla yhdessä opettelua, ja itselle ja kumppanille pitää antaa mahdollisuus epäonnistumiselle.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä