Ihan mielenkiintoinen juttu , xylitol tuotteita saa siis syödä 
Raskaus
Raskauden aikana suu happamoituu muuttuneen hormonitoiminnan vuoksi. Syljen pH laskee, joka aiheuttaa hampaiden kiilteen liukenemista sylkeen. Suun terveydelle haitallisten bakteerien (mutans-streptokokkien ja laktobassillien sekä hiivasienen) määrä lisääntyy raskauden loppuvaiheen ja imetyksen aikana. Ikenien verenvuototaipumus on lisääntynyt, johtuen raskauden aiheuttamista hormonaalisista muutoksista naisen elimistössä. Pienikin määrä plakkia hampaan pinnalla voi laukaista voimakkaan tulehdusreaktion. Jos raskaana olevalla naisella on jo entuudestaan hoitamaton krooninen ientulehdus tai parodontiitti eli kiinnityskudosten sairaus, voi hormonaalinen muutos pahentaa niitä. Raskauden aikaisella huonolla parodontiumin eli suun kiinnityskudosten tilalla, sikiön ennenaikaisella syntymällä (alle 37 raskausviikkoa), sekä lapsen alhaisella syntymäpainolla (alle 2500g) on yhteys. Äidin suun mikrobit kulkeutuvat yleisen verenkierron mukana istukan kautta sikiöön aiheuttaen tulehduksen, joka voi laukaista sikiön ennenaikaisen syntymän. Äidin kiinnityskudosten eli parodontiumin hoidolla sikiön ennenaikaisen syntymän riski pienenee. Suun hyvä ja säännöllinen itsehoito on ensiarvoisen tärkeää raskauden aikana.
Varsinkin raskauden alussa monilla odottavilla äideillä esiintyy pahoinvointia. Oksentaminen lisää suun happamuutta ja voi aiheuttaa eroosiota, eli hampaan mineraalien liukenemista. Suun happamuus saadaan nostettua aterian jälkeen normaaliksi esimerkiksi juustoviipaleella, sillä juusto neutraloi syljen happamuutta.Myös ksylitolituotteiden käyttö on hyvä vaihtoehto. Ksylitolituotteiden säännöllinen käyttö tulisi aloittaa jo raskausaikana. Tutkitusti ksylitoli vähentää kariesta aiheuttavien mutans-streptokokkien määrää, estää niiden kiinnittymistä hampaan pintaan ja vähentää näin hampaiden reikiintymisalttiutta. Äidin ksylitolin käyttö edistää välillisesti myös lapsen suun terveyttä, sillä se ehkäisee mutans-streptokokin tarttumista äidistä lapseen. Reikiintymistä aiheuttavat bakteerit (mutans-streptokokit) ilmaantuvat suuhun varhaislapsuudessa, ensimmäisten maitohampaiden puhkeamisen jälkeen, noin 1,5 -2,5vuoden ikäisenä. Mutans-streptokokkien, kuten todennäköisesti muidenkin suubakteerien, tartunta lapsen suuhun tapahtuu useimmiten syljen välityksellä (tutin nuoleminen tai ruoan maistaminen samalla lusikalla), ja tartuntalähde on useimmiten äiti. Tartuntaa edesauttaa lapsen sokeripitoinen ruokavalio.
Raskauden aikana tulisi välttää suuria hoitotoimenpiteitä. Ensimmäisen kolmanneksen aikana voidaan tehdä suun perustutkimus ja suun sairauksia ehkäiseviä hoitotoimenpiteitä. Toisen kolmanneksen aikana voidaan suorittaa korjaavaa hoitoa, kuten paikkausta, sekä muita rasittavia toimenpiteitä. Viimeisen kolmanneksen aikana ei tehdä enää hoitotoimenpiteitä, vaan hammashoidossa keskitytään sekä äidin että lapsen suun terveydenhoidon ohjaukseen. Raskauden aikana olisi myös vältettävä röntgenkuvien ottoa, amalgaamipaikkojen purkamista ja lääkekuureja.
Etusivu - Terveysklinikat - Suu - Suuhygienia - Mihin suun terveys vaikuttaa? - Tohtori.fi
Raskaus
Raskauden aikana suu happamoituu muuttuneen hormonitoiminnan vuoksi. Syljen pH laskee, joka aiheuttaa hampaiden kiilteen liukenemista sylkeen. Suun terveydelle haitallisten bakteerien (mutans-streptokokkien ja laktobassillien sekä hiivasienen) määrä lisääntyy raskauden loppuvaiheen ja imetyksen aikana. Ikenien verenvuototaipumus on lisääntynyt, johtuen raskauden aiheuttamista hormonaalisista muutoksista naisen elimistössä. Pienikin määrä plakkia hampaan pinnalla voi laukaista voimakkaan tulehdusreaktion. Jos raskaana olevalla naisella on jo entuudestaan hoitamaton krooninen ientulehdus tai parodontiitti eli kiinnityskudosten sairaus, voi hormonaalinen muutos pahentaa niitä. Raskauden aikaisella huonolla parodontiumin eli suun kiinnityskudosten tilalla, sikiön ennenaikaisella syntymällä (alle 37 raskausviikkoa), sekä lapsen alhaisella syntymäpainolla (alle 2500g) on yhteys. Äidin suun mikrobit kulkeutuvat yleisen verenkierron mukana istukan kautta sikiöön aiheuttaen tulehduksen, joka voi laukaista sikiön ennenaikaisen syntymän. Äidin kiinnityskudosten eli parodontiumin hoidolla sikiön ennenaikaisen syntymän riski pienenee. Suun hyvä ja säännöllinen itsehoito on ensiarvoisen tärkeää raskauden aikana.
Varsinkin raskauden alussa monilla odottavilla äideillä esiintyy pahoinvointia. Oksentaminen lisää suun happamuutta ja voi aiheuttaa eroosiota, eli hampaan mineraalien liukenemista. Suun happamuus saadaan nostettua aterian jälkeen normaaliksi esimerkiksi juustoviipaleella, sillä juusto neutraloi syljen happamuutta.Myös ksylitolituotteiden käyttö on hyvä vaihtoehto. Ksylitolituotteiden säännöllinen käyttö tulisi aloittaa jo raskausaikana. Tutkitusti ksylitoli vähentää kariesta aiheuttavien mutans-streptokokkien määrää, estää niiden kiinnittymistä hampaan pintaan ja vähentää näin hampaiden reikiintymisalttiutta. Äidin ksylitolin käyttö edistää välillisesti myös lapsen suun terveyttä, sillä se ehkäisee mutans-streptokokin tarttumista äidistä lapseen. Reikiintymistä aiheuttavat bakteerit (mutans-streptokokit) ilmaantuvat suuhun varhaislapsuudessa, ensimmäisten maitohampaiden puhkeamisen jälkeen, noin 1,5 -2,5vuoden ikäisenä. Mutans-streptokokkien, kuten todennäköisesti muidenkin suubakteerien, tartunta lapsen suuhun tapahtuu useimmiten syljen välityksellä (tutin nuoleminen tai ruoan maistaminen samalla lusikalla), ja tartuntalähde on useimmiten äiti. Tartuntaa edesauttaa lapsen sokeripitoinen ruokavalio.
Raskauden aikana tulisi välttää suuria hoitotoimenpiteitä. Ensimmäisen kolmanneksen aikana voidaan tehdä suun perustutkimus ja suun sairauksia ehkäiseviä hoitotoimenpiteitä. Toisen kolmanneksen aikana voidaan suorittaa korjaavaa hoitoa, kuten paikkausta, sekä muita rasittavia toimenpiteitä. Viimeisen kolmanneksen aikana ei tehdä enää hoitotoimenpiteitä, vaan hammashoidossa keskitytään sekä äidin että lapsen suun terveydenhoidon ohjaukseen. Raskauden aikana olisi myös vältettävä röntgenkuvien ottoa, amalgaamipaikkojen purkamista ja lääkekuureja.
Etusivu - Terveysklinikat - Suu - Suuhygienia - Mihin suun terveys vaikuttaa? - Tohtori.fi
