suurinpiirtein mitä hyvänsä sanon, mies vääntää sen! ja kaikki on aina mun vikaa!

[Lopun alkuako]

en tiedä kuinka kauan jaksan, olen henkisesti muutenkin aivan loppu ja omaan surkean itsetunnon. mies nipottaa asioista kokoajan, olen alkanut oikein varomaan mitä sanon kun aina mies vääntää ne hullusti:/ hakee vian aina musta. huomauttelee asioista lähes jatkuvasti ilkeästi.
miehellä ei ole kavereita, paitsi töissä muutama. On muutoin eristäytynyt kaikesta ja kaikista,aina ollut sen luontoinen.
olisi mukavaa kuulla joskus jotain positiivista.. ja annas olla jos laitan "hanttiin" jossain asiassa, siitä kärsii koko perhe. mies on seuraavat päivät huonolla tuulella ja mököttää. "joojoo,mä oon ihan paska"-vaihe lähtee käyntiin.

tää kaikki raastaa mua niin

 

[meilläkin]

Meilläkin kaikki on mun syytä. Kostoksi jostain mun tekemisestä (en enään edes muista mikä "kamaluus" se taas oli) niin mies sano että ei anna tässä kuussa omaa osuuttaan ruokaostoksiin, koska en ole sitä ansainnut. Siis hä? minä en ole ansainnut? Sanoin kyllä että ole sitten syömättä, eipä kiinnosta.

 

["höh"]

narsisti.

 

["hmm"]

Ei välttämättä lopun alkua.
Miten pitkään tuota on jatkunut?
Lopun alkua mäkin sen ensin kuvittelin olevan, mutta meidän kohdalla se olikin vaan kummankin väsymystä ja turhautumista, joka kokolailla selvisi puhumalla ja kummankin joustamisella.
Meillä siis takana muutto, kaikki vielä sekaisin. Ja vuokralta muutettiin omaa, tekemistä on paljon ja nyt kaikki pitääkin tehdä itse, eikä voi soittaa vuokranantajalle jos jotain on pielessä. Asiat pitää päättää itse ja tekemistä piisaa. Niin ja remppa kesken, mistään ei päästä oikein yksimielisyyteen..

 

["vieras"]

Eiköhän se ole lopun alkua siinä kohdin, kun omaa puolisoa ei enää kunnioita. Jotkut kyllä tietty elävät sellaisessakin liitossa vuosikymmeniäkin, mutta ei kai sitä parisuhteeksi voi kutsua.