Suvussa kulkevat nimet

[pellepeloton]

Mitä mieltä olette? Olenko ihan kamala ihminen, kun en suostu laittamaan lapselleni toiseksi ja kolmanneksi nimeksi vuosisatoja suvussa kulkeneita nimiä?

Mieheni suvussa on aina naisilla ollut tietyt nimet toisena ja kolmantena nimenä, mutta minä siis menen katkaisemaan tämän "nimiketjun", koska en vaan satu pitämään kyseisistä ihan perinteisistä suomalaisista nimistä.

 

[et ole kamala]

Ei ole sinun asiasi laittaa lapselle ko.nimiä jollet pidä niistä!Koska sinun (ja miehesi)lapsi, sekä se nimi on lapsella lopunelämää ja ei ole kovin hyvä idea ettei vanhempi edes pidä lapsensa nimestä!

 

[juuei]

Mulle ei olis tullu mieleenkään laittaa niitä perintönimiä, ne on kamalat! Jo mun äiti katkaisi ko "perinteen" (luojan kiitos!).

 

[daydreams]

no eihän niitä kannata laittaa jos et tosiaan yhtään tykkää.Meillä onneks nimet miellyttää muakin joten poika sai suvussa kiertäneen toisen nimen ja tulokas tulee myös saamaan.

 

[vieras]

No, onhan se kieltämättä vähän kummaa että on suvun puolesta valmiina jo sekä toinen että kolmas nimi! Jos olisi yksi suvun perimänimi, niin se olisi tietysti helpompaa sujautta nimeen mukaan. Kyllä mä varmaan antaisin sen yhden nimen ainakin, vaikkei olisi niin trendikäskään. Mutta noin yleisesti tietty mun mielestä perinnenimet ovatkin kyllä juuri niitä parhaimpia (jos siis eivät ole niitä kovin suosittuja Veetejä jne).

Ei mulle lapsen nimen antaminen ole niin suuri asia, kunhan on sopiva ensimmäinen nimi (ja kutsumanimi), niin mitäs minä niillä toisilla ja kolmansilla nimillä edes oikeasti tekisin? Kiva vaan jos on vähän suvun jatkuvuuden perinnettä siinä tapauksessa. Voisi jättää ne Jessicat ja Nicot käyttämättä..

 

[Taevahan Tosi]

Sinähän sen päätät etkä ole sen perusteella kamala. En minäkään aio käyttää niitä nimiä mistä en pidä vaikka muuten toiset nimet etsitäänkin noista suvussa kulkevista.

 

[Sisu]

Kai kaikki saa antaa lapselleen semmosen nimen kun haluaa?
Meillä on suvussa kulkenu Elina toisena nimenä tyttö-lapsilla, enkä minä sitä halunnu antaa omalleni. Ja asia oli sillä selvä, eikä meidän tytöstä tullu Elinaa.
*muoks* Siis tarkoitan tässä "semmosen nimen kun haluaa" että siis säädyllisen ja nimilain mukaisen nimen

 

[SuhmuranSandra]

Se on sun asias mitä teet. Meijän suvussa kulkee myös, mutta se on aina esikoisen vanhimalla tyttärellä ja ei sitten osunu mulle. Lasten toiset ja kolmannet on suvusta kumminkin. Mut ei sekään oo mukavaa jos nimi kaduttaa koko loppuelämän. Vaikka niillä toisilla nimillä niin miteen tee..Mut puhukaapa miehen kans.

 

[Rukoilijasirkka]

Mun mielestä semmonen on vaan lapselle rasite.

Niinku mun äiti ja sisko oli sairaalassa samalla osastolla töissä ja niillä on sama etunimi, vaikka siskoa ei ikinä sillä nimellä ole kutsuttu. niin kyllä sekaannusta aiheutti.

 

[Passepartout]

Jos asia/nimet on tärkeitä miehellesi, taitaa olla perhepalaverin paikka. Mutta jos miehesi ei välitä siitä, jatkuuko suvun perinne, ei mikään velvoita laittamaan epämiellyttäviä nimiä omalle lapselle. Minä tosin saattaisin laittaa kolmanneksi nimeksi suvussa kulkeneen, vaikkei itseä miellytäkään, jos todella pitkät perinteet...

 

[Wanha-Rouva]

Minusta on hieno ele laittaa lapsille toiseksi tai komanneksi nimeksi joku jo edesmenneen isovanhemman nimi =)

 

[Yhteinen päätös?]

Minusta se päätös on sinun ja miehesi tehtävä yhdessä. Eikai sen nimen pitäisi olla vain sinun yksin omaan päätettävissä eikö miehelläsi oli yhtäläinen oikeus päättää yhteisen lapsenne nimestä?

Meillä on pojalla sama toinen nimi kuin miehelläni ja hänen isällään. Nimi ei aluksi miellyttänyt minua ollenkaan, mutta mieheni kanssa keskusteltuani pitkään ja hartaasti päätimme sen antaa pojallemme. Etunimi valittiin hänelle myös yhdessä.

 

[Wilmuska]

Me ei edes harkittu lapselle suvun perinnenimiä vaikka niitä meille kokoajan joku oli tyrkyttämässä. Ristiäisissä sitten olikin naama norsunv***lla aika moni sukulainen kun ei pojalle annettu niitä nimiä. Ei siis toiseksi eikä edes kolmanneksi nimeksi.

 

[vieras]

Kyllä taipuisin antamaan lapselleni toiseksi tai kolmanneksi nimeksi suvulle tärkeän nimen, vaikka ei olisi mun lempinimiä -jos se olisi miehelle tai hänen vanhemmilleen tärkeää.

 

[vieras]

Miehen suvussa kulkee nimi Tapio toisena nimenä pojilla. Omille annettiin Tapio kolmanneksi nimeksi. Toisina niminä pojilla on minun ja mieheni isoisien nimet ja etunimet ollaan valittu sen mukaan mistä ollaan tykätty.

 

[LisaMarie]

Mä tykkään perinteestä. Jos olisin miehesi sukua, tuntisin että sinä et halua kuulua heidän sukuunsa, jos siis oletasian myös julkituonut, jos joku on kysynyt.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Meillä ei ole ollut perinnenimiä... Nyt on. Pojan toinen nimi on sama, kuin isällään ja molemmilla isoisillään, keskimmäisen tytön toinen nimi on isoäidin mukaan, esikoisen kummisedän nimen feminiinimuoto, mutta kuopuksella ihan "käyttämättömät" nimet.

Jos nimet ovat kauniita tai edes tuovat hyviä muistoja mieleen, sopivat kierrätettäviksi, mutta ei pakolla, ei.

 

[Hankey]

Meille on käynyt niin päin, että nimen valittuamme olemme huomanneet sen olevan suvussa kiertävä nimi.

Jos joku "pakottaisi" ottamaan perinnenimen, en varmasti suostuisi. Kiljuisin viimeistään siinä vaiheessa kun pappi sanoo: "te vanhemmat olette antaneet......"

 

[lunacy sioux]

Fiksumpaa on antaa lapsilleen ne nimet joista itse pitää.

 

[Oltermanni]

Meillä on miehen puolelta Johannes kulkenut suvussa toisena tai kolmantena nimenä.
Me ei annettu sitä pojalle. Anoppi ehkä hiukan tykkäs huonoa...mutta me ei vain miehen kanssa haluttu jatkaa tätä nimeä. Parempi tosiaan olla lapsilla nimet mistä itse pitää.

 

[Makuasia]

Mut kyl meillä on kans "äitinlinjaa" periytynyt toinen nimi, joka on mulla kutsumanimi - ainaki tuo meidän 7v on kovin ylpeä siitä, eli jotenkin sitoo sukupolvet tuolla puolen yhteen jossa jokaiselle on ainakin toistaiseksi vaihtunut sukunimi miehen mukaan. Mutta jos en nimestä pitäisi, niin en tiedä jatkaisinko perinnettä enkä tosiaan pety, jos tyttö sen joskus päättää katkaista.

 

[justustus]

Meen pojan toinen nimi on sellainen mistä en erityisemmin pidä, mutta kulkee (isän) puolen suvussa.
Ja jos toinen poika joskus tulee, niin saa toiseksi nimekseen mun suvussa kulkevan (toisen)nimen. Mistä en erityisemmin myöskään pidä.
Mutta se on "vaan" toinen nimi... =)
Arvostan perinteitä, ainakin joissain asioissa!


Ja nyt kun poika on jo 3v ja hiukan päälle niin nimi on niin osuva kuin vaan voi olla!