Sydäntä oikein särkee kun 8v tytöllä kauhea ikävä kaveriaan...

["verena"]

Eilen taas tyttö kertoi kuinka hänen aikoinaan paras kaveri(ovat pienestä olleet yhdessä päiväkodissa) menee uimaan yhden toisen tytön kanssa. Tippa silmissä oli minullakin...
Olen monta kertaa tekstarilla ehdottanut, että voisimme tulla heidän pihalle leikkimään, eli tytöt sitten saisivat tavata toisiaan, tai tulla meille kyläänkin. Valitettavasti aina oli jotain menoja tai kiirettä ettei ehdotukseni kelpaa. Vasta ehdotuksia en ole saanut kertakaan.
Johtuukohan myös perheen kulttuuriset taustat? Käsittääkseni tulevat hyvinkin kaukaa, jostain itävenäjältä(kazakstan tai jostain sieltäpäin), ja ovat muslimitaustaisia koska muistan kerran kun sanoivat ettei tytölle saa antaa sianlihaa sisältäviä herkkuja(meillä oli silloin tytön synttärit). Toinen tyttö(samaa maata käsittääkseni) joka on meidän tytön kanssa samalla luokalla, kyllä on monta kertaa kertonut, että menevät sinne leikkimään, uimaan ja niin poispäin. Ilkeää ajatella, että joo, toiselle aina löytyy aikaa muttei meidän Lissulle koska ollaan rasistisia persuja,,,,

 

[Anatolia]

Aikoinaan paras kaveri ei ole enää paras kaveri, ja entisellä parhaalla kaverilla on nyt uusi kaveri. Se on ikävää, ja lapsi voi olla sen takia surullinen, mutta toivon mukaan ja todennäköisesti lapselle löytyy uusia ystäviä. Sellaisia, joilla on aikaa ja halua olla hänen kanssaan, ja jonka kanssa ehkä menee kulttuuritaustakin paremmin yhteen

 

["Valencia"]

 

[Keittiönoita]

Surullistahan se on, kun kaveripiiri vaihtuu. Mä olen kuitenkin miettinyt, että kuinka yleistä loppujen lopuksi on, että ne päiväkotikaverit säilyvät kavereina aikuisikään asti? Kuopuksen (täyttää 21 v) paras kaveri on edelleen sama paras kaveri, joka hänellä oli 3-vuotiaana päiväkodissa, mutta olen pitänyt tällaista ystävyyssuhdetta aika harvinaisena. Yleensä kun kaveripiiri muuttuu koulun alettua ja luokkien muuttuessa. Täällä ainakin eka ja toka luokka oltiin pienemmissä ryhmissä, mutta kolmannella luokalla jo luokkia yhdisteltiin ja uudet kaverit löytyivät yleensä omasta luokasta. Sama yläasteelle mennessä eli kaverit menivät eri kouluihin tai ainakin eri luokille ja uudet kaverit löytyivät sieltä. Sama juttu naapuruston lasten kanssa eli kavereita muutti pois ja uusia muutti tilalle.

 

["vieras"]

Surullistahan se on, kun kaveripiiri vaihtuu. Mä olen kuitenkin miettinyt, että kuinka yleistä loppujen lopuksi on, että ne päiväkotikaverit säilyvät kavereina aikuisikään asti? Kuopuksen (täyttää 21 v) paras kaveri on edelleen sama paras kaveri, joka hänellä oli 3-vuotiaana päiväkodissa, mutta olen pitänyt tällaista ystävyyssuhdetta aika harvinaisena. Yleensä kun kaveripiiri muuttuu koulun alettua ja luokkien muuttuessa. Täällä ainakin eka ja toka luokka oltiin pienemmissä ryhmissä, mutta kolmannella luokalla jo luokkia yhdisteltiin ja uudet kaverit löytyivät yleensä omasta luokasta. Sama yläasteelle mennessä eli kaverit menivät eri kouluihin tai ainakin eri luokille ja uudet kaverit löytyivät sieltä. Sama juttu naapuruston lasten kanssa eli kavereita muutti pois ja uusia muutti tilalle.

Mulla on käynyt siinä mielessä hyvä "tuuri" että olen edelleen hyvä ystävä kerho aikaisten ystävien kanssa. Ollaan kaikki jo kolmekymppisiä.

 

[aappp]

Kiitos keittiönoidalle "järki" puheesta. Aikuisena löysin siitä lohdutusta mutta tottakai edelleen on pieni surumieli päällä. Tytöllehän on turhaa sillä tavalla lohduttaa. Toivottavasti aika sitten parantaa.
Tytöllä kyllä on muitakin kavereita mutta mutta,,,,