V
vierailija
Vieras
Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmanen muistuttaa, että vuoden 2015 pakolaiskriisi voi uusiutua Suomessa pahempanakin. Erityisesti itäraja haastaa Suomen kantokyvyn.
Vuonna 2015 Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aiemmin. Tuolloin turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui Suomeen syksyllä.
Erityisesti yksi syyskuun viikko jäi Maahanmuuttoviraston työntekijöille mieleen: viikolla 39 rekisteröitiin 3 939 turvapaikanhakijaa. Tästä viikosta on kulunut reilut kaksi vuotta.
Tänä vuonna turvapaikanhakijamäärät ovat palanneet vuoden 2014 tasolle, aikaan ennen kriisiä.
– Esimerkiksi Kreikka ei selvinnyt Turkista tulevasta pakolaisvyörystä ilman EU:n tukea. Jos Suomen itärajalta alkaisi kunnon vyöry, voisi sieltäkin tulla miljoonia ihmisiä pahimmillaan
Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmasen mukaan on kuitenkin väärin tuudittautua ajatukseen, että tilanne olisi ohi. Kuosmanen muistuttaa, että kahden vuoden takainen tilanne voi uusiutua Suomessa pahempanakin. Esimerkiksi itäraja haastaa Suomen kantokyvyn ja tätä ei ole otettu Suomessa eikä EU-tasolla riittävän vakavasti.
– Esimerkiksi Kreikka ei selvinnyt Turkista tulevasta pakolaisvyörystä ilman EU:n tukea. Jos Suomen itärajalta alkaisi kunnon vyöry, voisi sieltäkin tulla miljoonia ihmisiä pahimmillaan, Kuosmanen muistuttaa erilaisten skenaarioiden mahdollisuudesta.
Sisäministeriö ohjaa Maahanmuuttovirastoa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia laajamittaiseen maahantuloon varautumisessa ja varautumissuunnitelmien käyttöönotossa.
Esimerkiksi sisäministeriön turvallisuusstrategian mukaan varautumissuunnitelmien tulisi kattaa 100 000 maahantulijan majoitus ja vastaanotto.
Laajamittaisen maahantulon tilanne voi syntyä vaiheittain tai äkillisesti, esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopakon vuoksi.
Viranomaiset siis varautuvat laajamittaiseen maahantulotilanteisiin, mutta sen sijaan poliittinen keskustelu on Kuosmasen mukaan jumittunut punkkereihin ja keskittyy pääasiassa kahden vuoden takaisin kriisin jälkipuintiin.
Samalla kahtiajako kansan ja poliitikkojen kesken on syventynyt huolestuttavasti.
– Nyt pitäisi uskaltaa puhua asioista, joilla on merkitystä, ei vain yhden budjettivuoden asioista, vaan pitkänaikavälin asioista, Kuosmanen arvioi.
Hänen mielestään on uskallettavana kyseenalaistaa nykyisiä käytänteitä YK:ssa ja EU:ssa ja arvioida niiden toimivuutta. Monet käytänteet on tehty aivan toisenlaisissa olosuhteissa, kuin missä viime vuosina on eletty.
– Suomen pitäisi luoda oma selkeä turvapaikkapolitiikka eikä katsella sivusta, mihin virta milloinkin kääntyy. Jos emme nyt tartu tilanteeseen, emme ole oppineet mitään syksystä 2015, hän sanoo.
Kuosmanen muistuttaa, että EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta huolimatta moni asia kuuluu yhä kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin.
Hän viittaa esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan pakolaiskriisin akuutissa vaiheessa käyttöön ottamiin rajatarkastuksiin, jotka helpottivat tilannetta Suomenkin rajoilla.
Jatkossa samankaltaisille tarkastuksille voi olla Suomessakin käyttöä.
– Suomella pitää olla oikeus myös sulkea rajat, jos tilanne niin vaatii, Kuosmanen arvioi.
Mitä turvapaikka-asioissa on tapahtunut kahden vuoden aikana ja mikä on tilanne nyt?
Vuonna 2015 pakolaiskriisi toi Eurooppaan miljoonia turvapaikanhakijoita, joista Suomeenkin hakeutui yli 32 000. Kuvassa turvapaikanhakijoita rantautumassa Kreikkaan vuonna 2015.
Vuoden 2015 huipusta, yli 32 000 turvapaikanhakijasta, on palattu kriisiä edeltävälle tasolle.
Tänä vuonna hakemuksia on jätetty elokuun loppuun mennessä 3 560. Luku sisältää yhden kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemuksia, joita on yli 1 500. Uusintahakemusten määrä on poikkeuksellisen suuri.
Myös hakijamäärissä ja kansalaisuuksissa on tapahtunut muutoksia EU:n sisäisten siirtojen myötä.
Suomi on ottanut vastaan yhteensä 1 975 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta. Sisäisten siirtojen kautta tulleet hakijat ovat nostaneet turvapaikanhakijamäärää.
Sisäisten siirtojen kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat valtaosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Syyria ja Eritrea ovatkin nousseet tämän vuoden hakijatilastoissa kolmen kärkeen. Eniten turvapaikkahakemuksia ovat jättäneet viime vuosien tapaan irakilaiset.
Valtaosa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai ensimmäisen päätöksen hakemukseensa vuonna 2016. Osa on kuitenkin joutunut ruuhkan vuoksi odottamaan päätöstä tähän syksyyn asti: syyskuun lopussa ensimmäistä päätöstä odotti vielä noin 600 vuonna 2015 saapunutta hakijaa.
Viimeisetkin vuonna 2015 jätetyt hakemukset ratkaistaan vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä.
Vuonna 2015 Suomeen saapui enemmän turvapaikanhakijoita kuin koskaan aiemmin. Tuolloin turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui Suomeen syksyllä.
Erityisesti yksi syyskuun viikko jäi Maahanmuuttoviraston työntekijöille mieleen: viikolla 39 rekisteröitiin 3 939 turvapaikanhakijaa. Tästä viikosta on kulunut reilut kaksi vuotta.
Tänä vuonna turvapaikanhakijamäärät ovat palanneet vuoden 2014 tasolle, aikaan ennen kriisiä.
– Esimerkiksi Kreikka ei selvinnyt Turkista tulevasta pakolaisvyörystä ilman EU:n tukea. Jos Suomen itärajalta alkaisi kunnon vyöry, voisi sieltäkin tulla miljoonia ihmisiä pahimmillaan
Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmasen mukaan on kuitenkin väärin tuudittautua ajatukseen, että tilanne olisi ohi. Kuosmanen muistuttaa, että kahden vuoden takainen tilanne voi uusiutua Suomessa pahempanakin. Esimerkiksi itäraja haastaa Suomen kantokyvyn ja tätä ei ole otettu Suomessa eikä EU-tasolla riittävän vakavasti.
– Esimerkiksi Kreikka ei selvinnyt Turkista tulevasta pakolaisvyörystä ilman EU:n tukea. Jos Suomen itärajalta alkaisi kunnon vyöry, voisi sieltäkin tulla miljoonia ihmisiä pahimmillaan, Kuosmanen muistuttaa erilaisten skenaarioiden mahdollisuudesta.
Sisäministeriö ohjaa Maahanmuuttovirastoa sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia laajamittaiseen maahantuloon varautumisessa ja varautumissuunnitelmien käyttöönotossa.
Esimerkiksi sisäministeriön turvallisuusstrategian mukaan varautumissuunnitelmien tulisi kattaa 100 000 maahantulijan majoitus ja vastaanotto.
Laajamittaisen maahantulon tilanne voi syntyä vaiheittain tai äkillisesti, esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopakon vuoksi.
Viranomaiset siis varautuvat laajamittaiseen maahantulotilanteisiin, mutta sen sijaan poliittinen keskustelu on Kuosmasen mukaan jumittunut punkkereihin ja keskittyy pääasiassa kahden vuoden takaisin kriisin jälkipuintiin.
Samalla kahtiajako kansan ja poliitikkojen kesken on syventynyt huolestuttavasti.
– Nyt pitäisi uskaltaa puhua asioista, joilla on merkitystä, ei vain yhden budjettivuoden asioista, vaan pitkänaikavälin asioista, Kuosmanen arvioi.
Hänen mielestään on uskallettavana kyseenalaistaa nykyisiä käytänteitä YK:ssa ja EU:ssa ja arvioida niiden toimivuutta. Monet käytänteet on tehty aivan toisenlaisissa olosuhteissa, kuin missä viime vuosina on eletty.
– Suomen pitäisi luoda oma selkeä turvapaikkapolitiikka eikä katsella sivusta, mihin virta milloinkin kääntyy. Jos emme nyt tartu tilanteeseen, emme ole oppineet mitään syksystä 2015, hän sanoo.
Kuosmanen muistuttaa, että EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta huolimatta moni asia kuuluu yhä kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin.
Hän viittaa esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan pakolaiskriisin akuutissa vaiheessa käyttöön ottamiin rajatarkastuksiin, jotka helpottivat tilannetta Suomenkin rajoilla.
Jatkossa samankaltaisille tarkastuksille voi olla Suomessakin käyttöä.
– Suomella pitää olla oikeus myös sulkea rajat, jos tilanne niin vaatii, Kuosmanen arvioi.
Mitä turvapaikka-asioissa on tapahtunut kahden vuoden aikana ja mikä on tilanne nyt?
Vuonna 2015 pakolaiskriisi toi Eurooppaan miljoonia turvapaikanhakijoita, joista Suomeenkin hakeutui yli 32 000. Kuvassa turvapaikanhakijoita rantautumassa Kreikkaan vuonna 2015.
Vuoden 2015 huipusta, yli 32 000 turvapaikanhakijasta, on palattu kriisiä edeltävälle tasolle.
Tänä vuonna hakemuksia on jätetty elokuun loppuun mennessä 3 560. Luku sisältää yhden kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemuksia, joita on yli 1 500. Uusintahakemusten määrä on poikkeuksellisen suuri.
Myös hakijamäärissä ja kansalaisuuksissa on tapahtunut muutoksia EU:n sisäisten siirtojen myötä.
Suomi on ottanut vastaan yhteensä 1 975 turvapaikanhakijaa Italiasta ja Kreikasta. Sisäisten siirtojen kautta tulleet hakijat ovat nostaneet turvapaikanhakijamäärää.
Sisäisten siirtojen kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat valtaosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Syyria ja Eritrea ovatkin nousseet tämän vuoden hakijatilastoissa kolmen kärkeen. Eniten turvapaikkahakemuksia ovat jättäneet viime vuosien tapaan irakilaiset.
Valtaosa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai ensimmäisen päätöksen hakemukseensa vuonna 2016. Osa on kuitenkin joutunut ruuhkan vuoksi odottamaan päätöstä tähän syksyyn asti: syyskuun lopussa ensimmäistä päätöstä odotti vielä noin 600 vuonna 2015 saapunutta hakijaa.
Viimeisetkin vuonna 2015 jätetyt hakemukset ratkaistaan vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä.
