synnyttäminen OYSissa?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja odottava
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

odottava

Jäsen
04.06.2004
35
0
6
eli kokemuksia pyydetään.
minkälaiset kätilöt on synnärillä ollut?
onko huomioitu hyvin toiveet?
onko kohdeltu hyvin?
onko saanut synnyttää siinä asennossa missä haluaa?
onko saanut itse päättää kivunlievityksistä?
onko mahdollista saada luomukivunlievityksiä kuten hierontaa tms mitä niitä nyt olikaan?
onko tehty rutiinina epparia?
onko lapsi saanut rauhassa heti olla äidin rinnalla vai onko pesty, rengastettu ym ensin?
onko synnytystä saanut käydä läpi kätilöiden kanssa sairaalassaoloaikana?
onko imetykseen saanut tukea?
muuta mitä tulee mieleen?

kaikki kokemukset ovat tervetuleita! kiitos jo valmiiksi vastanneille!! :flower:
 
Mä synnytin reilu vuosi sitten ja ihan positiivinen mielikuva mulle jäi koko sairaalassa olo ajalta.
Ainakin mulle sattui mukavia kätilöitä synytykseen. Osastolla oli sitten pari vanhempaa tätiä, jotka meinas pahottaa herkässä mielentilassa olevan uuden äidin mieltä. Onneks ne oli vaan pari vuoroa ja todellakin suurinosa oli oikein ihania.
Mulla ei ollut mitään isompia toiveita, mutta pääsin esim. ammeeseen ja kivunlievityksiä sain mitä halusin. Tosin epiduraalin kohdala piti sanoa, että OIKEESTI tarttis.
Asennoista en tiiä, ois varmaan saanu synnyttää niiku halus, mä olin valmiiks pöydällä sen epidraalin takia.
Luomukivunlievityksistä en kans tiiä, en just kaivannut niitä sillon.
Mulle ainakin tehtiin eppari. Eiköhän ne kato onko tarpeellista, ei sitä ainakaan mulle huvikseen leikattu.
Lapsi nostettiin heti rinnalle vähäks aikaa ennen ku pestiin ja mitattiin.
Synnytys käytiin läpi lähtötarkastuksessa.
Imetykseen sai apua ja neuvoja. Itse en tarvinnut, mutta huonetoveria kävivät tarvittaessa neuvomassa joka kerta kun imetti.
Lisämaitoa tarjosivat aika herkästi, ei kyllä välttämättä paha juttu. Kysyvät siis kuitenkin, että saako antaa.
En nyt hoksaa mitään lisättävää... Kaikenkaikkiaan mulla ei ole valittamista tai huonoja muistoja.. Sinne vaan reippain mielin! Ja eiköhän se ole tärkeintä jos joku vaivaa, että aukaisee suunsa ja kysyy. :)
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 03.07.2006 klo 18:04 odottava kirjoitti:
eli kokemuksia pyydetään.
minkälaiset kätilöt on synnärillä ollut?
onko huomioitu hyvin toiveet?
onko kohdeltu hyvin?
onko saanut synnyttää siinä asennossa missä haluaa?
onko saanut itse päättää kivunlievityksistä?
onko mahdollista saada luomukivunlievityksiä kuten hierontaa tms mitä niitä nyt olikaan?
onko tehty rutiinina epparia?
onko lapsi saanut rauhassa heti olla äidin rinnalla vai onko pesty, rengastettu ym ensin?
onko synnytystä saanut käydä läpi kätilöiden kanssa sairaalassaoloaikana?
onko imetykseen saanut tukea?
muuta mitä tulee mieleen?

kaikki kokemukset ovat tervetuleita! kiitos jo valmiiksi vastanneille!! :flower:

Minäpäs koitan sinulle vähän vastailla...

Kätilöt olivat aivan ihania, kaksi minulla kerkesi olemaan synnytyksen aikana. Ottivat hyvin huomioon toiveeni, tosin siinä jouduin itse joustamaan että otinkin epiduraalin vaikka olen todella piikkikammoinen. Mutta siihenkin sain tukea, kannustusta ja ymmärrystä.

Olisin halunnut kokeilla jakkaralla ponnistusta, mutta en sitten enää sängyltä jaksanut enkä kyllä ehtinytkään siirtyä jakkaralle... Mutta sain kyllä sängyllä olla siinä asennossa kun itseltä hyvältä tuntui.. tosin ponnistusvaihe kun oli sellaiset 4 min. niin ei siinä paljon asentoja mietitty :)

Itse sain päättää kivunlievityksestä, erilaisia vaihtoehtoja tarjottiin hyvin. Itse sain "luomukivunlievitystä" ammeen ja sellaisten akumagneettien muodossa. Muusta en sitten tiedä onko heillä tarjolla...

Epparia ei tehty ja oyssissa ei sitä käsittääkseni rutiinina tehdäkkään. Tosin minulla oli synnytystoivelistassa että epparin saa tehdä vain ja ainoastaan hätätilanteessa.

Vähän tuntui sitten olevan kiirusta siinä vauvan pesussa ja jos oyssiin menen tämän toisen viikon päästä synnyttämään niin olen sitten tuossa asiassa viisaampi. Vauva nimittäin väsähti sitten siinä pesuhommassa ja imetys ei sitten enää jaksanut vauvaa kiinnostaa.

Imetykseen muutenkaan ei saanut juuri mitään opastusta. Pulloa tuotiin vauvalle vaikka kielsin kuinka. Aikaa ei kuulemma ollut hörppyyttää eikä ollut aikaa minuakaan siihen opettaa.. Siellä sitten itkua väänsin kun meni hermot hoitajiin jotka vaan hoki että "ei ole aikaa ja kun tuo sektioäiti".. Eli osastolla hoitajilla ei ollut aikaa eikä kiinnostusta opastaa uutta äitiä. Muutenkin osastolla oleminen oli yhtä tuskaa kun sai kokea olevansa vain tiellä jos jotain erehtyi kysymään.

Sempä takia olenkin tässä kallistumassa siihen, että menen tämän seuraavan synnyttämään tuonne oulaskankaan synnärille.. On kuulemma ihanat ihmiset siellä ja saa vaikka ammeeseen synnyttää. Sinne vain on puolet pitempi matka kuin oyssiin niin mietityttää se miten jaksaa autossa istua jos kovin supistaa...
 
kätilöt olivat synnytys salissa ihan ok,tulivat kun tarvitsin.mulla ei ollut mitään erityis toiveita mutta eipä hirveesti kyseltykkään.epiduraali puudutuski laitettiin kysymättä,mutta ei haittaa tässä tilanteessa koska tarvitsin sitä.minun piti makoilla koko synnytyksen ajan se oli todella rankkaa.eepparista en itse asiassa edes tiedä,koska olin niin väsynyt ja kätilötkään eivät hirveesti kertoneet mitä tekivät tai kyselleet.
vauvan sain heti syliin ja sen jälkeen vasta pestiin.

osastolla kun pyysin että saisinko vähän aikaa levähtää,että jos voisivat hoitaa pienokaista niin sai,mutta neidille oli annettu heti korviketta ja tuttikin oli kun palauttivat neidin.sitten neiti joutui eri osastolla tulehduksen vuoksi ja halusin saada tietoja että paljon oli kuumetta ja tulehdusarvot niin ei sanonu sanoi vaan että vähän ja tulehdusarvot oli kuiten yli 70 joten mun mielestä se on paljon.itkin yön yli ja aamulla sain mennä toiselle osastolle katsomaan ja siellä oli oikein mukavaa väkeä.
seuraavaa synnytystä mietin kyllä että haluanko oys:iin synnyttämään.

siinä minun kokemukset,mutta toivottavasti sinä saat vähän paremmat muistot sieltä.
 
minkälaiset kätilöt on synnärillä ollut? Monenlaista ihmistä mutta pääosin mukavia ovat olleet.
onko huomioitu hyvin toiveet? Kaikki toiveet huomioitu.
onko kohdeltu hyvin? Kyllä joo.
onko saanut synnyttää siinä asennossa missä haluaa? Kyllä on.
onko saanut itse päättää kivunlievityksistä? Kysyttiin onko toiveita ja jos oli niin niin tehtiin.
onko mahdollista saada luomukivunlievityksiä kuten hierontaa tms mitä niitä nyt olikaan? En tiedä kun en itse tarvinut/halunnut.
onko tehty rutiinina epparia? Kyllä kun esikoinen syntyi (yli 4kg).
onko lapsi saanut rauhassa heti olla äidin rinnalla vai onko pesty, rengastettu ym ensin? Sai olla hetken mahan päällä ennen pesua.
onko synnytystä saanut käydä läpi kätilöiden kanssa sairaalassaoloaikana? Kotiinlähtötarkastuksessa käytiin kaikki läpi.
onko imetykseen saanut tukea? Kyllä neuvottiin jos kysyin ja kolmannen lapsen kanssa neuvottiin vaikka en edes kysynyt. Osasin kyllä imettää mutta kätilö vissiin luuli etten osaa. Lapsi oksenteli vaan lapsivettä eikä siksi tissi kelvannut.
muuta mitä tulee mieleen? Turvallisin mielin voi mennä OYSiin synnyttämään.
 
Tässä hieman erilainen kokemus...

Synnytyksestä jäi hirveä kammo! Jos uskallan vielä lapsia "hankkia" ne syntyy sektiolla!

Kätilö oli ihan ok, mutta mitä kivunlievitykseen tulee niin toiveita ei kuunneltu!

Olen neulakammoinen, synnytys oli toinen ja pelkopolillakin olin käynyt keskustelemassa kun jo ensimmäinen synnytys oli kaamea!
Neulan pisto onnistuu jos iho puudutetaan ensin pistoalueelta.
kaikki tarpeellinen kirjoitettiin paperille että kätilö tulevassa synnytyksessä tietää miten toimia jos kaikki menee niinkuin pitää.

Pyysin spinaalia, en saanut! Lääkäri tuli ja ehdotti spinaalia, en sitä silti saanut!
Syyksi kätilö sanoi että spinaali pitkittää synnytystä ja vauvan sydän äänet oli laskenut ja näin ollen vauva oli saatava ulos mahd. nopeasti.

Ymmärsin tämän kyllä, mutta kätilö valehteli mulle kirkkain silmin!!
Vauvan sydänäänet oli nimittäin kunnossa siinä vaiheessa kun spinaalia pyysin, ja vielä siinäkin vaiheessa kun lääkäri sitä ehdotti!

synnytys oli ihan hirveä, luomu synnytys! Sain kyllä kohdunkaulapuudutteen ja puudendaalis-puudutteen, muttei niistä ollut apua! Sen puudendaaliksen laitto sattui niin prkleen paljon!

Minun piti kirjoittaa palaute synnytyksestä, ja kirjoitin siihen että kaikki mitä pelkäsin kävi toteen enkä aio enää alateitse synnyttää!

Joku täti soitti minulle muutama viikko synnytyksen jälkeen, ja kyseli synnytyksestä. oli lukenut palautteen.
hänkin meni aivan hämilleen kun kerroin miten spinaalin kanssa oli mennyt!
Kerroin hänelle että pyysin spinaalin enkä sitä saanut. Hän vastasi ettei kätilö siitä päätä. Silloin mulla kärähti pinna, ja kysyin, että jos minä haluan spinaalin, ja lääkäri ehdottaa spinaalia ja kätilö sanoo ei, niin kuka sen sitten päättää! Soittaja meni aivan sanattomaksi! kätilö ei ollut sanonut soittajalle siitä mitään vaikka hekin olivat osaltaan käyneet synnytyksen läpi palautteeni kanssa.

Kokemuksia on siis monen laisia... Oulussa en aio enää synnyttää.
 

Synnytin viime kesänä. Oli aikamoista ruuhkaa, mutta me päästiin onneksi heti synnytyssaliin ja perhehuonekin saatiin, vaikka ollaan Oulusta! No, se tosin johtui siitä, että minä repesin synnytyksessä niin pahasti, että tarvitsin mieheni hoitamaan vauvaa...

Pääasiassa kätilöt olivat mukavia. Synnytyksessä oli pettynyt siihen, kun ponnistusvaihe venyi ja venyi. Multa loppui totaalisesti voimat enkä jaksanu enää ponnistaa, huusin vaan, että "ottakaa se pois!". Silti kätiöt vaan pakotti jaksamaan... Mä olin ihan kuollu ja olisin kohta menny tajuttomaksi, jos ei ois haettu lääkäriä ottamaan vauva imukupilla.

Imukupin käyttökin oli sitten aika mielenkiintoista. Lääkäri repi ja veti vauvaa ja imukuppi aina irtosi ja lääkäri lensi taaksepäin... Hurjaa menoa. Lopulta saatiin vauva ulos mutta tuloksena sulkijalihakseen saakka ulottuvat repeämät. Epparikin tosin oli tehty, mutta eipä auttanu.

Synnytyslääkäri ja kätilöt kävivät juttelemassa jälkeenpäin, vaikka en pyytänytkään sitä. Pahoittelivat kovasti synnytyksen kulkua. Olivat kuulemma tehneet parhaansa. No, minä olen sitä mieltä että sektioon olisi pitänyt siirtyä jossain vaiheessa, kun lapsi ei tule ulos oikein millään.

Osastolla oli kuitenkin todella sydämellisiä ja kivoja kätilöitä/hoitajia! Imetykseen sai tukea, mutta lisämaitoakin tarjottiin herkästi. Olisin myös halunnut levätä hieman ja saada nukkua edes yhden yön, mutta en osannut pyytää sitä eikä kukaan ehdottanutkaan. Vaikka huomasivat että olen ihan poikki ja itkuinen.

Pääsin ylös sängystä vasta kolmantena päivänä ja silloinkin pyörryin heti...

Lopputarkastus oli ihan vitsi. Lääkäri ei ollu yhtään perillä siitä, mitä mulle oli tapahtunu. Kyseli vaan että mitä ehkäisyä olen ajatellu käyttää! Ei ollu joo ehkäisyt mielessä kun on alapää ihan riekaleina! Kun pyysin häneltä mielialalääkkeitä tai jotain vastaavaa masentuneeseen olooni, hän vain totesi, ettei sitä mitään sellaisia...

Vaikeuksia oli jälkeenpäin saada synnytys- ja muita kertomuksia sairaalasta, vaikka TIETYSTI minulla oli niihin oikeus. Kierreltiin ja kaarreltiin, että pitää kysyä lääkäriltä saako niitä antaa. Järkyttävää!

Kaikesta huolimatta menen uudestaankin OYSiin synnyttämään. En tosin enää alakautta vaan vaadin sektion.
 
Minä synnytin OYS:ssa v.2004.
Ei kovin positiivinen kokemus. Kätilö pisti ensinnäkin ponnistamaan melko tympeässä asiassa. Yritin sanua kyllä että ei tunnu hyvältä ja vihjailin että edellisenkin synnytin jakkaralla. mutta kätilö oli sitä mieltä että tässä asennossa tulee parhaiten ulos.
Hoitajilla oli niin kiire, että vauva oli kokoajan itsellä hoidossa. Sanoivat kyllä että saa yöksi tuoda vauvalaan mutta eivät takaa, pystyvätkö niistä huolehtimaan. Niimpä se luonnollisesti jäi viereen.
Myös lisämaitoa minusta tyrkytettiin liikaa. Mitä ei ainakaan oas:ssa tehdä.
Imetyskerrat piti merkata ylös ja jos antoi lisämaitoa mitä puoliväkisin tyrkytettiin sekin määrä piti kirjata ylös.
Mutta mitään kammoa ei kyllä jäänyt. Kätilö sattui olemaan mikä oli mutta eiköhän joka sairaalasta löydy moneen lähtöön.
 

Uusimmat

Yhteistyössä