Mut otettiin sisään Kättärille 42+1 ja aloiteltiin heti aamusta. Käskettiin soittamaan aamulla ja sanoivat sitten Kättäriltä että lähde tulemaan heti niin saadaan aloitettua Sytotec aikaisin. Käynnistelivät muruilla kaksi päivää eikä mitään tapahtunut, olin ihan epäkypsä ja paikat kiinni. 42+3 aamulla olivat auki sormelle ja pääsin synnärille. Siellä oksitosiini valumaan kovalle ja kello 12 tuli ekat supparit, 22.49 syntyi tyttö. Eli kun mulla oli käynti polilla yliaikaiskotrollissa 41+5, niin sisälle laitokselle muutama päivä myöhemmin ja kesti kyllä aika kauan käynnistellä. Puhuttiin jo sektion mahdollisuudestakin, mutta sen olisi saanut vasta 42+5... muistaakseni.
Ei ainakaan sisätutkimus 41+5 ollut kovakourainen, piti sisällään ulkoultran (kokoarvio+varmistus kääntymisestä) ja ohjeistuksen käynnistyksestä. Olin myös suppari ja vauvan sydänmenlyöntikäyrällä puolisen tuntia.
Saat aikasin käynnistykseen luultavimmin ma-ke, ja siitä sitten eteenpäin miten Sytotec tehoaa. Saat joka neljäs tunti uuden murun, paitsijos supparit säännöllisiä niin ei lisätä. Öisin ei myöskään käynnistellä, mutta yöksi saat petidiiniä tai kipulääkettä jos pitkittyy. Mies/tukihenkilö saa olla päivisin paikalla, 8-21, paitsi jos pääset synnärille. Me onneksi saatiin vielä perhehuone niin ei miehen tarvinnut lähteä kotiin yöllä kun oltiin se pari tuntia synnytyshuoneessa oltu tytön syntymän jälkeen.
Kannattaa miettiä myös valmiiksi muutama toive, mulla oli vesiallas, miehen mukana olo ellei hätäsektio, episiotomia jos tuntuu ettei lapsi tule helpolla/joutuu käyttämään imukuppia, epiduraali kun 3 cm auki ja omaa musiikkia. Kaikki muut onnistui paitsi tuo allas, olin toisessa huoneessa ja Kättärillä on vaan yksi allas ja siellä oli menossa toinen synnytys. Oma musiikki oli kyllä loistojuttu, neiti syntyi Bon Jovin tahdissa (vaikka en kyllä juurikaan musiikkiin keskittynyt). Jumppapalloja saa jos tahtoo, mua ainakin jeesasi ennen epiduraalia pallon päällä istuskelu ja lantion keinuttelu sänkyyn nojaten suppareiden aikana. Syödä ei anneta, mutta mehukeittoa, mehua ja vettä saa (hillitysti). Jos sulla käytetään oksitosiinia, voin kertoa että supistukset tulee säännöllisesti JA on aika kivuliaita, varsinkin kun kalvot puhkaistaan, mutta ei sitä kestä kuin muutama tunti ennen kuin saa epiduraalin jos sellaisen tahtoo. Kovin on tuokin yksilöllistä, mutta mulla oli aika pitkä tuo koko sairaalassa olo ja ennen kuin synnytys saatiin kunnolla käyntiin. Kättärillä henkilökunta ihan mukavaa, varsinkin synnytyksessä kätilöt AIVAN ihania. Harmi kun en muista nimiä, mulla vaihtui kolme kertaa kätilö kun olin synnärissä. Kerrassaan loistavia, sai kysyä ja höpötellä, antoivat rauhaa jos tahtoi ja olivat ystävällisiä ja ehdottelivat lieventäviä keinoja. Osasto 3, synnyttäneiden osastolla oli henkilökunta hiukan erilaista, varsinkin jos on perhehuone jossa tukihenkilö myös 24/7 paikalla, ei lastenhoitoapua saanut. Tulitvat kyllä näyttämään vaipanvaihdot ja kapaloinnin, tutin annosta piti taistella että saatiin vauvalle ja senkin antoi taivaallinen kätilöopiskelija kotiinlähtöpäivän aamuna. Oli toisaalta hyvä ettei kukaan huolehtinut vauvasta paitsi me, mutta olin niin rättiväsynyt (olen vieläkin, 4,5kk myöhemmin) kun tuo meidän neiti on kovin kova ääninen ja tuo mielipiteensä esiin ja nukkui kerrallaan 10 min, etten oikein saanut irti mitään siitä että "jouduin" vauvaa koko ajan hoitamaan. Yhdet reippaat yöunet olisivat varmasti tehneet hyvää synnytyksen päälle. Kannattaa siis miettiä perhehuonetta.
Mitähän muuta? Tietysti hyvä jos synnytys käynnistyy itsestään, mutta itse koin helpottavaksi olla sairaalassa ensisynnyttäjänä, sillä olin todella huolissani että jos jotain menee vikaan. Niin, ja käynnistyksessä joudut tod.näk. makaamaan käyrillä yli puolet ajastasi, ja toisen puolikkaan saat liikkua. Mulle oli ainakin ihan tervaa maata puoli tuntia yhdellä kyljellä, sitten toisella kyljellä toiset puoli tuntia Sytotecin laiton jälkeen. Käynnistyspäivinä ei tukihenkilö saa ruokaa osastolta, mutta jos olette phuoneessa, kuuluu ruoka myös hänellekin.
Kysy jos on jotain mielessä, mä kattelen välillä tätä keskustelua, tai laita yv:tä.
Kirvsh ja Nella, 4,5kk
