Synnytyspelkopolilla käyneet!

[MamMam]

Te, ketkä olette käyneet tai olette menosa synnytyspelkopolille, niin monta käyntiä siihen kuuluu, mitä pitää sisällään, keden kanssa siellä jutellaan jne? Jos olis vielä Tayssissa käyneitä, niin sieltä haluaisin kokemuksia!

Mulla lähete odottamassa pelkopolille ja vähän jänskättää sinne mennä, miten suhtautuu mun pelkoihin ym. Lähinnä se pelottaa, että vähättelevätkö minua tms., mihin törmää neuvoloista lähtien monissa paikoissa!

Kokemuksia asiasta haluaisin mielelläni kuulla =)

 

[MamMam]

Kai täällä nyt joku olis, joka kertois kokemuksista... vaika harmaana, jos muuten ei halua =) , tai yv:llä.

Mielelläni niitä haluaisin kuulla

nim. pelkopotilas =)

 

[Violet]

Kävin sype-polilla juttelemassa edellisestä synnytyksestäni. Kätilö oli oikein mukava, ja kun osastolla oli hiljaista niin pääsimme juttelemaan tyhjään synnytyssaliin. Siellä kätilön kanssa kävimme papereista läpi edelliset synnytykseni ja hän kertoi minulle toimenpiteistä ja kyseli omista toiveistani. Lopuksi toiveet seuraavaa synnytystä varten kirjattiin ylös lomakkeelle, joka liitettiin tietojeni yhteyteen. Sain ajan vielä viikolle 37, jolloin keskustellaan vielä hieman ja samalla lääkäri tekee synnytystapa-arvion ja katsoo, onko käynnistelylle tarvetta.

Käsittääkseni nämä sype-käynnit räätälöidään aikalailla tapauskohtaisesti, kun meitä mammojahan on moneksi pelkojemme kanssa. Toiselle riittää yksi keskustelu siinä missä toinen tarvii useamman. Mutta omien toiveiden pohjalta mentiin ainakin meidän sairaalassa.

 

[wilmuri]

Kävin juuri eilen Tammisaaren sairaalassa pelkopolilla. Mulla esikoisen synnytys päättyi hätäsektioon, koska supistukset loppuivat kesken synnytyksen ja vauva jäi jumiin synnytyskanavaan. Silloin raskauteni meni 16 vuorokautta yli, eikä meinannut käynnistämälläkään lähteä käyntiin. Minkäänlaisia "harjoitussupistuksia" mulla ei ollut raskauden loppuvaiheessa.

Eli, pelkopolilla juttelin lääkärin kanssa, ja mieheni oli myös paikalla. Edellisestä synnytyksestä mun oli vaikeaa puhua, koska se oli niin traumaattinen ja sen jälkeen masennuin, jota kesti melkein kaksi vuotta.
Keskustelu meni mun osalta itkemiseksi ja sitten se lääkäri sanoi, että hänen mielestä päätetään nyt heti, että suunniteltu sektio tehdään (viikkoja on kasassa 18+2). Vielä heinäkuussa mennään juttelemaan kätilön kanssa ja sitten saadaan päätös kirjallisena.

Tietenkin saan synnyttää alakautta jos siltä tuntuu, mutta yhtään ei anneta yliaikaiseksi mennä, vaan sitten viimeistään sektoidaan. Päätös helpotti mun oloa paljon ja nyt voin nauttia loppuraskaudesta.