Syön taas ahdistukseen ja vitutukseen, ja todellakin huolella!

[great]

Mulla on tasan kaks parisuhdetta takana. Eka oli pitkä teinisuhde-avoliitto, joka kaatui siihen että mies lähti toisen matkaan. Toinen oli sekin suhteellisen pitkä, mutta helvetillinen jossa mies hakkasi ja alisti ja melkein tappoi mut. Lähdinpä itse. Sen jälkeen olen ollut vuosia yksin, alkuun en edes halunnut mitään parisuhteita, sittemmin kun aloin sellaista haluamaan, ei eteeni ole tullut yhtäkään miestä joka olisi edes ihastunut muhun. Joten olen ikuisesti sinkku, enkä koskaan saa kokea oikeeta rakkautta tai sitä miltä tuntuu kun joku rakastaa.

Ja mitenkäs kävi mun eksille? Eka meni vajaan vuoden kuluttua erosta naimisiin. Toinen odotteli sentään parisen vuotta, kunnes tämäkin väkivaltainen mies löysi rinnalleen sen oikeen ja meni naimisiin.

Mä en löydä koskaan ketään, en koskaan. Ja väkivaltaiset ja petolliset exäni ovat löytäneet ja vieläpä helposti.. Oon hiukan jo katkera, ja saan mielestäni ollakin. Miks elämän pitää olla näin helvetin epäoikeudenmukaista?!!

:headwall:

Siispä ihan helvetin sama miltä mä näytän, ihan helvetin turhaa mikään laihis tai yhtään mikään muukaan. Eikö se sitten ole aivan se ja sama, vaikka oisin kolmesataa kiloinen hampuusi, kun mä en kuitenkaan koskaan löydä ketään. Vittu.

 

[Junttikukka]

Ei tietenkään se ole se ja sama mitä naamaasi työnnät. Opettele tykkäämään itsestäsi ja pitämään huolta ittestäs niin joku muukin herää hyvin äkkiä huomaamaan miten hurmaava olet. Nyt nainen läpsäse ittees poskille ja herätys!

 

[:D]

Niin minäkin! karppasin viikon ja maha litteni, tänään vedin 2 suklaata, chilipähkinöitä, nakkeja, ranskalaisia, ja join maitoa jota en ikinä juo!

 

[!]

Aivan, positiivinen energia lähentää ihmisiä, negatiivinen karkottaa kaikki

 

[great]

Voi kuulkaa. Kyllä mä oikeesti itsestäni tykkään ja huolta pidän, mutta ei siitä ole ollut tuon taivaallista hyötyä. Samoin olen mestari ajattelemaan positiivisesti, olen iloinen jne soopaa mutta kun ei sillä ole ollut mitään vaikutusta. Ei yhtään mitään. Olkaa ite kymmenen vuotta onnellisia ja iloisia ja tyytyvväisiä elämäänne ja eläkää odottamatta sitä oikeeta tai yhtään mitään.. ja kun olette parisuhdeihmisiä pohjimmiltanne, kaipaatte seksiä, hellyyttä, läheisyyttä, toisen läsnäoloa, tukea ja turvaa, ettekä sitä kymmenen vuodenkaan yksinolon jälkeen löydä niin lyön vaikka vetoa että vitutus alkaa pikkuhiljaa kasvamaan itse kullakin.

Sitä paitsi, enhän mä koskaan ole kokenut edes rakkautta vielä elämässäni. Vai voitteko väittää toisin? Että ehkä tässä kohta neljän kympin korvilla saa sitten jo pikkuhiljaa alkaa siitäkin asiasta katkeroitumaan, kun ei muutosta näy teit sitten ihan mitä tahansa.

 

[reluroas]

täällä on kohtalotoveri.vaikkakin 3 vuotta kirjoituksesi jälkeen. Muutettii tänää avomiehen kanssa asumuseroon ainakin. Mulla takana kans vaan suhteita jossa petetty ja oltu joko henkisesti väkivaltaisia tai fyysisesti. toinen ongelma on ollut päihteiden käyttö. itse en käytä päihteitä. olen tällainen kiltti tyttö joka joutuu aina höösäämään ongelmatapauaksia (tiedän, oma valintani). Pelkään kai yksinäisyyttä ja haluan uskoa kun minulle jotain luvataan. En ole kokenut eheää "normaalia" parisuhdetta koskaan jossa olisi normaaleja riitoja tai ongelmia. aina painittu isojen ongelmien kanssa. Mies ei tullut taas yöksi kotiin ja nyt laitoin hänet sitten ulos. Mä olen myös niin katkera. Olisin mielestäni hyvän suhteet arvoinen ja aina yrittänyt parhaani. Miksi mulle ollaan pahoja kun mä en koskaan ole paha muille?
Ahdistaa.. oon maannu sängyssä koko päivän. Ravaan jääkaapilla ja syön ja syön. Yleensä lopetan ahdistuneena syömisen nyt on ihan päinvastoin.. miksi ahmituttaa? Tuntuukuin vatsa olisi pohjaton eikä se täyty vaikka kuinka syön. Oon syöny tänää suklaakeksin, pääsiäkssuklaa pupun, hedelmä, salmiakki, suklaakarkkeja, 2 paahtoleipää, porkkanasalaattia, rahkaa, kaakota, piimää, kahvia, sipsiä.. Tekee vain mieli syödä..koko ajan. APUA!