Syyllistävä kasvatus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lkjhds
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lkjhds

Vieras
Mitä mieltä olette tästä mieheni käytöksestä? Jos uhmaikäinen lapsi esimerkiksi kiukuttelee ruokapöydässä tai ei syö, alkaa syyllistäminen: "isi käy töissä, että teillä olisi ruokaa, tällä tavallako te kiitätte siitä?" tai "joskus vielä tulee sellainen aika, että teillä ei ole ruokaa, silloin te itkette ja mietitte tätä, että olisinpa silloin syönyt ruokaa". Aamulla, jos lapsi kiukuttelee, kun on vasta herännyt ja ehkä nälissään, mies sanoo oikein ivallisella äänellä "oikein paljon kiitoksia, että pilasit mun aamun".
 
Joo siis munkin ois äsken tehnyt mieli huutaa kyl lapsille et kiitti et pilasitte mun illan. Mut uhkailin jos nyt ei nukuta vien heidän sijastaan naapurin lapset huomenna uimaan
 
Mies on töiden ja harrastusten vuoksi todella paljon pois kotoa, ja kun hän on käymässä kotona, hän odottaa, että lapset on kuin enkeleitä kun isi on kerrankin kotona. Lapset saattavat kuitenkin purkaa ikäväänsä kiukuttelemalla ja kyllähän lapsista ääntä lähtee, vaikka olisivat hyvällä tuulella, niin mies saattaa sanoa "pitääkö mun lähteä taas pois, kun te käyttäydytte noin." Kuulostaa ehkä näiden kirjoitusten perusteella, että meidän lapset ei muuta tee kuin kiukuttelee, mutta tähän nyt on vain kerätty ne kiukutteluhetket, ja mieshän se vasta kiukutteleekin lapsille, monesti ihan mitättömistäkin syistä.
 
[QUOTE="xxx";29946787]Tutulta kuulostaa, mut on kasvatettu syyllistäen ja oon kärsinyt siitä koko elämäni.[/QUOTE]

Voitko kertoa tarkemmin, miten olet siitä kärsinyt? Mietin, että miten voisin perustella miehelleni, että ei noin kannata puhua lapsille. "Akkojen juttuja" ei suostu lukemaan ja minunkaan ei kestä pahemmin arvostella häntä, vetää niin helposti herneen nenään. Hänetkin on kasvatettu syyllistämällä.
 
Mä kyllä sanon jos ruoka ei meinaa kelvata, että "olen nähnyt vaivaa tämän eteen ja tulee paha mieli kun ei maistu". On sen lapsenkin hyvä ymmärtää ettei asiat vaan tipu taivaalta ja aina joku on nähnyt niiden eteen vaivaa ja kiitollinen pitää olla.

Toi sun ukkos juttu ei ole mitään "kasvatusta" vaan huonoa käytöstä, ihan eri asia.
 
Mä kyllä sanon jos ruoka ei meinaa kelvata, että "olen nähnyt vaivaa tämän eteen ja tulee paha mieli kun ei maistu". On sen lapsenkin hyvä ymmärtää ettei asiat vaan tipu taivaalta ja aina joku on nähnyt niiden eteen vaivaa ja kiitollinen pitää olla.

Toi sun ukkos juttu ei ole mitään "kasvatusta" vaan huonoa käytöstä, ihan eri asia.

"Kasvatus" oli multa ehkä väärä sanavalinta, enkä usko, että mieskään ajattelee kasvattavansa, kun syyllistää lapsia, vaan yrittää vain mennä siitä mistä aita on matalin. Kyllä minäkin jotakin ärähdän, kun aina ruuasta maristaan.
 
...syyllistetään

xk6wymza.gif
 

Yhteistyössä