Toggle sidebar

SYYSKUISET 17

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sissi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Ihanaa aamua kaikille : )

Enpä ole pitkään aikaan täällä käynytkään, nyt on aikaa.... odottaa ja touhuta omia...
Täällä on massut kaikilla kasvanut ja naimisiin menty sekä ihanat ja onnelliset tuoreet vanhemmat on saanut palkintonsa... Onneksi kaikki on mennyt teillä vauvan saaneilla hyvin...
Ja me odottajat odotetaan malttamattomana nyyttiä syliin..
Nyt on minullakin viikkoja kasassa 38+1, olin jo aivan varma etten pääse näin pitkälle, alku vaikeuksien takia. Toivon että kaikki menee hyvin..
Nyt tuntuu että aika ei etene ollenkaan, päivät tuntuu iäisyydeltä, kun sitä miettii milloin.. milloin se aika oikein on.
Ollaan askarreltu kovasti ja käyty uimassa ja matkusteltu vanhempienlapsieni kanssa (3 ja 4 vuotiaat).. niin tähän asti aika onkin vierähtänyt todella nopeasti kun on saanut mennä, mutta nyt ei enään uskalla.

Viikolla 36+6 kohdunsuuta oli 1.5cm jäjellä, paikat oli pehmenneet ja vauva kiinnittynyt. sf-mitta 31 ja painoa tullut 10kg koko raskauden aikana.
Eilen kävin neuvolassa vaikka kuulemma ei enään tarvitsisi näin koneen synnyttäjän käydä? oli painoa pudonnu 500g/ per viikko ja sf-mitta ei ollut kasvanut sen 36+6 jälkeen. Kyseli sitten onko lapsivettä lirahdellut kun tuntuis että sitä on vähän?
Odotellaan ensiviikon tiistaihin, jos kaikki on pysynyt samassa, mennään ä-polille tarkastuttaa tilanne.
Vauva tuntuu ihan normaalille pienelle sirolle vauvalle? mutta liikkuu kovasti ettei ole mitään hätää paniikkiin?
Yöt on mennyt jännitysten valassa, on meinaan alkanut supistella tosi kipeästi ja liitoskivut aivan jäkyttävät. Onneksi sitä jossain vaiheessa havahtuu siihen,että olen nukastanut eikä kipuja ole.
Jännittää aivan pirusti toi lähtö, kun mies tekee pelkkää yövuoroa tunnin matkanpäässä ja lapsenvahdit myös on tunnin matkanpäässä..
Olen jo orjentautunut siihen että kun supistukset alkaa, soitan taksin tai ambulanssin ja menen lapsieni kanssa pienelle ajelulle hakemaan sisarta tytöille heh heh niin varmaan...
Kaikki kyllä järjestyy.. niin olen hokenut itselleni...
edelliset synnytyksetkin oli semmoisia pikasynnytyksiä että hirvittää..
Olin suunnitellut kaikki synnytyksiin valmiiksi, mitä otan kipulääkkeeksi ja miten synnytän..
Kaikki menikin niin etten kerennyt saada kipulääkitystä, sänkyyn kerkesin just ja just kun piti alkaa ponnistamaan. ensinmäinen tuli 4 tunnissa joka lasketaan ensimmäisestä säännöllisestä supistuksesta, ponnistus kesti 10 min. toinen tuli 1.5 tunnissa ja ponnistus 4min.
Kauhee pettymys oli se kun kerkesin haaveilevani altaassa synnyttämistä ja toisen ajattelin synnyttää jakkaralla... no katsotaan miten nyt..) ; )
Nyt tuli kyllä liika höpötettyä..
Kaikkea ihanaa.. erittäin jännityksellistä odotusta että milloin...
ps. kerkesin hoidattaa kynnet synnytykseen heh heh ... ainakin jotain suuniteltua...



 
Maanantaina 28.8. meille syntyi suloinen tyttövauva :)

Maanantaina tosiaan poltteli alaselkää päivän mittaan ja puoli viideltä polttelu muuttui kunnon kipeiksi supisteluksi ja säännöllisiksi n.5minuutin välein. Mies tuli töistä vähän ennen puoli kuutta ja saman tien soitin mummun lastenvahdiksi, että pääsisimme lähtemään sairaalaan.
Sairaalassa olimme kuudelta ja olin neljä senttiä auki. Sydänkäyrää otettin noin 15minuuttia ja siinä välissä lapsivedet menivät.
Synnytyssaliin siirryttiin n.18.25 ja menin saman tien lämpimään suihkuun, jossa olin noin kaksikymmentä minuuttia, kunnes sanoin kätilölle, että tämä syntyy kohta... Ei meinannut uskoa, mutta siirryin sängylle ja katottiin tilanne... 8senttiä auki... Muutama kipeä supistus ja kysyin, että saako jo ponnistaa ja sitten ponnistettiin...
Pää syntyi parilla työnnöllä ja sitten ei saanutkaan enää ponnistaa, koska lapsivesi oli ollut vihreää niin kätilöt imivät vauvan hengitystiet puhtaiksi, ja eikä siinä vielä kaikki...
Napanuora oli todella tiukasti vauvan kaulan ympärillä ja se jouduttiin katkaisemaan ennen kuin sain jatkaa ponnistamista. Vauva syntyi kahdella työnnöllä sen jälkeen :) (Kello oli 19.02.)
Vauva oli veltto eikä reagoinut, joten toinen kätilö nappasi vauvan kainaloon ja juoksi synnytyssalista pois. Siinä vaiheessa meinasi paniikki iskeä.. Mutta toinen kätilö rauhoitteli meitä ja kävi muutaman minuutin päästä tarkistamassa vauvan tilanteen ja takaisin tultuaan sanoi, että kaikki on hyvin ja vauva tuodaan kohta happikaapissa synnytyssaliin...
Vauva oli kaksi tuntia happikaapissa ja sen jälkeen suoritettiin punnitus, 3920g ja vauvan ensimmäinen kylpy :)
Nyt menen syöttämään tyttöä ja jatkan juttua toiste.
Eilen tultiin jo kotiin :)

Maria, isi, isosisko, isoveli ja pikku-Iita :)
 
Oikein paljon onnea Marialle ja perheelle!! On niin ilo aina lukea kun on saatu uusi pieni ihme tähän maailmaan.

Täällä voidaan suht hyvin, yöt vaan on niin katkonaisia.. argh. Mutta onneks päivisin saa ottaa lugnisti ja vetä päikkärit aina kun siltä tuntuu! Viimenen lääkärineuvolakin oli jo ja kaik ihan ok. Kohdunsuuta n.2 cm, paikat pehmeät, sf 31. Nyt vaan odotellaan.. kerätään voimia.. ja siivotaan...


 
Oi onnea Marialle ja koko perheelle pikku-Iitan syntymän johdosta! Hieman hurjalta kuulosti synnytys mutta kaikki hyvin loppu hyvin! Nopsaan olette kyllä tulleet kotiin. :) Ihanaa arkea teille.

Mutta terveiset Aktiivinen synnytys -kurssilta!Nyt on 3 päivän tiiviskurssi takana aktiivista synnytystä, olo on kieltämättä jotenkin rauhallisempi sen väistämättä edessä olevan synnytyksen suhteen kuin ehkä ennen sitä. Antoisaa oli jo kokeilla synnytysjakkaraa ja jumppapalloa ja säkkituoleja jne. sekä avautumis- että ponnistusvaiheen käytössä. Toivottavasti muistaisin edes jotain sitten, kun on tosi paikka edessä. Kiitos myös muille kurssilla olleille josko täällä netissä roikkuu joku muukin kurssilainen (meitä oli siellä 11).

Mies teki viikonloppuna ja vielä tässä pitkin viikkoakin työhuoneen remonttia (maalia + parkettilattiaa), ja heti, kun alkoi sahan/sirkkelin/poran ääni tai vasaran paukutus, vauva alkoi liikkua TOSI levottomasti vatsassa, potki niin, että tuli ihan kipeää ja supistuksia! Aika hurjaa, miten se reagoi noin voimakkaasti voimakkaisiin ääniin.

Niin, huomenna on se syyskuu, MEIDÄN kuukausi! On tämä hurjaa. Voisikohan sen synnytyksen kuitenkin hypätä jotenkin yli? Jos se vauva vain putkahtaisi maailmaan jostain?

Terveisin
Rizzu & Untamo rv 38+5
 
Ihan älyttömän paljon onnea Marialle ja perheelle tyttösestä! Sehän oli tullu ihan ripeellä tahdilla =)
Mahtavaa ku näitä vauvauutisia alkaa tulla tänne! =) =) =)

Itelläni oli tänää neuvola. Kaikki oli mainiosti. Ainut vaan että viime kerrasta oli putkahtanu 2kg painoa lisää.... =/ Sanoin kyllä jo vaakaan astuessa että nyt heilahtaa vaaka. En oo kyllä syyä mussutellu sen kummemmi, mut liikkumine on ollu vähäistä joten nyt vaan kävelylle kävelylle! Sf-mitta oli sama ku viime viikolla eli 34. Syke on edelleenkin vauvalla loistava. Ku kuunneltii sydänääniä ni mötikkä alko liikuskella ja hetkessä syke nousi aika lailla ja neuvolatäti sano että hienosti reagoi syke liikkeesee. Vauva on siellä kyllä ihan hienosti lähtökuopissa, joten nyt vaan ootellaan että millo lähtö tulee. Tässä alkaa olla jo pikkuhiljaa sellanen aika malttamaton olo... haluis niin jo nähä ton pienen mönkijän! Mut niin taitaa olla vähä meil kaikilla jo =)

Ei muuta kun voimia ja jaksamista kaikille ja onnea vielä Marialle!

Kaza 39+1
 
Tulin jatkamaan juttua, kun pikku-Iita ja muukin perhe on ruokittu :)
Tosiaan, synnytys kesti 2,5 tuntia ja oli todella raju. Itselleni jouduttiin ompelemaan viisi tikkiä, kun "paikat" ei kerinny synnytykseen mukaan... Maanantai-iltana ja tiistaina oli vähän hankala istua, mutta nyt on jo paljon parempi.
Kätilö sanoi tiistaina, että meidän neiti on syntynyt onnellisten tähtien alla, kun noin hyvin on toipunut rajusta maailmaan tulosta. Eli olisi voinut käydä todella huonosti, mutta pitää vain luottaa kätilöiden ammattitaitoon eli he todellakin osaavat asiansa :) Kiitos heille!
Tiistaina mitattiin neidin pituus, 53cm eli ihan missin mitoissa :) Keskiviikkoaamuna oli vauvalla lääkärintarkastus ja paino oli 3780g ja kaikki refleksit toimi, silmät ok, kuulo ok, sydän ja keuhkot oli ok eli aivan täydellinen pikku-ihminen oli valmis lähtemään kotiin:)

Tulipas käytettyä noita hymiöitä joka väliin, mutta tämä on vaan niin ihanaa!!! :)

Maria+pikku-Iita

Ps. Äidinvaistot heitti vähän "häränpyllyä", kun oli poikafiilis raskauden ajan eli veikkaus meni metsään... :)
 
Onnea Maria ja koko perhe!!! Aattelinkin sun olevan jo kolmattasi punnertamassa kun ei susta ollut kuulunut vähään aikaan. Lopulta sitten kaikki kuitenkin hienosti vaikka synnytys olikin aika rankan kuuloinen. Onkos täällä nyt jo kolme syyskuulaista vauvaa maailmassa?

Kävin siis tänään Kättärillä vauvan kasvukontrollissa ja kaikki oli hienosti! Suunnaton helpotus. Vauva oli kasvanut oikein hyvin ja arvioitiin nyt kolmekiloiseksi tai jopa vähän yli ja syntymäpainoksi n. 3,5 kg. Päästiin Erkin kanssa vielä ktg-käyrään n. 15 minuutiksi ja siinäkin kaikki moitteetonta! Painoultrassa Erkki nukkui eikä meinannut herätä pienestä tönimisestä, mutta kun ktg-anturit laitettiin vatsalle niin alkoi sellainen möngerrys, että syke nousi pilviin!

Lääkärin mukaan kohdunsuulla ei ole tapahtunut mitään muutosta eli ei puhunut pehmenemisestä tai synnytyksen alkamiseen viittaavista merkeistä ollenkaan. Sanoi ettei ole muutosta kahden viikon takaiseen, jolloin paikat vielä kiinni ja kohdunsuuta vai oliko se -kanavaa 2 cm! No, ei ole ollut kipeitä suppareitakaan kuin ihan pari kertaa satunnaisesti eli ehkä tässä menee hyvinkin se kaksi viikkoa vielä.

Ruoka ja herkut maistuvat mulle liiankin kanssa, mutta kumma kyllä paino on ollut jo pari viikkoa tasan 72 kg eli sitä on tullut kaikkiaan 13,5 kg. Olen oikein tyytyväinen jos tulee max 15 kg niin kuin esikoisenkin kanssa! Silloin pääsin entisiin tai jopa hoikempiin mittoihin viiden kuukauden kuluttua synnytyksestä. Voi, ei taida ihan niin helposti käydä tällä kertaa...Tai eihän sitä tiedä kun/jos imettää, käy pitkillä vaunulenkeillä ja ulkoiluttaa koiraa niin eihän siinä pääse raskauskilot jymähtämään lanteille! Haaveilen myös kerran viikossa bodypumpista kun vauva on esim. 3-4 kk...katsotaan jääkö haaveeksi vai onnistunko järkkäämään omaa kuntoiluaikaa!

Kävin tänään mummilassa hakemassa kassillisen pikkuvaatteita ja nyt näyttäisi siltä, että päästään oikein hyvin alkuun niiden sekä omien hankintojen kanssa! Äitini ja siskoni olivat käyneet kirpparilla ja kaupoissa ostamassa vaikka mitä ihania 50-80 cm vaatteita sekä upeakuntoisia, nahkaisia ensikenkiä muutamat kappaleet! Olipas niitä vaatteita kiva hypistellä ja kuvitella pukevansa jo pian vauvan päälle...

Hyvää yötä ja onnea uudelle, alkavalle kuukaudelle! Koitetaan saada ensi yönä unta ja jos mahdollista niin huomenna päikkärit vielä päälle! :)
 
Onnea Maria ja koko perhe!!! Aattelinkin sun olevan jo kolmattasi punnertamassa kun ei susta ollut kuulunut vähään aikaan. Lopulta sitten kaikki kuitenkin hienosti vaikka synnytys olikin aika rankan kuuloinen. Onkos täällä nyt jo kolme syyskuulaista vauvaa maailmassa?

Kävin siis tänään Kättärillä vauvan kasvukontrollissa ja kaikki oli hienosti! Suunnaton helpotus. Vauva oli kasvanut oikein hyvin ja arvioitiin nyt kolmekiloiseksi tai jopa vähän yli ja syntymäpainoksi n. 3,5 kg. Päästiin Erkin kanssa vielä ktg-käyrään n. 15 minuutiksi ja siinäkin kaikki moitteetonta! Painoultrassa Erkki nukkui eikä meinannut herätä pienestä tönimisestä, mutta kun ktg-anturit laitettiin vatsalle niin alkoi sellainen möngerrys, että syke nousi pilviin!

Lääkärin mukaan kohdunsuulla ei ole tapahtunut mitään muutosta eli ei puhunut pehmenemisestä tai synnytyksen alkamiseen viittaavista merkeistä ollenkaan. Sanoi ettei ole muutosta kahden viikon takaiseen, jolloin paikat vielä kiinni ja kohdunsuuta vai oliko se -kanavaa 2 cm! No, ei ole ollut kipeitä suppareitakaan kuin ihan pari kertaa satunnaisesti eli ehkä tässä menee hyvinkin se kaksi viikkoa vielä.

Ruoka ja herkut maistuvat mulle liiankin kanssa, mutta kumma kyllä paino on ollut jo pari viikkoa tasan 72 kg eli sitä on tullut kaikkiaan 13,5 kg. Olen oikein tyytyväinen jos tulee max 15 kg niin kuin esikoisenkin kanssa! Silloin pääsin entisiin tai jopa hoikempiin mittoihin viiden kuukauden kuluttua synnytyksestä. Voi, ei taida ihan niin helposti käydä tällä kertaa...Tai eihän sitä tiedä kun/jos imettää, käy pitkillä vaunulenkeillä ja ulkoiluttaa koiraa niin eihän siinä pääse raskauskilot jymähtämään lanteille! Haaveilen myös kerran viikossa bodypumpista kun vauva on esim. 3-4 kk...katsotaan jääkö haaveeksi vai onnistunko järkkäämään omaa kuntoiluaikaa!

Kävin tänään mummilassa hakemassa kassillisen pikkuvaatteita ja nyt näyttäisi siltä, että päästään oikein hyvin alkuun niiden sekä omien hankintojen kanssa! Äitini ja siskoni olivat käyneet kirpparilla ja kaupoissa ostamassa vaikka mitä ihania 50-80 cm vaatteita sekä upeakuntoisia, nahkaisia ensikenkiä muutamat kappaleet! Olipas niitä vaatteita kiva hypistellä ja kuvitella pukevansa jo pian vauvan päälle...

Hyvää yötä ja onnea uudelle, alkavalle kuukaudelle! Koitetaan saada ensi yönä unta ja jos mahdollista niin huomenna päikkärit vielä päälle! :)
 
Onnea Maria ja koko perhe!!! Aattelinkin sun olevan jo kolmattasi punnertamassa kun ei susta ollut kuulunut vähään aikaan. Lopulta sitten kaikki kuitenkin hienosti vaikka synnytys olikin aika rankan kuuloinen. Onkos täällä nyt jo kolme syyskuulaista vauvaa maailmassa?

Kävin siis tänään Kättärillä vauvan kasvukontrollissa ja kaikki oli hienosti! Suunnaton helpotus. Vauva oli kasvanut oikein hyvin ja arvioitiin nyt kolmekiloiseksi tai jopa vähän yli ja syntymäpainoksi n. 3,5 kg. Päästiin Erkin kanssa vielä ktg-käyrään n. 15 minuutiksi ja siinäkin kaikki moitteetonta! Painoultrassa Erkki nukkui eikä meinannut herätä pienestä tönimisestä, mutta kun ktg-anturit laitettiin vatsalle niin alkoi sellainen möngerrys, että syke nousi pilviin!

Lääkärin mukaan kohdunsuulla ei ole tapahtunut mitään muutosta eli ei puhunut pehmenemisestä tai synnytyksen alkamiseen viittaavista merkeistä ollenkaan. Sanoi ettei ole muutosta kahden viikon takaiseen, jolloin paikat vielä kiinni ja kohdunsuuta vai oliko se -kanavaa 2 cm! No, ei ole ollut kipeitä suppareitakaan kuin ihan pari kertaa satunnaisesti eli ehkä tässä menee hyvinkin se kaksi viikkoa vielä.

Ruoka ja herkut maistuvat mulle liiankin kanssa, mutta kumma kyllä paino on ollut jo pari viikkoa tasan 72 kg eli sitä on tullut kaikkiaan 13,5 kg. Olen oikein tyytyväinen jos tulee max 15 kg niin kuin esikoisenkin kanssa! Silloin pääsin entisiin tai jopa hoikempiin mittoihin viiden kuukauden kuluttua synnytyksestä. Voi, ei taida ihan niin helposti käydä tällä kertaa...Tai eihän sitä tiedä kun/jos imettää, käy pitkillä vaunulenkeillä ja ulkoiluttaa koiraa niin eihän siinä pääse raskauskilot jymähtämään lanteille! Haaveilen myös kerran viikossa bodypumpista kun vauva on esim. 3-4 kk...katsotaan jääkö haaveeksi vai onnistunko järkkäämään omaa kuntoiluaikaa!

Kävin tänään mummilassa hakemassa kassillisen pikkuvaatteita ja nyt näyttäisi siltä, että päästään oikein hyvin alkuun niiden sekä omien hankintojen kanssa! Äitini ja siskoni olivat käyneet kirpparilla ja kaupoissa ostamassa vaikka mitä ihania 50-80 cm vaatteita sekä upeakuntoisia, nahkaisia ensikenkiä muutamat kappaleet! Olipas niitä vaatteita kiva hypistellä ja kuvitella pukevansa jo pian vauvan päälle...

Hyvää yötä ja onnea uudelle, alkavalle kuukaudelle! Koitetaan saada ensi yönä unta ja jos mahdollista niin huomenna päikkärit vielä päälle! :)
 
Onnea Maria ja koko perhe!!! Aattelinkin sun olevan jo kolmattasi punnertamassa kun ei susta ollut kuulunut vähään aikaan. Lopulta sitten kaikki kuitenkin hienosti vaikka synnytys olikin aika rankan kuuloinen. Onkos täällä nyt jo kolme syyskuulaista vauvaa maailmassa?

Kävin siis tänään Kättärillä vauvan kasvukontrollissa ja kaikki oli hienosti! Suunnaton helpotus. Vauva oli kasvanut oikein hyvin ja arvioitiin nyt kolmekiloiseksi tai jopa vähän yli ja syntymäpainoksi n. 3,5 kg. Päästiin Erkin kanssa vielä ktg-käyrään n. 15 minuutiksi ja siinäkin kaikki moitteetonta! Painoultrassa Erkki nukkui eikä meinannut herätä pienestä tönimisestä, mutta kun ktg-anturit laitettiin vatsalle niin alkoi sellainen möngerrys, että syke nousi pilviin!

Lääkärin mukaan kohdunsuulla ei ole tapahtunut mitään muutosta eli ei puhunut pehmenemisestä tai synnytyksen alkamiseen viittaavista merkeistä ollenkaan. Sanoi ettei ole muutosta kahden viikon takaiseen, jolloin paikat vielä kiinni ja kohdunsuuta vai oliko se -kanavaa 2 cm! No, ei ole ollut kipeitä suppareitakaan kuin ihan pari kertaa satunnaisesti eli ehkä tässä menee hyvinkin se kaksi viikkoa vielä.

Ruoka ja herkut maistuvat mulle liiankin kanssa, mutta kumma kyllä paino on ollut jo pari viikkoa tasan 72 kg eli sitä on tullut kaikkiaan 13,5 kg. Olen oikein tyytyväinen jos tulee max 15 kg niin kuin esikoisenkin kanssa! Silloin pääsin entisiin tai jopa hoikempiin mittoihin viiden kuukauden kuluttua synnytyksestä. Voi, ei taida ihan niin helposti käydä tällä kertaa...Tai eihän sitä tiedä kun/jos imettää, käy pitkillä vaunulenkeillä ja ulkoiluttaa koiraa niin eihän siinä pääse raskauskilot jymähtämään lanteille! Haaveilen myös kerran viikossa bodypumpista kun vauva on esim. 3-4 kk...katsotaan jääkö haaveeksi vai onnistunko järkkäämään omaa kuntoiluaikaa!

Kävin tänään mummilassa hakemassa kassillisen pikkuvaatteita ja nyt näyttäisi siltä, että päästään oikein hyvin alkuun niiden sekä omien hankintojen kanssa! Äitini ja siskoni olivat käyneet kirpparilla ja kaupoissa ostamassa vaikka mitä ihania 50-80 cm vaatteita sekä upeakuntoisia, nahkaisia ensikenkiä muutamat kappaleet! Olipas niitä vaatteita kiva hypistellä ja kuvitella pukevansa jo pian vauvan päälle...

Hyvää yötä ja onnea uudelle, alkavalle kuukaudelle! Koitetaan saada ensi yönä unta ja jos mahdollista niin huomenna päikkärit vielä päälle! :)
 
SE ON SITTEN SYYSKUU!!

Onnea paljon Marialle pikku prinsessasta!

Käväisin neuvolassa: paineet ym. ok, paino +500g, sykkeet ok. Sf 35cm. Vauvan painoarvio tällä hetkellä 3,3-3,5 kg. Vauva ei oo vielä laskeutunu eikä kiinnittyny, olen aika 100-varma, että ennen laskettua aikaa tämä ei ainkaaan synny. Toisaalta ihan hyvä, koska kaikkea homma on vielä mitä pitäisi tehdä.

Jaha ja sitten jännätään kuka poksahtaa seuraavaksi... :)

Sissi 38+0
 
Heippa ja Onnea Marian perheelle!

Mulla on kanssa tilanne ihan sama kuin sissillä. SF-mitta huitelee 35 cm korkeudella ja painoa on tullut tasaisesti 500 g viikossa. Näyttää kuitenkin siltä että nyt sen nousu alkaa taantumaan..luojan kiitos. Olin varma että ennätyksiä rikotaan, mutta ei kai tässä enää ennätä.

ensi viikon keskiviikkona on viimeinen neuvolalääkäri, kun onnistuin sen oikean ajankohdan pariviikkoa sitten tunaroimaan. Nyt jännittää että mitä se lääkäri saa "ronkinnallaan" aikaiseksi. Neuvolatäti sanoi että se saattaa nopeuttaa synnytyksen alkamista kun näin kalkkiviivoilla tsekkaillaan. Ei siis ole hajuakaan beibin koosta pehmentymisistä puhumattakaan. Pitkäksi veikkaavat, mutta kuulema ihan normaalikokoiseksi alustavan arvion mukaan. Mene ja tiedä. Paljon kaveri vielä venyttelee ja siitä hyvästä kyllä tulee mieleen että onko tätä ihmiskehoa suunniteltu laisinkaan tähän hommaan.

supistuksista saattaa olla pientä rekisteröintiä. vaikea sanoa varmuudella, kun ei aiempaa kokemusta. Mutta joku aimpi viesti tuntui kovin tutulta kun viiltelyiden lomassa ei saanut oikein selkoa että möyriikö asukki vai mitä tapahtuu. Maha on koko ajan sellaisessa pingotustilassa, ettei sen kovettumisesta ole kyllä mahdollista sanoa mitään. Kovasti sitä jokaisesta pienestä nipistyksestä tässä vaiheessa vielä nauttii...josko se olisi jo sellainen alku kaikelle..... mutta toistaiseksi vielä yhdessä K:ssa.

Hyviä vointeja kaikille ja nyt alkaa ne jännät ajat. Miettikäähän äiteet kuinka nopeasti tultiin tammikuusta tänne.

viikonloppuja!
 
Onnea kaikille jo nyytin saaneille. Terkut samalla neuvolasta. Nyt taitaakin olla tän perätilan kanssa niin että valitsen sen leikkauksen. Neuvolalääkärin kanssa juttelin ja hän kovasti oli synnytystä vastaan, varsinkin kun on ensikertalainen. Jännä miten eri lääkärit sanovat aivan eri asioita. Soitin polille ja sovittiin, että menen kättärille ensi torstaina eli laskettuna-aikana. Jutellaan siinä leikkauksesta mutta nyt en taida enää antaa lääkärin vaikuttaa mielipiteeseen. Saas nähdä onko Masukki siihen asti masussa. Äsken oltiin tunnin kävelylenkillä ja todella raskasta alkaa olemaan. Supistaa ja supistaa..no kohta saadaan kaikki maailman ihanimmat nyytit syliimme.
 
Onnea vauvan jo syliinsä saaneille!
Terveiset myös neuvolasta, sain myös lähetteen Naistenklinikalle kun olin tosi huolissani vauvan liikkeistä, tai siis niiden vähentymisestä.. Neuvolassa sykkeet yms. kaikki arvot olivat taas 'erinomaiset', mutta juteltiin kuitenkin tädin kanssa, että paras kuitenkin käydä tsekkaamassa tilanne kun huolestuttaa..
Naistenklinikalla oli rauhallista ja pääsinkin suoraan sydänkäyrille sympaattisen ja mukavan kätilöopiskelijan hoiviin ('varsinainen' kätilö kävi myös välillä tarkistamassa). Supistuksia ei ollut lainkaan, mutta vauva intoutui liikkumaan sen puolen tunnin aikana enemmän kuin mielestäni parin päivän aikana!! JEEE!!! Olipa helpotus!
Neuvolassa sydänäänet ovat olleet aina hyvä, voimakkaat, yms. mutta nyt kiinnitin huomiota 'hikan' tapaiseen, satunnaiseen, rytmin muutokseen. Sanoinkin tästä kätilölle. Käyrän jälkeen pääsin melkein suoraan lääkärin tarkastukseen ja hän ultrasi pitkän tovin nimenomaan seuraten sydämen sykkeitä. Joitan ylimääräisiä lyöntejä oli, mutta hyvin harvoin, mikä oli lääkärin mukaan hyvä asia. Reilun viikon päästä menen seurantaultraan ja sydänkäyrään asian tiimoilta, voi olla, että ylim. lyönnit ovat jääneet pois tai katsotaan sitten miltä tilanne näyttää..
Jotenkin liikkeitten vähäisyys säikäytti enemmän kuin tämä sydänjuttu!? Ystävälläni syntyi poika jolla sairaalasta kotiutusvaiheessa havaittiin sydämessä reikä, mutta 6kk tarkastuksessa sydän oli täysin kunnossa ja kaikki ok. Vauvoilla saattaa olla reikä/reikiä sydämessä jotka syntymän jälkeen itsestään korjaantuvat. Tämän tietäminen rauhoittaa edes vähän..
Muuten lääkäri totesi, että vauva on todella vilkas ja virkeä. Kuulema harjoitteli imemistä ja liikutteli käsiään vauhdikkaasti. Pariin otteeseen ultratessa kysyikin että 'tunnetko nyt liikkeitä?' vauveli oli liikkunut aktiivisesti mutta minä en tuntenut mitään. No, tämä siis selittää huolen.. Kaikki eivät tunne liikkeitä yhtä herkästi..
Kokoarvio oli nyt ultran perusteella rv 37+6, 3214g, eli ihan hyvän kokoinen pikkuinen;) Ei mikään jättiläisbaby (HUH!).. Kohdunkaula 2.5 cm, pehmeä.
Joka tapauksessa, oli positiivinen kokemus käydä siellä NKL päivystyksessä, kohtelu oli todella asiallista ja sympaattista!
 
Upeeta Piitsu ettei tartte enää olla huolissaan ja sait vielä oikein ihanaa kohtelua NKL:llä!

Meille kävi ihan samalla tavalla eilen sydänkäyriä otettaessa eli vauva rupesi riehumaan ihan vimmatusti kun anturit iskettiin kiinni! Sitä ennen nuokkui päikkäreillä. Näin myös ultrassa erittäin selvästi pikkuisen kädet ja sormet! Oli huikean näköistä.

Minunkin täytyy kehua Kätilöopiston toimintaa ja potilaan kohtelua. Olen nyt käynyt siellä kaikkiaan viisi kertaa (np-ultra, rakenneultra, tutustuminen ja 2 kertaa äpkl) ja kaikkina kertoina olen saanut erittäin huolehtivaa ja hyvää palvelua paitsi rakenneultran kätilöltä huhtikuussa! Onneks se kokemus on jo painunut unholaan ja hyvät kokemukset ovat vieneet voiton. Toivottavasti myös synnytys ja sairaalassaolo menevät yhtä hyvin - samaa toivon meille kaikille!

Perjantai-illan jatkoja!
 
Täällä sitä ollaan kotona pikku toukan kanssa. Viime perjantaina klo 22.30 lorahti pikkupöksyihin jotain kirkasta, josta en ollut varma oliko pissaa vai lapsivettä. Neljän maissa lorahti yöllä sitten hieman enemmän ja viideltä aamulla soitin synnärille ja kyselin, että mitä tehdään. Limatulppa tuli muuten myös tuolloin puoli yksitoista pönttöön siten, etten meinannut huomata. Koska supistuksia ei ollut, niin käskivät tulemaa vasta aamulla. Eipä sinä yönä paljon nukuttu.
Klo 8 lauantaiaamulla mentiin synnärille, jossa todettiin sen olevan lapsivettä. Siinä sitten käppäiltiin koko päivä ulkona, portaita ja käytäviä, jotta kipeät supistukset alkaisivat. Ja alkoihan ne sitten klo 21 aikoihin...
Itse ponnistusvaihe kesti 1.5 tuntia ja lopulta vauva vedettiin useiden imukuppiyritysten (noin 5. vedolla) ja ison välilihaleikkauksen jälkeen ulos klo 2.31 27.8.2006. Ei olisi mahtunutkaan ulos ilman imukuppia, koska lantiopohjalihakset olivat niin tiukassa kunnossa. Tässä vaiheessa kyllä huomasi, että kätilöillä ja lääkärillä alkoi olemaan jo aika hätä, vaikka eivät selvästi sitä halunneet näyttää meille. Esim. isän ei annettu leikata napanuoraa poikki.
Kokemuksena synnytys on todella rankka, mutta kummasti sitä alkaa jo unohtamaan sen tässä vaiheessa, kun hoitelee omaa vauvaa. Poika oli 3270 gr ja 48 senttiä pitkä. Yöt tissutellaan noin 3- 4 tunnin välein ja illalla roikutaan tississä melkein koko ajan. Siinä välissä sitten lypsän maitoa.
Kaikkille muistutuksena, että varatkaa sairaalakassiin jotain lämmintä päälle pantavaa itsellenne rintatulehduksen välttämiseksi, vaikka sairaalaan lähtöpäivänä olisi lämmintä. Itse lähdin t-paidassa ja olen tainnut jo saada rintatulehduksen kotimatkalla...
 
Onnittelut Mellalle vauvasta. Hurja tarina mutta onneksi kaikki meni hyvin!
Löysin netistä tämmöiset sivut missä on hyvin selitetty kuvien kera vaihe vaiheelta erilaisia synnytyksiä..englanniksi tosin. Voi olla että joku on nämä sivut jo tänne laittanut mutta tässä kuitenkin ne vielä uudestaan:
http://www.birthdiaries.com/diary/index.vaginalbirths.html
Jotkut kuvat ovat aika rajujakin joten joten...
 
Onnea Mellalle pienestä poikavauvasta! Aika hurjan kuuloinen oli synnytyksesi, mutta toivottavasti toivutte koko perhe pian, loppu hyvin kaikki hyvin :)

Tänne ei mitään uutta, yön olen nukkunut suht. hyvin, pissalla kävin vain kerran (normi mulle). Tosin aina kun käännän kylkeä, tulee supistus. Vasen lonkka puutuu tai tulee kipeäksi usein ja sekin herättelee mua.

Suppareita on aina illalla enemmän kuin aamulla, huoh. Nyt alkaa mullakin olla olo, että tulis jo, vaikka tähän asti olenkin ollut ehkä vain hieman peloissani siitä synnytyksestä. Sittenpä se olisi ohi!

Mun täytyy myös kehua Kättärin henkilökuntaa, aina on ollut hyvä palvelu, tosin yksi kätilö siellä tutustumiskierroksella oli hieman "outo", mutta asiallinen hänkin. Ultrat tehneet hoitsut/lääkärit ovat olleet hyviä, joskin mulla sattui molemmilla seulontaulrtilla harjoittelijat, mutta aina harjoittelijan jälkeen ohjaava kätilö on myös lopuksi ultrannut itse ja tsekannut vielä vauvan kertaalleen.

No nyt menen syömään jätksiä, sitä kuluu edelleen, vaikka virallisesti kesä on jo ohitse!

Terkuin Rizzu & Untamo rv 39 tasan
 
Onnittelut Mellalle ja perheelle!
Musta tuntuu, että moni tällä palstalla, esim. elokuisistakin, on kokenu jos jonkinmoisen jännitys synnytyksen! Tai sitte ne pelottavimmat tarinat on vaan päällimäisenä jäänyt mieleen.. Ite en synnytystä osaa oikein pelätä tai jännittää, uskon että se sattuu, siitä ei mihinkään pääse, ja luotan täysillä että siellä on ammattilaiset apuna, mutta nyt ruvennut mietityttään, että mitä jos vauvalle sattuu jotain, että ei saa happea tai synnytys pitkittyy ja tulee hätä.. Ehkä nää tunteet tulee herkästi nyt mun mieleen, kun rupee viikkoja kertymään ja mulla kun on takana oma surullinen kokemus, jossa esikoisemme ei koskaan nähnyt päivänvaloa, kun napanuora oli kietoutunut kaulan ympärille, rv 25 ja vauva kuoli siihen. Mutta eiköhän kaikki hienosti mene tällä kertaa!

Huomasin tänään, että vatsa on laskeutunut ihan hurjasti alaspäin, ihan yhtäkkiä. ei se vielä eilen illalla näin alhaalla ollut.. Noi arvet on kyllä aika ikäviä, kutisevat kovin, vaikka kuin rasvailee. No niille ei mitään voi.

Muuten täällä voidaan hyvin, yöt tosin samanlaista pyörimistä ja ihmettelemistä ja asennon hakemista. Ja täähän voi vielä kestää monta viikkoa tai sitten vähän vähemmän.. kääk. Jännää aikaa!
Kokosin just isyyspakkausta kun tuo mies on pelaamassa salibandyä koko päivän! enkä jaksanut lähteä lyllertämään sinne hallille katselemaan.. sitä odottaa kun itekki pääsisi pelailemaan, tai liikkumaan vähän ketterämmin! vaikka tää onki ihanaa aikaa, niin ei mitään helppoa aina!

Viikonloppuja! terv. emma rv 36+3
 
Onnea Mellalle poikavauvan syntymästä! Aika kauhee toi kertomus, mutta loppu hyvin kaikki hyvin - onneksi. Neljäs vauva jo syyskuisissa ja kaikki ovat syntyneet ennen laskettua aikaa!

Mä pelkään koko ajan enemmän just tota synnytyksen pitkittymistä, vauvan hapensaantia, napanuoraan kuristumista jne.... :(( Noita imukuppeja tunnutaan käyttävän tosi paljon ja siitä oli tossa elokuun alkupuolella artikkelikin Hesarissa, että imukuppisynnytykset ovat lisääntyneet ja syynä on mm. epiduraalipuudutus. Hitsi kun en muista tarkalleen miten ne liittyivät toisiinsa, muistaako/tietääkö joku niiden yhteyden? Oisko puudutus annettu liian myöhään näissä tapauksissa? Ääk, tällaisia ei haluais miettiä eikä olla itse vastuussa oikeasta ajankohdasta puudutuksen saannissa! Pitäishän ammattilaisten tietää, mutta mä oon kyllä niin skeptinen ihminen, etten pysty luottamaan täysin edes ammattilaiseen kun niidenkin joukko on niin kirjavaa ja kaikkea sattuu. No joo, nyt lopetan tän pelon lietsomisen ja sassiin! Ongelmiahan voi tulla, mutta niistä voidaan myös selvitä.

Voi kun selviäisikin yhdellä vessareissulla yössä, mutta ehei, kolme-neljä niitä on tullut tehtyä jo varmaan 1,5 kk:n ajan! Mulla tuli kans tänään päiväunille käydessä kaks aika kipeetä n. 45 sek. supistusta, mutta siihen se sitten jäikin.

Hyvä vinkki Mellalta ottaa lämmintä mukaan sairaalasta kotiutuessa. Mahtuukohan kengät jalkaan vai kuinka turvonnut sitä on synnytyksen jälkeen? Kättärin tutustumiskierroksella neuvottiin ottamaan sellaiset sisätossut mukaan, että jalat mahtuu ja iskälle kans tossut! Mulla on sairaalakassi viittä vaille valmiina ja sieltä puuttuu enää meikit, deodorantti ja kampa! Tarkoitus ois vielä ens viikolla mennä värjäyttämään ripset ja kulmat niin oon sit tip-top kunnossa! Turhamaistako? Kyllä, mutta silti meinaan tehdä näin. ;-)

Hyvää lauantai-illan jatkoa! Toivottavasti saadaan taas lisää vauvoja maailmaan.

 
anteeksi tunkeutuminen...
Manna66: muistaisin että epiduraali liittyi imukuppi synnytyksiin niin että:
joillakin epiduraali auttaa vähän liiankin hyvin, eikä ponnistus tarvetta enää ole. jolloin joudutaan vähän arvailemaan milloin pitäisi ruveta ponnistelemaan, helposti tällöin ruvetaan ponnistamaan liian aikaisin ja äiti väsyy ennen kuin oikea ponnistus hetki on käsillä, ja tällöin joudutaan turvautumaan imukuppiin.
epiduraalin käyttö on hieman lisääntynyt ja tästä on seurannut myös imukupin käytön lisääntyminen. näin muistaisin lukeneeni.

-hilti lokakuisista 33+3
 
Heip!

Onnea Mellalle vauvasta!! Nyt aletaan varmaan saamaan näitä vauvauutisia harva se päivä, kivaa!

Manna66, minäkin pelkään sitä, että synnytyksessä tapahtuu jotain odottamatonta, lähinnä sitä et vauva ei sit mahtuiskaan ulos ja sille tulis hapenpuute ja sen seurauksena vammautuminen... en oikeestaan pelkää sitä kipua ainakaan vielä oikeestaan ollenkaan. Ja minä aion myös värjäyttää ripset ja kulmat tässä lähiaikoina, mihinkäs sitä turhamaisuudestaan pääsis :)? Kai tuo juurikasvukin pitäis käydä vielä värjäyttämässä, sit ei varmaan vähään aikaan pääsekään kampaajalle.

Täällä kovasti ootellaan mahan laskeutumista, mutta ehei merkkiäkään... saati kipeitä suppareita, mitä ne semmoiset on?? Ei vielä tietoa.

Pirita, sulla on hyvin samanlaisia tutnemuskai mahassa kuin mulla. Samoin on sit mukava katosa, minkä kokoiset vauvelit meille syntyy noiden sf-mittojen perusteella.

Hyvää viikonlopun jatkoa!

Sissi 38+1
 

Similar threads

S
SYYSKUISET 13
Viestiä
101
Luettu
3K
Lapsen saaminen
KukkisM (24+5)
K
M
SYYSKUISET 14
Viestiä
105
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Manna66
M
M
SYYSKUISET 11
Viestiä
102
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Piitsu
P
M
Syyskuiset 9
Viestiä
106
Luettu
3K
Lapsen saaminen
Tilli80
T
R
Syyskuiset 10
Viestiä
99
Luettu
2K
Lapsen saaminen
Rizzu
R

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa