Tää on tyhmää tiedän! *Ammatista*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Äiti22
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

Äiti22

Vieras
Oon käynyt lukion ja menestyin kohtalaisesti. Kaikki ystäväni olivat huippuja ja hikuja koulussa. Ja luonnollisesti suurin osa heistä lukee yliopistolla mm. talostieteitä ja lääkiksessä. Mä en ole yhtään opiskelija tyyppiä, mua kiinnostaa kaikki luova ja käytännöllisyys. Noh, lukion jälkeen mä olenkin tehnyt kaikkea, ollut töissä postissa, opiskellut ulkomailla collegessa, äitiyslomalla ja nyt olen hoitovapaalla. Osa syynä tällä hetkellä juuri siksi, ettei mulla ole MITÄÄN hajua mitä tekisin :/ Tottakai myös sen takia kun 1-vuotias on niin pieni vielä, ja mieheni on hyvätuloinen (??)että pärjätään ihan hyvin taloudellisesti.
Nyt kuitenkin haluaisin jo pian alkaa tietämään mitä tekisin hoitovapaan jälkeen. Mua ahistaa se, että toisaalta haluaisin itselleni arvostetun ammatin, ehkä siksi kun ystävänikin ovat akateemisia. Mutta toisaalta itselleni "riittäisi" esim. Parturi-kampaaja linja. Janiinhän se on (ketään en halua loukata!) ettei parturin ammattia tänäpäivänä arvosteta, vaan enemmän ja enemmän painostetaan nuoria lukemaan vähintään maisterinpaperit. Ärsyttää tämä ihmisten jaottelu! Olisiko mä jotenkin epäonnistuneempi, jos "VAAN" parturiksi opiskelisin. Tyhmäähän tää on koko asettelu. Sanokaa mielipiteitä, rehellisiä, mutta asiallisia.
 
Miksi teet kavereiden mukaan asioita :| Tänä päivänä jo yli puolet nuorista menee amikseen, suht varma työpaikka samantien.. ei pitkiä luku aikoja ja työttömyyttä. Ammattilaisia tarvitaan niin paljon jo enemmän kuin toimistossa istuvia..
 
Se on sellainen asia, että sinä sen päätöksesi kanssa kuitenkin elät elämääsi eteenpäin :) Joten itsesi takia ne päätökset on myös tehtävä ja kuunneltava sitä omaa sisintä. Toisten arvostus on toissijaista, jos oikeasti olet keksinyt sen, mitä itse haluat tehdä.
 
Vaan parturi??? Sä voit kuule luoda itsellesi niin huikean uran kuin haluat: kilpailet, koulutat, luet opettajaksi, laitat ison liikkeen keskelle Helsinkiä... vain taivas on rajana. ja kun oikein teet niin takuulla ainakin palkka on parempi kuin niillä ala-asteen opettajilla.
 
Sitten oikeesti ärsyttää, kun ystäväni hokevat koko ajan, että joko laitoit paperit hakuun (yliopistoon) ,ihan kuin en sais olla kotona lapsen kanssa!!! Ja hittoako se heille kuuluu :O
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Vaan parturi??? Sä voit kuule luoda itsellesi niin huikean uran kuin haluat: kilpailet, koulutat, luet opettajaksi, laitat ison liikkeen keskelle Helsinkiä... vain taivas on rajana. ja kun oikein teet niin takuulla ainakin palkka on parempi kuin niillä ala-asteen opettajilla.

mun täti on parturi-kampaajien opettaja ja tällä hetkellä työttömänä. Tuli vaan sekin vahvasti mieleen, että niinkö niille "duunareille" sitten käy.
 
Miulla sama juttu..lukion kävin ja sen jälkeen oikeestaan työharjotteluja siellä sun täällä, vuoden olin ammattikorkeassakin mut oli sekin aika yhtä pakkopullaa, ja senkin lopetin kun raskaaksi tulin.
Nytpä tässä sitten mietitään, että mitä hemmettiä haluaisin tehdä "isona", miulla ikääkin jo 25v. En muista että ois ollut ikinä ees mitään unelma-ammattia, voit vaan kuvitella miten oudoksi tunnen itteni. No, sen verran tunnen itteäni, etten vois mitään työtä tehdä pakolla, omaa innostusta ja kiinnostusta pitää olla, tai mikään ei onnistu.
Tän lisäks miulla on myös sairaus, mikä vielä vähentää sopivien ammattien määrää:(

Minun mielestä siun kannattaa hankkia ammatti, jossa itse viihtyisit, huolimatta siitä mitä muut sanovat.
 
Kyllä niitä tekijöitä joka ammattiin tarvitaan. Mitä jos kaikki olisivat jotain korkeasti koulutettuja virkamiehiä ja -naisia? Suurin osa olisi työttömiä kun eihän niille kaikille töitä löytyisi. Täytyyhän jonkun hiukset laittaa, kauppaan tarvikkeet tehdä ja kuskata, lapset hoitaa, työpaikat ja lasten koulut siivota, paskakaivot tyhjentää ym. ym. ym. että tämä yhteiskunta toimii edes jotenkuten. Kyllä se mun mielestä on parempi että nämä työt tekee sellainen joka oikeasti tykkää tehdä työtään ja tekee sen kunnolla. Ei kaikki voi olla niissä ns. "paremmissa ammateissa". Itse olen rekkakuski, ja tyytyväinen siihen. Se on muiden muassa tärkeä ammatti, joka kärsii kovasta arvostuksen puutteesta. Mutta ei se mua liikuta. Että siitä vaan, jos parturi-kampaajaksi oikeasti haluat, niin antaa palaa :)
 
Kuulostaa tutulle.

Minä löysin unelmani, opiskelen Laitoshuoltajaksi, vaikka kukaan ei siivoojaa arvostakkaan. Mutta minulle riittää, että itse tykkään ja arvostan omaa tekemistäni.

Ystävät on suurimmalta osin joko korkeakoulun tai yliopiston käyneitä. Mitä koulutetumpi kaveri, niin sitä paremmin hän minun opiskeluani arvostaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Vaan parturi??? Sä voit kuule luoda itsellesi niin huikean uran kuin haluat: kilpailet, koulutat, luet opettajaksi, laitat ison liikkeen keskelle Helsinkiä... vain taivas on rajana. ja kun oikein teet niin takuulla ainakin palkka on parempi kuin niillä ala-asteen opettajilla.

mun täti on parturi-kampaajien opettaja ja tällä hetkellä työttömänä. Tuli vaan sekin vahvasti mieleen, että niinkö niille "duunareille" sitten käy.

Itestä se on kiinni, tiukan paikan tullen tulee olla valmis muuttamaan. Tai tehdä jotain muuta, vaikkaliiketyötä ellei opettajan paikkoja ole auki.
 
Itse arvostan ainakin todella paljon hyviä kampaajia, kun mieluisan satun löytämään. Olen itse korkeakoulutettu ja nähnyt niin monia, jotka kamppailevat opintojen parissa ilman motivaatiota, koska ovat alan valinneet muiden painostuksesta tms. Toivottavasti ap löydät itseäsi kiinnostavan ammatin.
 
Eiköhän sitä kannata nyt tehdä niin kuin itse hyvältä tuntuu eikä muitten arvottamien ammattien mukaan. Ja jos nyt opiskeletkin parturi-kampaajaksi, niin mikäs sinua estää myöhemmin lähtemästä uudestaan opiskelemaan vaikka sitten sinne yliopistoon, jos mieli alkaakin tehdä? Kyllä sitä siellä näkyy nelikymppisiäkin opiskelijoita, heilläkin vielä parikymmentä vuotta työelämää jäljellä, joten ei se hukkaan ainakaan mene silloinkaan enää.
 

Yhteistyössä