Taaaperon unikoulu - vinkkejä kaivataan kipeästi

[vähän jo väsyttäis]

Meilla tuo kuopus nyt 1v4kk ja vieläkin kiljutaan öisin. Tässä alkaa itse muistuttaa lähinnä zombieta, joten nyt hyvät vinkit alkaisivat olla kullan kalliita.

Joksus 8-9kk iässä päästiin siihen, että yön aikana huudettiin enää 2-4 kertaa ja ehkä kerta viikkoon nukuttiin ihan koko yö. Nyt viimeiset pari kuukautta on menny niin, että yhtään kokonaista yötä ei olla nukuttu ja jos hyvä tuuri käy niin yön aikana huudetaan se 2-4 kertaa. Nyt normaalimpaa on, että hudetaan ehkä 4-6 kertaa ja pari kertaa viikkoon on sellaisia öitä, että huudetaan n. puolen tunnin välein tai esimerkiksi 4 tunnin ajan n. 5 minuutin välein.

Lapselle riittää se, että menen sängyn viereen ja painan käden hänen vatsansa päälle. Hän rauhoittuu ja jatkaa unia. Mutta sitten jonkin ajan päästä alkaa taas huutamaan ja jälleen riittää tuo viereen meno. Jos en mene rauhoittelemaan niin huuto ei lopu itsestään vaan kovenee ja menee aivan hysteeriseksi.

Kaipailisin nyt vinkkejä, että millä saada nämä yöhuudot loppumaan.
Lapsella ei ole tuttia, eikä yöpulloa. Unilelu on ja se on kädessä huutojenkin alkaessa. Lapsi on vauvasta asti ollut sisaruksensa kanssa samassa huoneessa ja itse nukumme viereisessä huoneessa. Perhepeti ei tässäkään tapauksessa ole meidän juttumme, koska silloin minä ja mieheni emme osaa nukkua ja myös isompi sisarus haluaisi sänkyymme. Päivällä lapsi saa huomiota leikkien ja sylittelyn kautta. Iltarutiinit ovat joka ilta toistuvat.

Antakaa vinkkejä, miten tämä saataisiin loppumaan ja taapero nukkumaan yönsä kunnolla.

 

["vieras"]

http://yle.fi/akuutti/arkisto2004/231104_b.htm

 

["mä"]

Mä kokeilisin varmaan iltaisin ekstra-annosta ulkoilua, se parantaa meillä yöunia jos menee levottomaksi, myös isommilla. Miten nukkuu päivällä? Nukkuuko liikaa tai liian vähän?

 

[vrs]

Oma moka, kun laitoit eri huoneeseen ja eri sänkyyn. Turvattomuuttaan ja ikävää se siellä huutaa. Siinähän hyppäät nyt, sitä niität mitä kylvit.

 

["a p"]

[QUOTE="mä";23091260]Mä kokeilisin varmaan iltaisin ekstra-annosta ulkoilua, se parantaa meillä yöunia jos menee levottomaksi, myös isommilla. Miten nukkuu päivällä? Nukkuuko liikaa tai liian vähän?[/QUOTE]

Nukkuu päivällä n. 1,5 tunnin päiväunet. Yöunet ovat klo 20-07.
Isompi nukkuu yöunet myös 20-07, mutta ei päiväunia. Hän sammuu hetkessä sänkyynsä illalla. Nukahtaa tuo pienempikin nopeasti, mutta sitten muutaman hyvin nukutun tunnin jälkeen alkaa ne huudot.

 

["vieras"]

Helppo ratkaisu, taaperon sänky teidän sänkyyn kiinni. Oikeasti, tuohon ei ole muu ratkaisu kuin lähellä nukkuminen.

 

["vieras"]

Kun vauva tulee perheeseen, hän on valmis mukautumaan millaisiin olosuhteisiin tahansa. "Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että mikä tahansa ympäristö tuottaisi tasapainoisen vauvan", lastenpsykiatri Jukka Mäkelä korostaa.

Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin".


Läheisyys kasvattaa itsenäisyteen

Perhepedissä hyväksytään lapsen tarve olla vanhempansa lähellä niin yöllä kuin päivälläkin. Näissä perheissä perustan laskeminen turvallisuuden ja läheisyyden varaan nähdään tärkeämpänä kuin lapsen varhainen itsenäistyminen.

Perhepedin tiukin määritelmä on se, että lapsi tai lapset nukkuvat vanhempien vuoteessa. Väljemmin määriteltynä perhepediksi voidaan lukea myös sivuvaunu, jossa pinnasänky on kiinni vanhempien vuoteessa, laita alas laskettuna tai poistettuna. Myös omassa sängyssään samassa huoneessa vanhempien kanssa nukkuvan lapsen voi sanoa olevan perhepedissä.

"Varhaislapsuudessa maksimaalisesti vanhempiensa lähellä ollut lapsi on kolme-, neljävuotiaana erittäin kyvykäs suuntautumaan ulkomaailmaan", kertoo Jukka Mäkelä kiinnittymistutkimukseen viitaten. Hän kumoaa myös väitteen siitä, etteivät perhepedissä nukkuvat lapset koskaan oppisi nukkumaan yksin: "Lapset siirtyvät omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen sitten, kun oman tunnemaailman hallinta on kunnossa. On lapsia, jotka tarvitsevat läheisyyttä pidempään, mutta hekin siirtyvät ajallaan". Kun lapset siirtyvät perhepedistä omiin huoneisiinsa, heillä on positiivinen ja luottavainen käsitys nukkumisesta. He eivät yhdistä nukkumista yksinjäämiseen.

Läsnäolo ja kosketus rauhoittavat

Jukka Mäkelän mukaan vanhempien on syytä miettiä, mihin haluavat lapsensa kasvattaa. Noin 80—85 % lapsista oppii tavalla tai toisella olemaan itkemättä ja nukkumaan. Mäkelä kehottaa vanhempia kysymään itseltään, mitä muuta lapsi oppii siinä samalla: "Mikä on lapsen kokemus, kun hän herää ja kokee, että on hätä? Onko joku läsnä ja tyynnyttää, vai jätetäänkö hänen hätäänsä vastaamatta?"

Mäkelä muistuttaa omaankin kokemukseensa viitaten, että aina on se noin 15 % lapsista, jotka eivät opi nukkumaan "kunnolla": "Puolitoista vuotta joka yö kannoimme ja lohdutimme lastamme. Vasta kolmevuotiaana hän nukkui tunteja. Meillä jokaisella on hauraat kohtamme, tämä on hänen." Tällaisissakin tapauksissa vanhemman läsnäolo ja lohduttaminen ovat lapselle tärkeitä. Hellä, mutta vahva kosketus selän ja pakaroiden alueella rauhoittaa. "Se ei ehkä aina yksinään riitä tyynnyttämään lasta kokonaan, mutta joka tapauksessa se rauhoittaa", vakuuttaa Mäkelä.

Jotta vanhemmat voisivat säädellä lapsensa sisäistä tilaa, heidän on oltava fyysisesti läsnä, kosketusetäisyydellä. Pienen vauvan hermojärjestelmä ei vielä ole kehittynyt sille tasolle, että hän pystyisi keskellä yötä havahtuessaan vakuuttumaan itsenäisesti siitä, että kaikki on hyvin. Vasta noin puolitoistavuotias on tähän valmis, jotkut vasta paljon myöhemmin. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä toteaakin: "Perhepeti on ehdottomasti ihmisen psykobiologian kannalta perusmalli."

 

["vieras"]

:hug:

Tiedän TODELLAKIN miltä sinusta tuntuu ja miten uuvuttavaa tuo yöheräily voi pahimmillaan olla. Meillä on nyt lapsi 1v2kk nukkunut parisen viikkoa 12 tunnin yöunia, aiemmin ei ollut koskaan nukkunut yhtä kokonaista yötä, yöt olivat yhtä huutoa ja hermot riekaleina meillä vanhemmilla.

Minä en oikein selkeetä syytä löydä, miksi lapsi yhtäkkiä alkoikin nukkumaan. Olisiko se ollut tuo ulkoilu. Lapsi on nyt alkanut kävelemään itsekin pihalla. Se luultavasti väsyttää.

Lisäksi harkitsisin sinuna edes lapsen sängyn roudaamista teidän vanhempien makuuhuoneeseen. Se, että toinen lapsenne nukkuu yöt omassa huoneessaan sikeästi, ei tarkoita sitä että toinenkin uskaltaisi niin tehdä. Lapset ovat niin erilaisia ja toinen kaipaa sitä läheisyyttä yölläkin. Hilaa lapsen sänky teidän sänkyyn kiinni ellet perhepetiä halua. Yöllä on helppo silitellä lasta vaikka itsekin makaat omassa sängyssäsi.

 

["lupu"]

[QUOTE="vieras";23091303]Kun vauva tulee perheeseen, hän on valmis mukautumaan millaisiin olosuhteisiin tahansa. "Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että mikä tahansa ympäristö tuottaisi tasapainoisen vauvan", lastenpsykiatri Jukka Mäkelä korostaa.

Mäkelällä on selkeä mielipide: "Unihäiriöt liittyvät länsimaiseen tapaan jättää liian pienet lapset nukkumaan yksin".


Läheisyys kasvattaa itsenäisyteen

Perhepedissä hyväksytään lapsen tarve olla vanhempansa lähellä niin yöllä kuin päivälläkin. Näissä perheissä perustan laskeminen turvallisuuden ja läheisyyden varaan nähdään tärkeämpänä kuin lapsen varhainen itsenäistyminen.

Perhepedin tiukin määritelmä on se, että lapsi tai lapset nukkuvat vanhempien vuoteessa. Väljemmin määriteltynä perhepediksi voidaan lukea myös sivuvaunu, jossa pinnasänky on kiinni vanhempien vuoteessa, laita alas laskettuna tai poistettuna. Myös omassa sängyssään samassa huoneessa vanhempien kanssa nukkuvan lapsen voi sanoa olevan perhepedissä.

"Varhaislapsuudessa maksimaalisesti vanhempiensa lähellä ollut lapsi on kolme-, neljävuotiaana erittäin kyvykäs suuntautumaan ulkomaailmaan", kertoo Jukka Mäkelä kiinnittymistutkimukseen viitaten. Hän kumoaa myös väitteen siitä, etteivät perhepedissä nukkuvat lapset koskaan oppisi nukkumaan yksin: "Lapset siirtyvät omaan sänkyyn ja omaan huoneeseen sitten, kun oman tunnemaailman hallinta on kunnossa. On lapsia, jotka tarvitsevat läheisyyttä pidempään, mutta hekin siirtyvät ajallaan". Kun lapset siirtyvät perhepedistä omiin huoneisiinsa, heillä on positiivinen ja luottavainen käsitys nukkumisesta. He eivät yhdistä nukkumista yksinjäämiseen.

Läsnäolo ja kosketus rauhoittavat

Jukka Mäkelän mukaan vanhempien on syytä miettiä, mihin haluavat lapsensa kasvattaa. Noin 80—85 % lapsista oppii tavalla tai toisella olemaan itkemättä ja nukkumaan. Mäkelä kehottaa vanhempia kysymään itseltään, mitä muuta lapsi oppii siinä samalla: "Mikä on lapsen kokemus, kun hän herää ja kokee, että on hätä? Onko joku läsnä ja tyynnyttää, vai jätetäänkö hänen hätäänsä vastaamatta?"

Mäkelä muistuttaa omaankin kokemukseensa viitaten, että aina on se noin 15 % lapsista, jotka eivät opi nukkumaan "kunnolla": "Puolitoista vuotta joka yö kannoimme ja lohdutimme lastamme. Vasta kolmevuotiaana hän nukkui tunteja. Meillä jokaisella on hauraat kohtamme, tämä on hänen." Tällaisissakin tapauksissa vanhemman läsnäolo ja lohduttaminen ovat lapselle tärkeitä. Hellä, mutta vahva kosketus selän ja pakaroiden alueella rauhoittaa. "Se ei ehkä aina yksinään riitä tyynnyttämään lasta kokonaan, mutta joka tapauksessa se rauhoittaa", vakuuttaa Mäkelä.

Jotta vanhemmat voisivat säädellä lapsensa sisäistä tilaa, heidän on oltava fyysisesti läsnä, kosketusetäisyydellä. Pienen vauvan hermojärjestelmä ei vielä ole kehittynyt sille tasolle, että hän pystyisi keskellä yötä havahtuessaan vakuuttumaan itsenäisesti siitä, että kaikki on hyvin. Vasta noin puolitoistavuotias on tähän valmis, jotkut vasta paljon myöhemmin. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä toteaakin: "Perhepeti on ehdottomasti ihmisen psykobiologian kannalta perusmalli."[/QUOTE]

oih, olisin kyllä ihan samaa mieltä ja näin olin suunnitellut, mutta meillä ei lapsi nukkunut koskaan kun itse olimme vieressä. Vain kun menimme pois...Päivällä on kyllä sylissä ihan paljonkin. Niinpä on nyt omassa huoneessa ja pääasiassa nukkuu koko yön, joskus herää ja silloin sinne tietenkin menen. Äiti taitaa olla tästä enemmän pahoillaan kuin vauva...

ap:lle en kyllä mitään järkevää osaa tuohon sanoa... Ehkä itsekin sitten kuitenkin harkitsisin sitä "sivuvaunua". Onko esikoinen sen ikäinen, että ymmärtäisi pienemmällä olevan eri tarpeet kuin hänellä...?

 

["vieras"]

Meilla tuo kuopus nyt 1v4kk ja vieläkin kiljutaan öisin.

Nyt normaalimpaa on, että hudetaan ehkä 4-6 kertaa ja pari kertaa viikkoon on sellaisia öitä, että huudetaan n. puolen tunnin välein tai esimerkiksi 4 tunnin ajan n. 5 minuutin välein.

Lapselle riittää se, että menen sängyn viereen ja painan käden hänen vatsansa päälle.

Perhepeti ei tässäkään tapauksessa ole meidän juttumme, koska silloin minä ja mieheni emme osaa nukkua ja myös isompi sisarus haluaisi sänkyymme.

MIKSI VAUVAN LÄHELLÄ NUKKUMINEN TOIMII?
On kaksi pääsyytä sille, miksi vanhemmat nukkuvat lastensa lähellä. Ensinnäkin yhdessä nukkuminen jatkaa kiinnittymistä, jonka rakentamiseksi vanhemmat ponnistelevat päivät. Kun lapsen ei tarvitse päiväsaikaan itkeä yksinään, käy järkeen, ettei häntä yölläkään jätetä toiseen huoneeseen itkemään. Vauvan lähellä nukkuminen on vauvan kantamisen yöversio. Toiseksi vauvat, joiden kanssa nukutaan, nukkuvat paremmin ja tämä auttaa äitejäkin nukkumaan paremmin. Toisin sanoen yhdessä nukkuminen toimii.

Jos vauva on yksin, herääminen saattaa olla pelottavaa. Kun huoneessa ei ole vanhempaa, vauva päättelee olevansa yksin ja hylättynä. Jos vauva herää lähellä äitiä, herääminen ei ole niin pelottavaa. Vauva ymmärtää, että kaikki on hyvin, jos äiti on lähellä. Ja äiti voi ehkä ojentaa kätensä, taputtaa vauvan selkää, mumista muutaman lohdutuksen sanan ja saatella vauvan näin kevyestä unesta kohti syvempää ilman että hänen tarvitsisi itse edes kunnolla herätä.

Kuinka paljon mukavampaa onkaan pystyä tyydyttämään vauvan tarpeet yöllä lähtemättä ollenkaan sängystä.

Vertaa tätä tilanteeseen, jossa äiti ja vauva nukkuvat eri huoneissa. Kun yksin nukkuva vauva herää itkien, yksin ja herättää äidin syvästä unesta, äidin on noustava vuoteestaan ja kiiruhdettava vauvan luo. Kun vauva viimein vaipuu uneen, äiti laskee tämän koriinsa, ja sitten hänen itsensä pitäisi pystyä nukahtamaan.


YHDESSÄ NUKKUMINEN - KUINKA SEN SAA TOIMIMAAN?

Varmistakaa, että kummatkin vanhemmat ovat yhtä mieltä.
Kiintymysvanhemmuuden periaatteiden olisi tarkoitus lähentää vanhempia, ei vieraannuttaa heitä toisistaan.

Käytä suurta sänkyä
Yhdessä nukkuminen on mukavampaa, kun on paljon tilaa jaettavaksi.

Laajenna sänkyäsi
Jotkut äidit ja vauvat tarvitsevat hieman etäisyyttä, jotta olo on mukava eikä herää liian usein. Kokeile sivuvaunua.

Kokeile erilaisia nukkumisjärjestelyjä
Monille perheille parempi järjestely on , että vauva nukkuu äidin ja seinän välissä

Nukkukaa yhdessä osa yöstä
Vauvan kanssa nukkuminen ei ole kaikki-tai-ei-mitään-kysymys.
Vauvan nukkuessa yksin vanhemmat voivat nauttia hetken kahdestaan. Vauvan herätessä vauva haetaan nukkumaan vanhempien sänkyyn.

Jaa vuoteesi vain yhden lapsen kanssa kerrallaan
Pikkuvauvan ja taaperon nukkuminen yhdessä ei ole turvallista. Järjestä taaperolle oma erikoissänky parisängyn viereen.

Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia.

(Kiintymysvanhemmuuden kirja: Onnellisen vauvan hoito-opas, kirjoittaneet William Sears & Martha Sears)

 

[allergisten äiti]

Itselläni on ollut kaksi lasta, joista toinen ehdotti jo yksivuotiaana, että äiti, nyt voisit mennä omaan sänkyyn, minä alan nukkumaan - toisin sanoen hän rauhoittui paremmin yksin ja halusi rauhaa. Toinen taas on halunnut enemmän läheisyyttä.

Mutta tuollainen jatkuva itkemään heräily oli meillä kuitenkin oire maitoallergiasta, eli lapsen masuun sattui ja tämä kipu alkoi tyypillisesti pari tuntia nukkumaanmenon jälkeen. Eli oletko varma, ettei vatsa ole kipeä? Onko ripulia tai ummetusta usein? Ihottumaa?

 

["A P"]

[QUOTE="lupu";23091344]oih, olisin kyllä ihan samaa mieltä ja näin olin suunnitellut, mutta meillä ei lapsi nukkunut koskaan kun itse olimme vieressä. Vain kun menimme pois...Päivällä on kyllä sylissä ihan paljonkin. Niinpä on nyt omassa huoneessa ja pääasiassa nukkuu koko yön, joskus herää ja silloin sinne tietenkin menen. Äiti taitaa olla tästä enemmän pahoillaan kuin vauva...

ap:lle en kyllä mitään järkevää osaa tuohon sanoa... Ehkä itsekin sitten kuitenkin harkitsisin sitä "sivuvaunua". Onko esikoinen sen ikäinen, että ymmärtäisi pienemmällä olevan eri tarpeet kuin hänellä...?[/QUOTE]

Esikoinen on 2v6kk, joten ei oikein ymmärrä vielä sitä, että miksi toinen saisi nukkua vanhempien huoneessa ja hän ei.

Meillä myös ongelmana, että lapset nukkuvat aika huonosti kun ovat meidän kanssa samassa huoneessa. Kun ollaan oltu jossain reissussa ja nukuttu samassa huoneessa lasten kanssa niin yöt ovat olleet kummankin lapsen osalta aika rauhattomia. Meillä ei kumpikaan ole ikinä osannut nukahtaa edes syliin. Mutta kun on nostanut sylistä omaan rauhaan niin heti on uni tullut. Sillä nämä yökiljumiset nyt tuntuukin niin oudoilta kun vieressäkään ei sitten oikein osaa nukkua ja sitten valvottaisiin varmasti.

 

["A P"]

Itselläni on ollut kaksi lasta, joista toinen ehdotti jo yksivuotiaana, että äiti, nyt voisit mennä omaan sänkyyn, minä alan nukkumaan - toisin sanoen hän rauhoittui paremmin yksin ja halusi rauhaa. Toinen taas on halunnut enemmän läheisyyttä.

Mutta tuollainen jatkuva itkemään heräily oli meillä kuitenkin oire maitoallergiasta, eli lapsen masuun sattui ja tämä kipu alkoi tyypillisesti pari tuntia nukkumaanmenon jälkeen. Eli oletko varma, ettei vatsa ole kipeä? Onko ripulia tai ummetusta usein? Ihottumaa?

Voisiko tommoinen jokin allergia oireilla vain yöaikaan? Päiväsaikaan tuo kuopus on todella tyytyväinen ja iloinen tapaus. Kakkahommat on ihan kunnossa, mitä nyt joskus harvoin on vähän löysempää, mutta en ole kiinnittänyt siihen huomiota, koska päivällä on kuitenkin kaikki ihan hyvin. Allergiat ovat kyllä hyvin mahdollisia, koska itse olen allerginen. Lapsella on atooppinen iho, joten oikeastaan jatkuvasti on jotain ihottuman kaltaista kuivan ihon takia.

 

["a p"]

nostelen

 

["Jenis"]

Vinkit kiinnostaisi myös mua - anteeksi, ap, kun tungen samaan ketjuun

Meillä 1v2kk kuopus ukkui välillä jo monen kuukauden ajan tosi hyvin, mutta nyt on taas tuollaista yöhälinää ollut ainakin pari kk. Jos otetaan perhepetiin, saattaa valvoa ja leikkiä kolmekin tuntia ennen kuin uni yllättää. Sivuvaunussa herää joka kerta kun jompi kumpi vanhemmista yskäisee tai kääntää kylkeä. Isoveljen kanssa samassa huoneessa heräsi arviolta sata kertaa yössä, nyt omassa rauhassa juurikin tuon 2-4 krt per yö. Ei välttämättä tarvi edes rauhoittelua, känisee aikansa ja nukahtaa sitten uudelleen. Mutta jokuhan häntä herättelee, olisi kiva tietää mikä?