taapero ei nukahda

[ei jaksa enää!!!]

Nyt otetaan vastaan kaikki nerokkaat ja vähemmän nerokkaat neuvot ja niksit siitä miten 1½v. saadaan nukkumaan! Äidin ja isin ideat, päreet ja varapäreetkin on jo ihan lopussa.

Päiväohjelma on suht säännöllinen, päikkärit ja syönnit ok. Iltarutiinit (rauhalliset puuhat, puuro, hampaanpesu, pisut ja pesut) sujuu hyvin, taapero menee omaan petiin, unilelut viereen, tutti vielä tulpaksi ja isi tai äiti laulamaan hetkeksi iltalauluja. Taapero pötköttää rauhassa peiton alla ja kuuntelee lauluja kunnes silmät alkavat lupsahdella kiinni. Shhh...kohta se nukahtaa.

Silmien lupsahtelusta alkaakin se iltahelvetti sitten. Kaikki konstit on sallittuja, jotta uni ei vaan tule. Voi pyöriä, heilutella jalkoja, höpöttää, leikkiä peitolla, tutilla, unileluilla, sormilla ja varpailla, nousta pystyyn, koittaa karata sängystä jne. jne.

Laulaminen kunnes lapsi nukahtaa ei auta, koska em. touhuaminen alkaa lauloi tai ei. Yksin tenavaa ei voi jättää, koska tulee sängystään pois samantien ja tarkoitus on kuitenkin pysyä sängyssä tai edes makuuhuoneessa. Viereen ottaminen ei toimi, koska sama touhuaminen jatkuu siinä. Komentaminen ei auta ja huudattaa ei voi, koska lapsi oksentaa aina iltapuuronsa huudettuaan hetken. Lelujen tai tutin takavarikoiminen ei auta. Uhkailu, kiristys tai lahjominen ei toimi. Narun käyttö sängyssä pitämiseksi ei liene hyvä kasvatusmetodi, vaikkakin tiukan paketin solmiminen kovasti jo houkuttaisikin. Nuijanukutuskaan ei kai ole sopivaa.
Aikaisemmin sänkyynlaittamalla touhu kestää vaan pidempään. Kovin paljoa myöhemminkään ei tee mieli enää sänkyyn menoa viivyttää, koskapa kello raksuttaa aina lapsen nukahtaessa jo 22-22.30. Tenava on kuitenkin jo selvästi väsynyt klo 21 tienoilla ja pidempään valvominen menee känkäksi. Hereillä lapsi on kukkunut 7-8 tuntia putkeen nukahtaessaan.

Niin, että ideoita vastaanotetaan. Nukahtamisesta on tullut oikea painajainen jo kaikille ja fiilikset alkaa olla jo melko synkät. Neuvolantädin mielestä kaikki ongelmat ovat aina ikään kuuluvia juttuja ja menevät ohi ajastaan... sieltä on siis turha apua kysellä.

 

[Minna]

Oi jospa osaisinkin auttaa, mutta en ja itsellä sama ongelma. Mulla tosin vaavi vasta 8kk, mutta ihan sama. Rutiinit on, illalla tyttö väsyy silmin nähden, hieroo silmiä, silmä roikkuu, kunnes sitten alkaakin se touhuaminen. Sängystä pystyyn ja nauramaan, jokeltelemaan, pyörimään...Ja aivan väsyneenä. Vieressä nukutan, ei se auta, omassa sängyssä pomppii puita pitkin ja alkaa itkeä, jos en mene.
Lapsi on kamalan positiivinen kuitenkin

Oma ratkaisuni on vaan se, että antaa hyppiä ja olla, kyllä uni korjaa kuitenkin. Laitan usein kantoreppuun, nyt olen juuri hankkimassa kantoliinaakin koska ei sitä reppua jaksa enää, kun tyttö niin iso jo. Ja sitten kävelen vauva sylissä hieman levottomana itsekin.

Tällaista tämä on ollut jo jonkin aikaa ja epäilen, että valoisuudella on joku vaikutus, tosin aika pimeäksi makkarin saa verhoilla.
Kunpa tietäis :/

 

[voi teitä....]

itse olen vasta odottaja, mutta pari vauva-lehteä sitten (vai oliko se kaksplus, ei voi muistaa) oli monen sivun artikkeli tollasen kukkujan taltuttamisesta....muistaakseni siinä puhuttiin ""paijaamisesta"", eli lapsen selän/masun silittelyä kunnes rauhoittuu...voi kaivakaa se lehti...tai jos ks. julkaisun nettisivuilta löytys jotain....

koittakaa jaksaa ja aurinkoa ja mansikoita!

 

[äippä]

Onko kauan jo nukkunut ns. tavallisessa sängyssä? Voisin kuvitella että siirtymävaihe pinnasängystä tav. sänkyyn totuttautumiseen vie oman aikansa.. Meidän tyttö 1v7kk. Nukkuu vielä pinnasängyssä. Nukahtaminen yleensä suht. ongelmatonta. Ollaan kyllä huomattu että jos ei ole tarpeeksi päässyt päivällä touhuamaan tai päikkärit olleet liian lyhyet niin yöunetkin ovat levottomammat. Saattaa esim. herätä puolen yön aikana täysin virkeänä ja olla hereillä parikin tuntia. Joskus vaatii äidin tai isän patjalle lattialle viereen, jotta rauhoittuu kunnolla nukkumaan. Liekö jokin turvattomuuspuuska välillä?
Aamupäivällä ja illansuussa ulkoilu ja kunnon iltapala on ainakin meillä jeesannut eniten tuohon nukkumiseen. Ja jos itkeskelee ennen nukahtamistaan niin ei mennä luokse. Se saa vaan enemmän vauhtia päälle. Muutaman minuutin itku ei ole pahaksi. Ja sinne kyllä sitten nukahtaakin itsekseen höpötellen. Virikkeitä sänkyyn yöksi ei ehkä kannata myöskään kerätä. Vain tuttu unilelu kainaloon. Tehonnut ainakin meillä.

 

[Väsynyt äiti]

Voi meitä, kun ne lehtien niksit ja paijaamiset ei sitten tosi paikan tullen auta yhtään. Jos lapsi ei kestä edes paikallaan, niin mitenkäs sitä paijailet? Aurinkoa ja mansikoita vaan sitten odottajallekin, kun se oma vaaveli joskus tulevaisuudessa aloittaa samanlaisen nukkumattomuusrumban. :/

 

[tiiti]

aika pieni mun mielestä nukkumaan semmoisessa sängyssä josta pääsee itse pois. Isompaa lasta voisi jo ns. ""komentaa"" jos meinaa sängystä karata, mutta noin pieni ei kyllä vielä ymmärrä syy-seuraus-suhdetta. Minä laittaisin takaisin pinnasänkyyn, tekisin samat rutiinit kuin aikaisemminkin (laulamiset jne.) ja jättäisin itse yksin nukahtamaan. Tämä ainakin toimii meillä. Poika vähän yli vuoden ja nukahtaa itse omaan sänkyyn viimeistään 15min sinne laittamisesta....

 

[l]

Pinnasänky voisi olla hyvä ratkaisu tässä tilanteessa.
Sitten opettaa unilaulujen jälkeen nukahtamaan itse siten että jättää sinne pinnasänkyyn itsekseen. Jos alkaa itkemään tai on jotenkin hätääntynyt, käykää huoneessa laskemassa lapsi takaisin makuulleen ja sanokaa että nyt nukutaan ja poistutte jälleen odottamaan että nukahtaisi. Tätä jatkatte niin kauan kuin tarvitsee. Meidän 1v ekana iltana jaksoi ravuuttaa minua tunnin, toisena puoli tuntia, kolmantena vartti ja neljäntenä pari kertaa sitten ei enää ollenkaan.

Tämä saattaisi toimia myös tavallisesta sängystä mutta on varmasti vanhemmille hurjan stressaavaa kun lapsi olisi koko ajan tulossa huoneesta ja sängystä pois, mutta jos ""robotin""lailla jaksaisi toistaa tätä niin uskon että se voisi toimia!

Tämä ""hellä"" unikoulu jossa ei tarvitse lasta jättää yksin huutamaan on ollut meillä pelastus ja vauva onkin nukahtanut aina itsekseen ja välillä on ollut näitä kausia kuten toi 1v iässä jolloin on täytynyt uudelleen opettaa.

 

[*]

Tuosta syystä meillä nukkuu (1v10kk) vielä pinnasängyssä. Kun nukahtaa tuohon touhuamiseen, muutenkin meillä on kausi ollut menossa että nukahtamnisen kanssa ongelmia ekan kerran sitten kun oli 2kk vauva. Siitä lähtien nukahti itsekseen sänkyyn hölpötellene mutta ehkä n. 1kk sitten alkoi monen tekijän yhteensummana iltahuudot ja nyt nukahdetaa nniin että vien sänkyyn, peittelen, luen sadun ja sitten istun lähettyvillä hiljaa niin kauan kunnes nukahtaa. Hölpöttää ja pyörii, joskus sanon uudelleen tiukasti että silmät kiinni, nyt nukutaan/pää tyynyyn tmv. Mutta just haaveiltiin isompaan sänkyyn siirtämistä ennen tämän vaiheen puhkeamista ja nyt siirto on siirretty hamaan tulevaisuuteen, oon nimittäin 99% varma että kömpii sängystä pois jos ei pinniksessä. Jospa sitten syksyllä koitetaan uudestaan kun pimeä tuo nukkumatin paremmin.

 

[Puh]

Näin olen kokenut, että jos ei suostu nukahtamaan, niin ottakaa sängystä pois. Vaikka kello olisikin paljon. Koska lapsi oppii äkkiä siihen, että iltaruutiineihin kuuluu aina se, että kun laulut ovat loppuneet, niin alkaa leikkiminen.

Ap äiti on ilmeisesti vielä kotona (?) joten jos vielä voimia riittää niin kokeilkaa. Mutta vain kerran tai kaksi, muuten teidän vekkuli oppii siihenkin.. Ja sitten kun päätätte lapsen jättää nukkumaan, niin näin tehkää. Korkeintaan sitä silittämistä sitten. Tietty toi oksentaminen on vähän hankala homma.. Jotenkin koen, että kun vanhemmat etenevät varmoin ottein, niin lapsi oppii sen nopeasti.

Meillä puolitoistavuotias nukkuu vielä pinniksessä, nukahtaa sinne vain jättämällä. Katsotaan, onko sama edessä, kun vaihto isompaan sänkyyn tapahtuu

Onhan tämäkin varmaan joku vaihe, mutta toivottavasti pääsette sen yli pian!!

 

[l]

Mä en ymmärrä, miksi sängystä pois jos ei nukahda???????? Lapsiko se rupeekin päättämään että milloin nukutaan ja milloin ei????

AIKUINEN tekee lapsen puolesta ratkaisut ja päätökset joilla taataan lapselle riittävä uni ja ravinto ja leikki ja vaatetus jne.

Älkää ruvetko tohon hemmottelevaan ja hössäävään kasvatukseen, jossa lapsi rupee itse arvioimaan nukkumisaikojaan ja pahimmassa tapauksessa kaiken muunkin. Lapsi tarvitsee jämäkät ja selkeät ohjeet miten kulloinkin edetään ja vanhemmat katsovat että nämä toteutuu ja ottavat lapsen pahanmielen kiukut vastaan.

 

[pinnasänngystä]

En kylläkään ole alkuperäinen, mutta meidän puolitoista vuotias ei pysy pinnasängyssä.
Kiipeää pois ja putoaa...
Ei ole mitään madallettua reunaa vaan ihan normaali pinnasänky ja alimmalla tasolla.
Joten turvallisuus syistä meillä taapero nukkuu ihan lasten sängyssä. Asian vierestä, mutta tuli vaan mieleen, että ei se aina niin yksinkertaista ole...

Aurinkoista päivää kaikille!

 

[äippä]

Ihan mielenkiinnosta kyselen että miten se teidän vekara pääsee sieltä pinniksestä pois? Kauhulla odotan, jos tällaista edessä. Eihän sitten kohta uskalla jättää yhtään itekseen sänkyyn. Meillä nukkuu vielä omassa huoneessa vaikkakin ihan vanhempien makuuhuoneen vieressä ja kuuloetäisyydellä!

 

[vinkki]

lapsen kiipeämisen pois pinnasängystä voi estää pukemalla hänet yöksi unipussiin. loistava keksintö muutenkin!

 

[yli vaan ja karkuun]

Sieltä pinnasängystä pääsee pois, kun nostaa vaan toisen jalan reunalle ja sen jälkeen punnertaa kovasti... tai toinen hiukan huimapäisempi konsti on punnertaa vaan suoraan pää edeltä laidan yli. Vähän riippuu muksun pituudesta, kiipeilytaidoista ja innosta, mut kyllä 1½-vuotias tulee jo reunan yli, että heilahtaa.

 

[o]

Mistä mihin teillä sitten nukutaan? Entä päiväunien pituus? Entä jos otat vaan kainaloon ja pidät kiinni?

 

[Nessu]

Meillä tehdään näin: lapsi viedään omaan huoneeseen omaan sänkyyn nukkumaan ja luetaan iltasatu. Sitten isi/äiti lähtee pois huoneesta ja jättää yövalon päälle.
Poika seilaa kyllä sängystään pois abaut 10 kertaa, joka kerta hänet viedään sinne takaisin. Joka kerta alkaa myös kamala huuto joka jatkuu, mutta lopulta nukahtaa omaan sänkyyn.