Taaperon ongelmat leikkikavereiden kanssa

["aloittaja"]

Miten 1,5-2-vuotiaat leikkii keskenään?? Tai leikkivätkö yleensä vielä ollenkaan? Oma lapseni 1v9kk olisi kovin kiinnostunut muista lapsista ja yrittää ottaa heihin kontaktia. Ollut aina erittäin seurallinen tapaus, eikä koskaan oikein ole ketään ujostellut. Valitettavasti kavereideni vastaavan ikäiset lapset ovat kaikki kovin arkoja ja säikkyvät lastani. Jos lapseni yrittää antaa toiselle lelun tai muuten vain menee lähelle, niin alkaa heti kova huuto. Tästä tietenkin omakin lapseni pelästyy ja hermostuu ja lopulta kaikki huutavat. Aina jos olemme "leikkimässä" samanikäisten kavereiden kanssa, saan vain koko ajan kieltää lastani menemästä lähelle tai ylipäänsä tekemästä mitään. Ja siitä sitten tietenkin seuraa vain kamala tappelu, kun lapselta kielletään leikkiminen. Ei vain vielä kykene ymmärtämään sitä, että toiset lapset voi pelätä, eivätkä halua leikkiä. Alankin olla jo kyllästynyt näihin "leikkitreffeihin", kun en jaksa koko ajan olla repimässä lastani pois toisen lapsen lähettyviltä. Ei niistä sitten oikeen kiva olo jää kummallekkaan, lapselle, eikä äidille. Ja tuntuu, että aina se vika on sitten vain meidän lapsessa, kun ei ymmärrä antaa toisen olla rauhassa.

Vanhempien (2,5v tai yli) leikkikavereiden kanssa ongelmia ei ole! Vahtia tietenkin pitää ja tottakai tulee tilanteita, missä joudun asioita kieltämään (lelujen otot toisen kädestä ym.). Ei vain tarvi joka sekuntti olla kieltämässä ja repimässä muualle.

Onko siis niin, että omani on ikäisekseen liian "raisu" leikkikaveri vai sattuvatko kavereideni lapset vain olemaan hieman tavallista arempia tapauksia. Eikä kyse nyt ole siitä, että olisi heti menossa nyrkit pystyssä toisia lapsia tönimään tai muutenkaan satuttamaan.

 

["vieras"]

Eivät leiki keskenään. Voivat leikkiä ns. vierileikkejä, mutta yhteisleikit ei vielä suju.

 

[kokkkkk]

Meillä oli lapset juuri samanlaisia kuin sinunkin lapsesi eli ottivat kontaktia ja onneksi samanlaisia oli muitakin lähipiirissä. Minä ihmettelisin lasta, joka pelästyy, kun sitä lähestyy. Tai ainakin alkaisin pelästyvän lapsen vanhempana opettamaan lastani olemaan toisten lasten kanssa. Eli älä suotta huolehdi, aloittaja, äläkä ainakaan ala estellä lastasi ottamasta kontaktia!

 

[lusmu]

meillä on ollut samaa ongelmaa suuntaan tai toiseen. Intensiivisemmän 2v:n kanssa piti meidän 2,5v opettaa laittamaan kämmeniä yhteen niin saivat jonkin mielekkään yhteistoimintamuodon, ja sitten kohta lähdettiinkin ruokapöytään ja siitä suoraan kotiin. Muuten meidän muksu olisi vain juossut pakoon. Molemmilla kuitenkin oli pakahduttava tarve tulla juttuun.

Ja sitten taas 2v naapurintytön oli vaikea ymmärtää miksi meidän 3v juoksee täysillä kohti. No sitä leikkiä on leikitty vanhempien kanssa, jossa lapsi kaapataan lentoon ja kieputetaan ilmassa, joten poika ei osannut lähestyä hidastaen ollenkaan. Kun asia selitettiin molemmille, niin se ei ollut enää ongelma.

Vaikka yhdessä leikkiminen ei vielä onnistu, niin lyhyetkin kontaktit toisiin lapsiin on olleet tosi tärkeitä koko ajan. Liian vähän niitä vain on.

 

["aloittaja"]

Meillä oli lapset juuri samanlaisia kuin sinunkin lapsesi eli ottivat kontaktia ja onneksi samanlaisia oli muitakin lähipiirissä. Minä ihmettelisin lasta, joka pelästyy, kun sitä lähestyy. Tai ainakin alkaisin pelästyvän lapsen vanhempana opettamaan lastani olemaan toisten lasten kanssa. Eli älä suotta huolehdi, aloittaja, äläkä ainakaan ala estellä lastasi ottamasta kontaktia!

Yksi äiti selitti lapsensa pelkoa sillä, että lapsen serkku saattaa käydä väkivaltaisesti päälle ja siksi alkanut pelätä vähän kaikkia lapsia. Muut vaan selitellyt, että on jokin vaihe nyt meneillään lapsella. Tuntuu kuitenkin, että noi vaiheet kestänyt jo niin kauan, että taitaa olla kyse enemmän lasten luonteista. Jostain syystä meillä nyt sattunut kaveripiiriin paljon näitä areamman puoleisia lapsia. Lohduttavaa kuitenkin kuulla, että on olemassa muitakin uteliaita ja kontaktia hakevia lapsosia. Onneksi kavereilla myös paljon näitä isompia lapsia, joitka eivät meidän kaverista ole moksiskaan.

 

[täääh]

meillä on ollut samaa ongelmaa suuntaan tai toiseen. Intensiivisemmän 2v:n kanssa piti meidän 2,5v opettaa laittamaan kämmeniä yhteen niin saivat jonkin mielekkään yhteistoimintamuodon, ja sitten kohta lähdettiinkin ruokapöytään ja siitä suoraan kotiin. Muuten meidän muksu olisi vain juossut pakoon. Molemmilla kuitenkin oli pakahduttava tarve tulla juttuun.

Ja sitten taas 2v naapurintytön oli vaikea ymmärtää miksi meidän 3v juoksee täysillä kohti. No sitä leikkiä on leikitty vanhempien kanssa, jossa lapsi kaapataan lentoon ja kieputetaan ilmassa, joten poika ei osannut lähestyä hidastaen ollenkaan. Kun asia selitettiin molemmille, niin se ei ollut enää ongelma.

Vaikka yhdessä leikkiminen ei vielä onnistu, niin lyhyetkin kontaktit toisiin lapsiin on olleet tosi tärkeitä koko ajan. Liian vähän niitä vain on.

täh. kai nyt 3v osaa muutakin tehdä kin juosta täysillä kohti ihmisiä. eikö ymmärrä puhetta? menisin lapsen kanssa tutkimuksiin.