Huomenta. Hyvin löydän tietokoneen, vaikka oma on huollossa. Mihen töissä siis jälleen.
KIITOS niin paljon onnitteluista, tsempeistä ja kaikesta mahdollisesta kaikille teille, myös taustalla oleville. MIten ihmeessä selviäisin ilman teitä. Ihania olette olleet, kun jaksatte jakaa kaikki ilot ja surut!
Tehtiin kotitesti illansuussa, saatiin ne kaksi ihanaa viivaa, vihdoin
Siinä oli juhlan aihe ja loppuilta menikin ihmetellessä ja toistemme päälle vain katseltiin ja hymyiltiin, halittiin ja pussailtiin. Uni ei meinannut tulla millään, aamullakin pomppasin ylös jo aikaisin. Ensimmäisenä aamulla todettiin molemmat, että ollaan niin onnellisia. Ja etenkin kiitollisia. Miten 4 vuoden yritys ja se kamala stressi voikin olla nyt ohi. En voi ymmärtää. Tietenkin päällimmäisenä toivomme, että kaikki jatkuisikin hyvin loppuun saakka. Päivä kerrallaan siis mennään.
Niin se Nasuppi on, että ilo tekee joskus itkuiseksi ja tänään aamukahvia juodessa itkin vaan,e ikä meinanut loppua tulla. Äsken autossa itku tuli, kun ajelin. Niin suuri shokki tämä jotenkin on.
No, voisin puhua koko päivän vaan tästä asiasta, mutta taidan nyt lopettaa
Yksi pikku kysymys olisi..Klinikalta sanottiin, että saisin lopettaa Luget jo viikonloppuna, mutta omalääkäri (gyne, joka hoitanut siis mua julkisella) sanoi, että voisin jatkaa mieluusti ihan varhaisraskauden ultraan saakka eli marraskuun loppupuolelle. Miten teillä muilla on ollut? Ajattelin jatkaa, mutta hiukan pienetää annosta pikkuhiljaa itsekseni.
Voi apua, voiko tää olla totta, että mä olen raskaana!! En ymmärrä, oon ihan sekaisin!!
