Taivaasta/paratiisista.

[ajatuksia?]

Pohdin uskonasioita aina silloin tällöin ja tällä kertaa mieltäni askarruttaa seuraava kysymys: Kuinka taivas voi olla täydellinen paikka, jos sinne eivät pääse kaikki läheiseni? Eli, jos esim. omat lapseni eivät olisi uskossa tai kuuluisi kirkkoon ja näin ollen eivät pääsisi taivaaseen, mutta itse pääsisin, niin haluaisinko oikeasti tällaiseen paikkaan sitten itsekään? Ei se ainakaan täydellinen silloin olisi tai jos olisi, niin minut olisi täytynyt jotenkin aivopestä unohtamaan lapseni.

 

[yff]

nosto

 

[Katylina]

Samaa asiaa olen miettinyt, näinpä tullut tulokseen, että melkein kaikkien on sinne päästävä, jos sen täydellinen paikka pitäisi olla. Lähestulkoon kaikilla on joku, joka hänet sinne saisi. Ellei sitten kyse olisi siitä, että kaikki paikan asukkaat olisivat jonkinsorttisessa euforisessa tilassa eivätkä ymmärtäisi kaivata elämässä tapaamia rakkaitaan.

Itse en usko yhtään mihinkään, ehkä meidät kaikki vaan lykätään johonkin helvetin tapaiseen sitten. Uskon itse että tajunta vain ns. sulkeutuu kuollessa ja siihen se jää.

 

["noh"]

Taivas on minulle tässä elämässä tässä ja nyt, ja helvettikin on välillä. Ja kuoleman jälkeen ei ole mitään.

 

[?..]

nosto

Mitä nosto tarkottaa?