Tajusin juuri, että kylläpä viidessä vuodessa voi tapahtua paljon!

[kisu]

Vuoden 2005 alussa olin sinkku, vuoden yliopistossa opiskellut 26-vuotias nainen, asuin vuokralla.

Nyt, viiden vuoden päästä, olen ehtinyt saada miehen, kaksi lasta, olen valmistunut, saanut vakituisen työpaikan ja ostanut asunnon.

Jos joku olisi viisi vuotta sitten kertonut, että miltä elämäni näyttää vuonna 2010, olisin nauranut räkäisesti.

 

[Timangi-]

Niin se muuttuu

 

[aamuntorkku]

=)

 

[vieras]

Joillakin menee eteenpäin, joillaki pysyy lähes samana. 2005 olin 26v yhden lapsen äiti, töissä, omakotitalo ja mies, nyt 2010 lapsia on 2 ja työtön ja edelleen se sama omakotitalo.

 

[Anne]

Niin se elämä näyttää pikkuhiljaa mikä on suunta. Joskus kun se päättää jarruttaa niin jarruakin tulee ja kovasti. Reilu vuosi sitten olin viimeisilläni, naimisissa, oma asunto ja kaikki päällisin puolin hyvin. Nyt olen ihanan taaperon äiti, asun lapsen kanssa kahdestaan vuokralla, avioero on vireillä ja minulla on maailman ihanin miesystävä.
Paljon on tapahtunut niinkin lyhyessä ajassa mutta vaikka joskus asiat oli muiden mielestä hyvin, niin nyt ne ovat minunkin mielestäni hyvin, en uskonut että näin hyvää oloa voisi koskaan ollakkaan

 

[ap]

Niin se elämä näyttää pikkuhiljaa mikä on suunta. Joskus kun se päättää jarruttaa niin jarruakin tulee ja kovasti. Reilu vuosi sitten olin viimeisilläni, naimisissa, oma asunto ja kaikki päällisin puolin hyvin. Nyt olen ihanan taaperon äiti, asun lapsen kanssa kahdestaan vuokralla, avioero on vireillä ja minulla on maailman ihanin miesystävä.
Paljon on tapahtunut niinkin lyhyessä ajassa mutta vaikka joskus asiat oli muiden mielestä hyvin, niin nyt ne ovat minunkin mielestäni hyvin, en uskonut että näin hyvää oloa voisi koskaan ollakkaan

On sekä rohkaisevaa että pelottavaa, miten nopeasti asioita tapahtuu!

 

[Ncm harmailee]

Itse olin juuri valmistunut ensimmäiseen ammattiini (pph). Lapsia oli kaksi, kuten on yhä. Parisuhdetta ei ole ollut silloin eikä nyt. Olen muuttanut tuon jälkeen kaksi kertaa. Toista korkeakoulututkintoa suoritan. Olen ehtinyt saada vakituisen työpaikan ja irtisanoutua; vuonna 2005 en ollut palkkatöissä vielä ollenkaan.

 

[Anne]

Niin se elämä näyttää pikkuhiljaa mikä on suunta. Joskus kun se päättää jarruttaa niin jarruakin tulee ja kovasti. Reilu vuosi sitten olin viimeisilläni, naimisissa, oma asunto ja kaikki päällisin puolin hyvin. Nyt olen ihanan taaperon äiti, asun lapsen kanssa kahdestaan vuokralla, avioero on vireillä ja minulla on maailman ihanin miesystävä.
Paljon on tapahtunut niinkin lyhyessä ajassa mutta vaikka joskus asiat oli muiden mielestä hyvin, niin nyt ne ovat minunkin mielestäni hyvin, en uskonut että näin hyvää oloa voisi koskaan ollakkaan

On sekä rohkaisevaa että pelottavaa, miten nopeasti asioita tapahtuu!

Ero ja omaan asuntoon muuttaminen oli aika hankalaa/ahdistavaa/pelottavaa aikaa mutta tiesin kyllä että pärjään omillani hyvin joten otin sen ison askeleen rohkeasti. Päätöstä kypsyttelin kyllä kauan, lapsen takia ja halusin itsekin miettiä olenko ihan varma etten ole onnellinen niin. Mutta kun ensimmäisen askeleen otti niin loput jotka tähän ovat tuoneet olivatkin yllättävän kevyitä

 

[vieras]

Työpaikka on pysynyt samana, lisää ei ole tullut opiskeltua; mies on sama, mutta nykyisin mallia avio-; lapsi ei vuonna 2005 ollut edes ajatuksissa, mutta nythän meillä elellään uhmaikäisarkea; asuntoprojekti oli vireillä jo 2005, mutta meni siinäkin jokunen vuosi ennen kuin ostettiin - onneksi, sillä jos olis viiden vuosien takaisella kuviolla ostettu, asuttaisiin ihan mukavassa mutta liian pienessä asunnossa.

Mulla ei siis kovin moni asia ole muuttunut. Mutta mä luulen, että tää on osittain ikäkysymys. Kolkyt plus -ikäisenä viisi vuotta ei välttämättä myllerrä enää koko elämää samoin kuin joskus parikymppisenä.

 

[vierasmyös]

Meillä myös tapahtunut paljon. 2004 lopulla tapasin mieheni. Nyt olemme aviossa ja kolmas lapsi syntyy syksyllä. Talokin on tullut rakennettua.

 

[mie]

Minä olen viiden vuoden sisällä mennyt naimisiin, valmistunut tohtoriksi, saanut kaksi lasta, asunut vuoden ulkomailla. Asunto ja mies ovat edelleen samat kuin viisi vuotta sitten Ei hirveän paljon siis, mutta ihan tarpeeksi