takertuva taapero, miten muut onnistutte?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja muhgu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

muhgu

Vieras
taapero roikkuu sylissä KOKO AJAN. sitten jos saa vihtymään lattialla, en saisi poistua metriä kauemmas tai nousee huuto, ja syöksyy äkkiä jalkaan roikkumaan. On oikeasti todella takertuva lapsi, tuttava piiristä ei löydy toista samanlaista.

Ja kun muutakin pitäisi tehdä kuin kantaa lasta, imuroinnin saa jotenkuten hoidettua lapsi sylissä. hermopinne aiheuttaa sen, että joudun kantamaan lasta molemmilla käsillä voimattomuuden takia.

sitten illalla kun mies kotiutuu töistä, saan hetkeksi lapsen sylistäni pois, jolloin saan tehtyä pikaisesti välttämättömät kotityöt.

Kauanko tätä kestää, ei muut lapseni olleet tälläisia.
 
Miettikääpä arvon rouvat. Ne taaperot, jotka ovat hoidossa, roikkuvat hoitajan lahkeessa kiinni KOKO ajan ja silti on hoidettava vielä ne 3 muutakin lasta... Tämä on juuri verrannollinen äskeiselle ketjulle: "onko 9-10 tunnin hoitopäivät liian pitkiä 1-vuotiaalle". Tuo on rasittava, mutta onneksi ohimenevä vaihe. Olkaa onnellisia te, jotka SAATTE pitää taaperonne kotona. Taapero on riippuvainen äidistä ja siksi haluaa olla kiinni äidissä koko ajan =)
 
Hanki Manduca tai joku muu kantoväline, niin saa olla sylissä. Rasittavaa varmasti, mutta mä uskon, että lapselle pitää antaa syliä niin paljon kuin hän tarvitsee. Ainakin omastani huomaan, että kun hän saa "tankattua" syliä riittävästi, niin sitten taas helpottaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja k:
Miksi ihmeessä sä imuroit lapsi sylissä? Anna sen olla sen aikaa, huutakoon ja juoskoon perässä. Näkeehän se ettet sä oikeasti katoa.

koska se pienikin huudattaminen vain pahentaa tilannetta entisestään. ei siis toimi siedätyshoito.
Ei viihdy missään kantojutuissa, on kokeiltu monia
 
Minulla on myös takertuva yksivuotias kotona. Ruokaa on hankala tehdä, kun lapsi roikkuu lahkeessa. Olen nostanut pojan syöttötuoliin ja ottanut viereen turvallisen välimatkan päähän. Tuolissa istuen hän näkee mitä puuhaa ja on tyytyväinen ainakin osan aikaa.

Vieressä nukkuminen aiheutti meille tosi paljon hankaluuksia vielä pari kuukautta sitten. Poika heräsi tunnin välein tarkistamaan, että olen vieressä. En voinut nukahtamisen jälkeen enää nousta sängystä ylös ollenkaan. Käytiin sitten unikoulua, eli imetin poikaa olohuoneessa, luettiin yhdessä esikoisen kanssa iltasatu ja sen jälkeen toivotettiin hyvät yöt ja isä siirtyi pojan kanssa toiseen huoneeseen. Iltalaulu vieressä ja kun rauhoittui, nosto omaan sänkyyn, joka on aikuisten sängyn vieressä. Vieressä oltiin kunnes nukahti. Kolme yötä meni ja nyt nukutus onnistuu alle puolessa tunnissa. Ja nykyään poika nukkuu 9-10 tuntia putkeen heräämättä! Ihanaa luksusta!

Imuroinnissa aikoinaan esikoisen kanssa otettiin hänet mukaan imuroimaan. Hän pääsi istumaan imurin päälle, jonka jälkeen leikisti imuroitiin. Tämän jälkeen tyttö seurasi innoissaan imurin perässä aina kun se oli päällä. Täytyy kyllä todeta, että esikoinen oli vuoden vanhana paljon itsenäisempi kuin poika.

Nämä ovat kikkoja, jotka meillä toimi. Saa vapaasti kokeilla, toimivuutta en takaa =)
 

Uusimmat

Yhteistyössä