Tämä ihastumisen tunne ei helpota :/

["kääk"]

Elän parisuhteessa ja haluan ,ehkä, yrittää pelastaa tämän. Olen tavannut miehen johon ihastuin ulkoisen olemuksen perusteella ensisilmäyksellä. Ilmeni, että kyseinen mies oli ihastunut myös minuun.

Olen pitkään suhteessani miettinyt onko tämä sitä mitä tahdon. Mieheni yrittää välillä "kovastikin" miellyttää minua, mutta monessa asiassa (sanomisistani huolimatta) tekee kaiken toisin kuin toivoisin. Tunteita miestäni kohtaan on, mutta arvostukseni häntä kohtaan on jo vuosia sitten laskenut aika alas. Jos puhun hänelle liikaa tunteistani, hän masentuu ja en tahdo sitten uskaltaa monestikaan sanoa kaikkea.

Nyt tosiaan kaipaan huomiota tuolta ihastukseltani. Hän on kiinnostavan oloinen ihminen. Hänellä ja minulla tuntuu olevan paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita; hän pitää itsestään huolta, rakastaa lapsiaan ym. Tiedän, että hän voisi olla parisuhteessa ihan helvetinmoinen kusipää. Mutta haaveilen kuitenkin siitä unelmienprinssistä.

Yritän ajatella, että hän olisi naistenmies joka yrittää kaikkia naisihmisiä ja on jo nyt jonkun toisen kanssa. Tämä helpottaa hetkeksi, mutta sitten palaa taas ajatus, että entäs jos hän olisikin se joka on tarkoitettu minulle.

Puhukaa minulle järkisanoja!!! Olen jo kuukauden päivät taistellut näitä tunteita vastaan. <huokaus>

 

[noubadi]

Jokainen pitkässä parisuhteessa elävä punnitsee jossain vaiheessa tuollaisia asioita. Mitä pidempään pidät edes vaihtoehtona jotain Adonista, sitä pidempään kestää, ennen kuin pääset selville vesille. Ei elämä sen kummemmin muutu lopullisesti vaikka hyppäisit toisen matkaan. Pian on arki edessä hänenkin kanssaan. Kaiken lisäksi ulkonäön perusteella ihastuminen on ainakin aikuisilla vähän hölmöä.

Ja tuolla miehelläkö on oma nainen? Silti sinua ehkä katselee. Aikamoinen liero siis

 

[Jaska---]

Eli perinteinen kontrollifriikki joka kokee tarvetta sanoa 'asioista' miehelle ja kun tätä jatkuu vuosia niin arvostus lakkaa ja halu olla parisuhteessa, ihan sama mitä miehesi tekisi niin asiat eivät siitä muutu, eikö niin ?

Hän taisi tehdä virheen vuosia sitten kun yritti miellyttää sinua :\

Jo se että hän on se jonka pitää yrittää miellittyää kertoo että olet mennyt vikaan jossain vaiheessa, kuitenkin sanot sitten että haluat _ehkä_ yrittää pelastaa parisuhteen, eli mies ei siihen voi vaikuttaa. Kuinka pitkään meinasit löysässä hirressä pitää miestäsi ja perhettäsi? oman kypsym'ttömyytesi vuoksi?

 

["kääk"]

Eli perinteinen kontrollifriikki joka kokee tarvetta sanoa 'asioista' miehelle ja kun tätä jatkuu vuosia niin arvostus lakkaa ja halu olla parisuhteessa, ihan sama mitä miehesi tekisi niin asiat eivät siitä muutu, eikö niin ?

Hän taisi tehdä virheen vuosia sitten kun yritti miellyttää sinua :\

Jo se että hän on se jonka pitää yrittää miellittyää kertoo että olet mennyt vikaan jossain vaiheessa, kuitenkin sanot sitten että haluat _ehkä_ yrittää pelastaa parisuhteen, eli mies ei siihen voi vaikuttaa. Kuinka pitkään meinasit löysässä hirressä pitää miestäsi ja perhettäsi? oman kypsym'ttömyytesi vuoksi?

En kyllä allekirjoita kirjoitustasi. Mieheni voisi vaikuttaa asiaan, jos tuntisin että minua arvostettaisiin ja haluaisi minulta muutakin kuin seksiä. Mies voisi jättää ainaisen tietokoneella olon ja tv:een tuijottelun vähemmälle ja huolehtia itsestään. Yritän saada häntä mukaani harrastamaan perheen kanssa, mutta ei kiinnosta ei. :/


Niin ja toiselle kommentoijalle. Miehellä ei ole naista. Minä vain yritän ajatuksella saada tunteeni rauhoittumaan.

 

["kääk"]

Jokainen pitkässä parisuhteessa elävä punnitsee jossain vaiheessa tuollaisia asioita. Mitä pidempään pidät edes vaihtoehtona jotain Adonista, sitä pidempään kestää, ennen kuin pääset selville vesille. Ei elämä sen kummemmin muutu lopullisesti vaikka hyppäisit toisen matkaan. Pian on arki edessä hänenkin kanssaan. Kaiken lisäksi ulkonäön perusteella ihastuminen on ainakin aikuisilla vähän hölmöä.

Ja tuolla miehelläkö on oma nainen? Silti sinua ehkä katselee. Aikamoinen liero siis

Huono suomeni on selvästikin vaikea lukuista

En ihastunut pelkän ulkonäön perusteella vaan ulkoisen olemuksen perusteella...siisti, ryhdikäs, hyvä käytöksinen, itsestään selvästi huoltapitävä, toisia ihmisiä arvostava, ja (kyllä) komean ulkonäönkin perusteella.

 

["lll"]

jätä se luuseri. Siis nykynen miehes ja ota selvää siitä toisesta

 

["kääk"]

[QUOTE="lll";22111697]jätä se luuseri. Siis nykynen miehes ja ota selvää siitä toisesta[/QUOTE]

Olikohan tämä ajatus pitkään harkittu ja pohdittu. Mielellään näin tekisinkin, mutta onhan minulla lapset ja tunteita miestäni kohtaan.

Olisiko kenelläkään hirveitä omia kokemuksia, jotka saisi minun tunteet rauhoittumaan?

 

["vieras"]

[QUOTE="kääk";22113168]Olikohan tämä ajatus pitkään harkittu ja pohdittu. Mielellään näin tekisinkin, mutta onhan minulla lapset ja tunteita miestäni kohtaan.

Olisiko kenelläkään hirveitä omia kokemuksia, jotka saisi minun tunteet rauhoittumaan?[/QUOTE]

Eihän ne toisten hirveät kokemukset tarkoita, että sinulla menisi pieleen tämän uuden (tai vanhan) miehen kanssa. Olet vastuussa lapsistasi ja itsestäsi, jos olet kovin onneton nykysessä suhteessasi niin heijastuuhan se lapsiinkin, toisaalta mitään takeita ei ole siitä, olisitko yhtään sen onnellisempi uudenkaan miehen kanssa, vai onko onnettomuutesi vain itsestäsi johtuvaa.

 

[Fleur de la Cour]

Ihastumisia tulee ja menee. Listaapa nyt asioita, jotka on hyvin parisuhteessasi äläkä hetkeen mieti niitä mitkä on huonosti. Ihastumisessa saa aina vallan ne ajatukset mitkä omassa suhteessa on huonosti. Tai sitten piristät arkeasi suhteella jos kantti kestää..

 

["sekavaa"]

Siis onko tuo ihastuksesi eronnut vaimostaan/vaimokkeestaan, koska mainitset hänellä kuitenkin olevan lapsia? Vai onko hän vielä ukkomies?

 

["kääk"]

[QUOTE="vieras";22113211]Eihän ne toisten hirveät kokemukset tarkoita, että sinulla menisi pieleen tämän uuden (tai vanhan) miehen kanssa. Olet vastuussa lapsistasi ja itsestäsi, jos olet kovin onneton nykysessä suhteessasi niin heijastuuhan se lapsiinkin, toisaalta mitään takeita ei ole siitä, olisitko yhtään sen onnellisempi uudenkaan miehen kanssa, vai onko onnettomuutesi vain itsestäsi johtuvaa.[/QUOTE]

Ehkä onnettomuuteni johtuu vain itsestäni, kun tympäännyt niin helposti. Eilis iltainen keskustelumme sai taas niskakarvat nousemaan. Olemme keskustelleet hänen päivittäisestä seksin tarpeesta ja siitä kun tarpeemme eivät ole ihan samalla tasolla. Pyysin reilu viikko sitten muutaman viikon painostustaukoa. Eilen sanoin, että vatsalaukkuuni koskee, kun tuli herkuteltua. Hän siihen joko ne menkat alko? Siis häh.......Voi vi**u, että minulla ottaa päähän....

 

[Ihahaa]

Jokainen pitkässä parisuhteessa elävä punnitsee jossain vaiheessa tuollaisia asioita. Mitä pidempään pidät edes vaihtoehtona jotain Adonista, sitä pidempään kestää, ennen kuin pääset selville vesille. Ei elämä sen kummemmin muutu lopullisesti vaikka hyppäisit toisen matkaan. Pian on arki edessä hänenkin kanssaan. Kaiken lisäksi ulkonäön perusteella ihastuminen on ainakin aikuisilla vähän hölmöä.

Ja tuolla miehelläkö on oma nainen? Silti sinua ehkä katselee. Aikamoinen liero siis

Kun me aikanaan eroamme, en ikänä päivänä kuulaana tule ottamaan miestä kattoni alle

 

["kääk"]

[QUOTE="sekavaa";22113277]Siis onko tuo ihastuksesi eronnut vaimostaan/vaimokkeestaan, koska mainitset hänellä kuitenkin olevan lapsia? Vai onko hän vielä ukkomies?[/QUOTE]

eronnut