Tämä on todella suuri ongelma minulle ja välillä tuntuu

[Kissaneiti]

että vaikuttaa jopa elämänhaluun jollakin tavalla


Minusta tuntuu koko ajan että minusta ei pidetä. Että minusta puhutaan pahaa selän takana jne.
Tämän vuoksi sitten taas en kovin usein tapaa ketään ja häpeän itseäni. En uskalla sanoa mitään etten tekisi mitään väärin tms.

Muistelen vuosia sitten tapahtuneita juttuja joista olen ajatellut että minua ei haluta seuraan tms.
Muistan eräät juhlat jossa mieheni jutteli keittiössä yhden kaverinsa kanssa ja kun minä menin sinne hakemaan juomista niin tuntui että tämä mieheni kaveri katsoi minua oudosti ja odotti hiljaa että poistuisin voidakseen jatkaa juttua kun olen poistunut.
Minusta tuntuu että minun vaatteet ja korut ovat ihmisten naurun aihe vaikka olisivatkin samanlaiset kuin muilla.
Tämä on ihan hirveää ja ahdistaa ihan kamalasti enkä pysty muuttamaan itseäni ja ajatuksiani vaikka tiedostan tämän. Ja kuinka yritän.

Olen pienikokoinen ja tuntuu että sen vuoksi minua ei pidetä tarpeeksi hyvänä ihmisenä tai minua ei arvosteta ollenkaan. Taskukokoiseksi minua on sanottu yms. mikä saa minulle pahanmielen vaikka ei olisi syytä.

 

[cothis]

No, tuota, koitappa vaientaa tuo vainoharhaisuuden ääni niin elämä hymyilee.

Tai vaihtoehtoisesti päätät, että mitä sitten, mä oon mitä oon ja mulla on oikeus olla.

 

[n]

Tuttuja tunteita osittain. Tosin mä uskallan sanoa enkä varsinaisesti häpeä itseäni, mutta oletan et ihmiset ei pidä minusta tai halua olla ystäviä. Samoin koen välillä et oon juntti ja ruma muihin verrattuna.
Mua on kiusattu koulussa joten varmaan johtuu osin siitä vaikka aikaa koulukiusaamisesta on mennyt jo vuosia.

 

[mie]

Heippa! Miullakin on välillä sama ongelma, mutta tiedän, että se johtuu yksinkertaisesti vain siitä, että olen liian vähän ihmisten ilmoilla. Mitä vähemmän on kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa, sitä enemmän jää miettimään muiden sanomisia ja tekemisiä. Ja omia.

Ratkaisu ongelmaan on siis vain yrittää olla sosiaalisempi, vaikka se voikin tuntua vaikealta.

Niin, ja taskukokoinen on varmasti tarkoitettu kohteliaisuudeksi =)

 

[ap]

Minua ei ole koulussa kiusattu. Tuosta pituudesta olen kyllä kuullut mutta varsinaisesti mitään kiusaamista ei ole kyllä ollut.
Tiedän kuitenkin että tämä on lähtöisin lapsuudenkodistani. Siellä ei ole saanut olla sellainen kuin on. Eikä varsinkaan negatiivisia tunteita tuntea. Meitä lapsia on vähätelty.

 

[mie]

paranoidi pers. häiriö?

 

[mie]

paranoidi pers. häiriö?

Äläpä vie miun nikkiä, mie oon tän ketjun mie!

 

[Rukoilijasirkka]

Tuo kaikki tapahtuu sun korvien välissä, ihminen hyvä.

Ehkä sulla on kokemuksia, että olet kokenut olevasi jotenkin hylätty ja ei-toivottu. Siitä on tullut sulle niin hirveä ongelma, että kaikenlaisissa tilanteissa ne samat tunteet nousee pintaan ja lopulta hallitsee sua.

Muista, että aina, kun ajattelet jostain ihmisestä, ettei se pidä susta, se oletkin sinä, joka ajattelee hänestä pahaa, se on epäluottamuslause. Pieni kokosikaan ei oikeasti voi estää sua olemasta muiden silmissä ihminen, vaikka itse tuntisit niin. Sulla on vakavia itsetunto-ongelmia ja ne hallitsee sua selvästi. Sä voisit hakea apua ongelmaasi, niin psykiatri voisi sulle opettaa uudenlaisia ajatusmalleja, että pääsisit eroon tuosta matomatkamiesmaan-kompleksista.

 

[Vieras]

Tuo oli hyvä neuvo, että sinulla on oikeus olla, siinä missä muillakin. Ihan sellainen ihminen kuin sinä olet, iso persoona tai hiljaisempi, sulla on tärkeä paikka tässä maailmassa. Ja muista myös, että ihmisillä on oikeus ajatella mitä haluavat, ja sanoa mitä haluavat. Sinä et voi sitä kontrolloida, joten yritä ajatella, että ihmiset saavat ajatella mitä haluavat, niin kuin sinäkin. Jos he ajattelevat jotain negatiivista, niin entäs sitten? Sitä paitsi kaikki ihmiset ajattelevat suurimmaksi osaksi aikaa ITSEÄÄN ja pohtivat omaa elämäänsä, eikä pahaa muista.

Sun pitää yrittää päästä irti ajatuksesta, että muut kontrolloi mitä sinä tunnet, ja mitä sinä saat olla, koska näin ei ole ollenkaan. Sinä olet oman elämäsi herra! Vaikeata uskotella itselleen niin, kun ajattelee alituisesti mitä muut sinusta ajattelee, mutta yritä päästä siitä eroon.

 

[Rukoilijasirkka]

Muistan itsekin, miltä tuntui, kun ei saanut näyttää pahaa mieltä, kun oli pelkona, että aikuiset suuttuvat. Samantyylisiä ajatuksia kuin sulla ap, on ollut mullakin paljon.

 

[dfdf]

Yllättyisit varmasti, jos tietäisit, kuinka vähän muut ihmiset oikeasti ovat sinusta kiinnostuneita tai ylipäätään muista ihmisistä. Vain omat asiat ovat tärkeitä.

Kannattaisi ajatellä vähän vähemmän sitä omaa napaa ja suunnata huomio muihin asioihin.

 

[vieras]

Hei!

Kylie Minoguesta sanotaan, että hän on taskukokoinen Venus. Siis hyvin positiivinen ilmaisu. Ota positiivisena se, että sua sanotaan taskukokoiseksi

 

[VanillaVanilla]

mäkin mietin joskus et oon rumempi ku kaikki muut kauniit ihmiset ympärillä (hmm ehkä olenkin?) mutta yritän olla paras näillä lahjoilla mitä mulle on annettu. mä oon kanssa lyhyt mutta se on osa mun persoonallisuutta enkä sitä häpeä. älä ajattele et sua syrjitään koska se aiheuttaa sen et syrjit tolla ajatuksella muita ja suljet heiltä pääsyn sun luokses. opetele avoimeks ja rupea vaan hymyilemään ja juttelemaan aina tilaisuuden tullen. toi asenne vaatii työskentelyä mut se on sen arvoista koska selkeesti rajoittaa elämääsi. mullaki on muutamia traumoja missä oon mokannu sosiaalisissa tilanteissa ja hakkaan näin vuosienkin jälkeen aina päätä seinään :headwall: ku muistan ne ja välillä osaan jo pikkusen nauraa omille mokille mut yritän ajatella et ei oo niin vakavaa..

 

[Rukoilijasirkka]

Nii ja mäkin olen aika lyhyt, mutta en mä koskaan ole ajatellut, että se estäis ihmisiä tykkäämästä musta. Semmonen ajatuskin jo on ihan hassu ja varmasti epätosi.

 

[hm]

Täällä ihan samaa ku apllä, paitsi että olen mies. Vaikka en kyllä itseäni näitten ajatusten kanssa aina "mieheksi" tunnekaan. On kyllä yhtä helvettiä tämä, kun ajatukset kiertää vaan samaa rataa. Turha kysyä, miksi jeppe juo. Tai yrittää olla juomatta, siis. Mistään ei apua saa. Psykiatri ei auta, ei usko, kun en osaa ilmeisesti kertoa tarpeeksi ongelmasta. Pitäis varmaan ruveta riehumaan tai jotain, että tajuais. Aina sanotaan, että hae apua, mutta kun sitä ei saa.

Vituttaa, ahistaa, masentaa. Kuka auttaisi?

 

[Rukoilijasirkka]

Täällä ihan samaa ku apllä, paitsi että olen mies. Vaikka en kyllä itseäni näitten ajatusten kanssa aina "mieheksi" tunnekaan. On kyllä yhtä helvettiä tämä, kun ajatukset kiertää vaan samaa rataa. Turha kysyä, miksi jeppe juo. Tai yrittää olla juomatta, siis. Mistään ei apua saa. Psykiatri ei auta, ei usko, kun en osaa ilmeisesti kertoa tarpeeksi ongelmasta. Pitäis varmaan ruveta riehumaan tai jotain, että tajuais. Aina sanotaan, että hae apua, mutta kun sitä ei saa.

Vituttaa, ahistaa, masentaa. Kuka auttaisi?

Jeesus.