Tammimammat ja -vauvat 2009

Synnyttäneet:
18.12. Hoopu (la 13.1), rv 36+2. Neiti A klo 3.05, 1945 g, 42 cm.
Neiti B klo 3.14, 2110 g, 42 cm
23.12. Dharma85, rv 34+4. Poika: 2300 g ja 45 cm.
26.12. Paavon äiti, esikoinen (la 10.1). rv 37. Poika: 2580 g ja 47 cm
1.1. Tammipoitsun äiti, (la 11.1.), rv 38+4. Poika: 4015 g ja 51 cm
1.1. Myypeli29, esikoinen, (la 9.1.) NKL, Poika: 3170g ja 47cm
2.1. Pupuliini77, 31 v, esikoinen, (la 29.1.) rv 36+1 NKL, Poika: 2820g ja 46cm
3.1 Magpie 28v, esikoinen (la 11.1) rv 38+6. Tyttö: 49 cm ja 3210 g
6.1. tammiq vm.78 esikoinen (la 9.1.) Tyttö: 50 cm ja 3800 g
6.1. Minni_76 (la xx?) rv 37+0 tyttö: 47 cm ja 3055 g
8.1. Epeli84 esikoinen, (la 6.1.) TAYS. rv 40+2. Poika: 3700 g ja 51 cm
10.1. Enzian, 25v, esikoinen (la 21.1), rv 38+3. Poika: 3200 g ja 49 cm
12.1. Tyär, 28v, esikoinen, (la 19.1.) rv 38+6, 3000 g ja 48 cm
14.1. Viona79, 29v. esikoinen, (la 17.1) rv 39+4. Poika 3340g 50cm
17.1. Sasa72, 36v, esikoinen, (la 14.1) rv 40+4, 3065 g ja 47cm
19.1. Lilja193, 25v, esikoinen, (la 28.1.) poika, Paino 3442 g, pituus 47 cm
20.1. Mari_, 25v., toinen (la 13.1.) tyttö, paino 3630g, pituus 50cm
21.1. Milo84, 23v, esikoinen, (la 1.2,) poika, paino 3280 g ja pituus 48 cm
21.1 Noa 27 v. esikoinen, (la 11.1.) poika, paino 3945 g ja pituus 54 cm, rv 41+3
22.1. Emilia 28 v, esikoinen (la 28.1.) tyttö, 3640 ja 52 cm
25.1. Liinu, 33v. 2. lapsi; Poika -05, POIKA, 4578 g ja 52 cm, rv 40+4
26.1. Mira70, 38 v., esikoinen, (la 25.1.) rv 40+1, tyttö, 3510g ja 53cm
27.1. Juanuska 28v, 3. lapsi. Tytöt -04 ja -06., rv41+5, tyttö, 3730g ja 51cm
3.2. Jeannex, 24/32v esikoispoika (LA 23.1.), EKKS Lappeenranta, poika

Tänne siis uutta juttua! Listaa voi päivitellä ja siistiä...

 

Milo ilmoittautuu! heissan hellurei!

 

joko me ollaan täällä ! hui !

 

Minäkin ilmoittaudun tänne
Meillä poika on nukkunut viime yönä ja tänään tosi hyvin. Eilen päivällä vauva nukkui todella vähän ja se se varmaan olikin sitten syynä siihen että yöllä nukutti! Ensin nukuttiin klo 21-1:30 ja sitten 2:30-5:30 ja aamulla vielä 6-8:30. Olipa ihanaa kun sai kerrankin nukuttua kunnolla! Paljon pirteempi olo tänään! Ja nyt päivästä poika on nukkunut aina puolentoista tunnin tai kahden tunnin pätkiä ja välillä heräilee syömään ja valvoskelee noin tunnin verran ja sitten jatkaa unia.
Harmittaa kun täällä on hirvee myrsky eikä päästä sen takia tänään ulkoilemaan Ois niin kiva kun on melkein 10 astetta lämmintä mut ei tonne uskalla lähtee kun kukkaruukut ja kaikki kamat lentelee ympäriinsä.
Mua sattuu hampaaseen Pitäs kai mennä hammaslääkäriin mut mä INHOON hammaslääkäri ja PELKÄÄN ja en haluu mennä....Ja täällä se on törkeen kallista. Mut en mä varmaan pysty oottaa kahta kuukautta että pääsis omalla hammaslääkärille Suomeen. Voi kökkö. Jos siellä vaik oikeesti onkin reikä ja niinhän siellä varmasti onkin. Menisin oikeesti mielummin synnyttämään kun hammaslääkäriin!!!!!!!!!! Yhyy.
Onks teillä muuten paljon kavereita joilla on vauvoja? Mulla ei, ollaan ekojen joukossa meijän kaveripiirissä ja sukulaispiirissä joilla on vauva. Ja sit kahdella kaveripariskunnalla on vauvat jotka kesällä syntyneet mutta niitten kanssa ei olla kovin paljoo tekemisissä. Huomenna meillä tulee käymään yks suomalainen äiti 3 kk vauvansa kanssa, ihan kiva päästä tutustumaan toiseen äitiin ja vauvaan.
Meijän poika on muuten tänään 1 kk vanha On se kasvanukkin ihan hyvin, tänään oli painoa 3800 grammaa joten kohta on tullut kilo siitä kun päästiin sairaalasta kotiin. Sillon poika oli 2900 grammaa. Pituudesta en tiedä mutta näyttäs että monta senttiä ois kasvanut. Tuntuu muutenkin että siitä ois tullut yhtäkkiä tosi iso poika, katteleekin niin eri tavalla ympärilleen ja hymyilee paljon enemmän. Ihana kyllä tuo hymy, vaikka ei se vissiin vielä ookkaan ihan tietosta hymyä, mutta tulee niin hyvä mieli kun vauva hymyilee. On se niin söötti!
Nyt taijan lähtee kokeilemaan jos saisin unen päästä kiinni kun vauva nukkuu. Pienet päikkärit ei ois varmasti pahitteeksi ja jos tää hammassärky loppus ainakin unien ajaks...

 

noniin!! nythän me vihdoin ollaan täällä!!! minäkin ilmottaudun tänne ja jätän hyvästit odotuspuolelle...

Mä oon kokopäivän lukenu imetystuki-sivustoa. Mulla tulee maitoa tosi hyvin, mutta ongelma on toisenlainen. Ne rintaraivarit!!! ihan kauheeta..onko kellään muulla? toivottavasti ei.....eli vauvalla on nälkä, itkee ja hamuaa tissiä..ja kun se tissi on siinä suulla, niin työntää käsillä sen pois ja huutaa kahta kauheemmin. Tänään pääsi äidiltäkin itku...tulee tosi avuton olo. Pulloon en halua turvautua, koska meidän on pakko saada homma pelaamaan. Ja oudointa on se, että yleensä raivari tulee oikeanpuoleisen tissin kanssa. Vasemmanpuoleisen kanssa menee yleensä tosi hyvin. Yöimetys sujuu hyvin molempien tissien kanssa, mutta istualtaan tuo toinen puoli aiheuttaa jonkun ihmeellisen ahdistuksen vauvalle. Täytyy vaan sinnikkäästi jatkaa harjotuksia..

...taas pikku-ukko tuolla ähisee...

yritän ehtiä enskerralla kirjottaan enemmän..

-lilja

 

Minäkin ilmottaudun! Viime yö (ja toissayö) menivät taas aika kehnosti. Vauvelin masu on ollu tosi kipeänä ja on piereskelly kuin aikamies. Ja nyt taas ei paskaa ole näkynyt kahteen vrk:teen. Eli meikä ei paljoa ole unta saanut, mutta ihmeen pirteältä tuntuu. Tänään varasin poitsulle lääkärin, kun simmut on vielä enemmän rähmässä. Eihän tulehdus nyt pelkällä vedellä parane! Jännitysmomentti oli, kun bussi tuli, niin siellä olikin jo kahdet vaunut, mutta onneksi kuski otti mut kyytiin. Muuten en olisi ehtinyt lääkäriin. Olisin kyllä saanut appiukolta kyydin, jos olisin soittanut. Ne asuu tossa parin sadan metrin päässä, mutta halusin pärjätä ihan itsekseni.

Ja sittenöpökammoinen tai en, niin menin lääkäristä Jumboon. Piti hakea yksi lamppu Claes Ohlsonilta ja sit menin näyttää pojua duunikavereille. Reissu meni hyvin. Syötin pojun duunipaikalla ja sit kävin vähän henkkamaukalla ja sit ruokakaupan kautta kotiin. Ja jaksoin vielä kävellä kotiin sen 3,5 km! Kivaa!

Milon vyöhyketerapia-ohjeet yms. vaikutti hyviltä. Toivottavasti auttavat myös käytännössä. Täytyy varmaan itsekkin vähän hieroskella vauvelia, jospa rauhoittaisi ensi yönä...

Nyt täytyy tehdä kotihommia! Moro!

 

Jee vihdoin tällä puolella.

>Rintaraivareista laitoinkin linkkiä mp:iin joskus. Mutta Lilja, mulle tuli mieleen ns. suihkutissi. Neuvottiinkohan siihen että pumppaa ensin liiat pois ja antaa sitten tissiä. Hyvä neuvo, mutta siinä vaiheessa kun vauvalla ON nälkä, lähde ny pumppaamaan...

Ilmoittaako teidän tissit muuten, että vauva heräilee pian? Mulla ilmoittaa, tiiän viiden minuutin sisään, koska mun pitää olla syöttämässä!

 

Oisko jollain vinkkiä miten saisi piirrettyä vauvan käden ja jalan sinne vauvakirjaan? Aina kun yritämme niin tyyppi laittaa käden tiukasti nyrkkiin

 

Meinasin ihan hämmentä, ku tammimammat ei ollut odotuskeskusteluosion yläpäässä, niinku yleensä. te ootta niin ahkeria.
Lilja, meillä on ihan sama homma, tissiraivareita aiheuttaa vasen tissi. En tiiä mistä johtuu, mutta kyllä se käsin pumpatessaki on tosi paljon heikompi kuin oikea. Jos sieltä vaan tulee huonommin...?
Meän pienellä on NUHA. Ihan kauheaa, ko se korisee ja on hankala syyäkin. iistäjällä oon koittanu asiaa helpottaa. Joka paikassa lukee jostain keittosuolatipoista, mutta ei ollenkaan lue, mitä niillä pitää tehä. Apua, viisaammat ja kokeneemmat?
Ai niin ja mun piti antaa 2 vrk korvikketta ja pumpata maito lavuaariin, kun kävin magneettikuvassa ja se varjoaine on radioaktiivista. Tsiisas sitä huutoa ja sylkemistä. Ei tykänny. Multa se ei ottanu sitä ollenkaan, puolisolta sentään loppujen lopuksi huoli.


Edellisiin keskusteluihin: aina ei meinaa jaksaa vauvaa, vaikka se on ihana ja rakas. Ei vaan jaksa,ja joskus(etenki jos vaikka kolmeen yöhön ei nukuta) tuntuu raskaalta olla syliheijaaja ja tissi, ja en tajua, miksi sitä ei sais ääneen sanoa. Aina ei jaksa monia muitakaan asioita, kuten puolisoa, eikä niitä silti mihinkään vaihtas, eikä ne asiat siitä vähemmän rakkaaksi muutu. Semmoset pyhä äiti-hymistelyt nyt ei aiheuta muuta ko babybluesia.
Ja meillä kumpikin kyllä viettää ihan omaa aikaa itekseen ja sitte omaa aikaa vauvan kans. Mie jätän vauvan puolison kans kahestaan ja se jättää mut : ) Se viettääki tosi mielellään illat vauvan kaa, kun joutuu päivät oleen pois. Ja mie ihan mielellään teen sillonjotain muutaki, tai ees ehin vähän tehä kotitöitä. Ei musta meissä oo eikä pitäskään olla muuta eroa vanhempina kuin että nyt just mulla on sitä maitoa.
Me kai täkäläisessä kontekstissa ollaan sitte jotenki erikoisia, kun ne hoitsut ja muut aina ihmettelee, että vau, isä hoitaa neuvola-asiat ja tietää painot ja muut ja pitää vauvaa, kun pistetään neulalla ja kantaa kantoliinassa jne. Vauvakaupan myyjäkin kysyi melkein heti,että ootte varmaan pohjoismaalaisia, kun mies mallasi kantoliinoja, kyseli tarkkaan eri merkeistä ja kokeili eri malleja ja valkkasi värejä : )

 

Wau, hienoa..! Toi että meillä miesten arvostus vaan kasvaa siellä jorpakon takana. Wau kertakaikkiaan. Olen taas onnellinen että oon täällä syntynt.

 

Flunssaisen lapsen hoito-ohjeita (pdf)
http://www.sjukvardsradgivningen.se/Oversattningar/Finska/FIN%20Forkylning%20hos%20barn.pdf

Keittosuolaliuosta voi ostaa apteekista. Liuosta voi tehdä myös itse liuottamalla yhden
millilitran (maustemitallisen) suolaa yhteen desilitraan keitettyä vettä, jonka jälkeen neste saa jäähtyä. Kun tiputtaa keittosuolaliuosta lapsen nenään, voi käyttää pumpulipuikkoa.
Jos nenä on kovin tukkoinen, lapselle voi antaa turvotusta alentavia nenätippoja tai
nenäsuihketta. Näitä lääkkeitä voi ostaa apteekista ilman reseptiä ja niitä ei saa käyttää yhtäjaksoisesti yli 10 vuorokautta. Nuhasuihkeita ja nenätippoja on eri-ikäisille, ja ikäsuositus näkyy pakkauksesta.

 

Wau, uskomatonta että ollaan tällä vauvanhoitopuolella

Milo: toivottavasti tuo vyöhyketerapia auttaa! Ja kiitos hierontavinkeistä! Meillä vatsanväänteet vähentyneet idoform-tippojen myötä, mutta eilen illalla taas vähän niitä itkeskeli. Tosin en edelleenkään oikein erota vatsakipu-itkua nälkä-itkusta, entä te muut?? Kun eilenkin illalla pitkään luulin että vatsakipuja hän huutaa (selkä kaarella), kunnes työnsin tissin suuhun ja sitten rauhottui heti 15 min syönnin jälkeen ja nukahti yli 4 tunniksi.

Tyär: meidän vauvallakin on vähän nuhaa (ei paha mut kuitenkin), ollut aika ajoin ja mulla apteekista ostettua keittosuolalius-tippoja. Muutama tippa mol. sieraimeen tarvittaessa, vauva kyllä tästä ei yhtään pidä, mutta tämä avaa nenää ja vauvan helpompi hengittää. Mitään haittaa näistä tipoista ei ole, kun ei mikään lääkeaine ole. Mäkin ainakun olen huomannut että pojan nenä vähän tukossa, olen tiputtanut muutaman tipan.
Nyt tosin viime yönä meidän poika vähän yski. Onneks meillä on huomenna neuvola ja sen yhteydessä myös ns. rutiini neuvolalääkäri. Pitää sieltä kysyä. Voi toki olla että yskiminen johtuu siitä, että maitoa väärässä kurkussa, kun välillä aina syötön yhteydessä montakin kertaa vetää maitoa henkeen. Maitoa kun tulee niin ryöpsäyksittäin, nim. täällä yksi suihkutissi

Olen tänään ollut tosi aktiivinen, 8 aikaan tein jo sämpylöitä ja omenapiirakkaa, kun illalla tulee vieraita. Toivottavasti vauva jossain vaiheessa päivällä nukkuis niin voisin mäkin ottaa päikkärit. Nyt vielä pyykkäämään ennen kun vauva tuolta parkaisee.

ps. onko teidän vauvat valikoivia tuttien suhteen? Meillä sitten käy pelkästään Marimekon tutit, muut tutit sylkäisee kaaressa ulos! On aika muotitietoinen näköjään jo pienestä pitäen tää meidän kaveri

 

Käytiin äsken pojan kaa yli tunnin vaunulenkillä ja nyt se vielä jatkaa unia parvekkeella! Harvinaista, yleensä se on herännyt heti kun ollaan tultu rappukäytävään. Saan jopa juoda kahvit ja syödä nyt istualteen Kohta kun se herää niin alkaa varmaan taas kitinä ja sit kiemurrellaan sylissä muutama tunti. Ei oikein tiedä onko sillä nälkä vai vatsanväänteitä vai mitä, vai itkeskeleekö se tylsyyttään. En miekään oikein aina erota mikä on itkun syy, kun se ei ole sellaista kovaa itkua, vaan enemmänkin kitinää ja narinaa. Eilen se viihtyi sohvalla itsekseen jopa puolisen tuntia, tai siis sillai että joko mies tai minä oltiin vieressä, mutta ei siis tarvinnut sylissä olla. Alkaakohan tuo poika jo itsenäistymään?

Ja musta on tullut taas hirvee sokerihiiri. Raskausaikana ei oikein tuo makea uponnut, mutta nyt on tullut makeanhimo taas takaisin. Kaikki munkit, pullat ja makeiset uppoaa, nam!! Ja kahvi! Nopeesti sitä elimistö palautuu, iho ja hiuksetkin alkaa palautua siihen rasvoittuvaan tyyppiin, kiva... Raskauskilot mulla on kyllä jo lähtenyt, mutta maha on tuollainen pehmyt löllykkä, oikein ootan et pääsee kohta urheileen.

 

Huh heijaa! Olipas ihana yö. Oikeasti siis. Puoli kahteen asti meni tosi heikosti. Käytännössä vauva oli hereillä noin 8 h putkeen, kun masu pipinä, mutta puoli kahdelta vihdoin irtosi oikein megaluokan paskat. Sit nukkui kaksi tuntia ja sitten heräsi syömään oikein älyttömän ison ruokamäärän (pullosta 120 ml), röyhtäisi heti kunnolla ja sit alkoi vetää unta palloon. Ja nukkui melkein 6 h putkeen! Oli reppana varmaan niin väsy tuosta valvomisesta ja vatsavaivoista. Itse tosin heräsin vauvaa ennen jo yli tunnin aikasemmin, kun vauveli ynisi silloin ja katsoin kellosta, että yleensä on heräilly jo niihin aikoihin, ni en sit itse saanut enää nukuttua. Tein vähän kotihommia, pullojen pesua ja sterilointia yms.

Tästä lähtien mä aion antaa kerran vuorokaudessa vauvalle sitä mallasuutetta, ettei tilanne menisi enää samaan: ettei ole kakannut yli 2 vrk:teen. Selvästi nimittäin tekee niin kipeää mahaan, että huutaa vaan, eikä mikään auta. Ja sit haluaa koko ajan syödä, mutta pulauttaa suurimman osan pois. Itse ajattelin, että johtuu varmaan siitä, ettei masussa ole enää tilaa ruoalle, kun se on täynnä kakkaa.

Onko kellään ideoita perustäytekakun päällysaineiksi? Mä en haluaisi laittaa pakastemansikoita. Ja lauantaina meillä pidetään ne nimiäispippalot. Nyt näyttää siltä, että toinen nimikin vaihtuu jo kerran suunnitellusta. Aika jännää, kun on enää pari päivää aikaa päättää nimet! Kaksi nimeä on kyl maksimi, kun mulla on kolme etunimeä ja mua se on aina ärsyttäny, kun ei mahu mihkään lomakkeisiin yms.

No nyt täytynee mennä taas!

 

P.S. Mulla painoa on tullu taas lisää. Oli yhessä vaiheessa jäljellä parhaimmillaan enää 4 kg. Ja nyt sit on noin 6 kg, eli kaksi kiloa on tullu jostain lisää! Hemmetin hemmetti! Olen kyllä hieman herkutellutkin, mutta olen käynyt sentään vähän kävelylläkin.

Harmittaa, kun on ihan plösö olo, eikä vaatteet mahdu vielä päälle. Tietty pitäisi noi herkuttelut lopettaa ihan kokonaan...

 

Hei pakko tulla kertoo teille, kun se mun yksi tuttu joka synnytti tytön vkolla 26, niin on hyviä uutisia. Vaikka se silloin vko syntymänsä jälkeen sai sydärin yms. niin nyt tyttö on kotiutunut ja lääkäri on todennut, ettei mitään vikaa hänessä ole. Ainakaan siis sellasilla tutkimuksilla mitä nyt voidaan tehdä, niin ei ole löytynyt mitään vikaa! Tosi hienoa!

 

Steriloinnista tuli mieleen, että on helppokin tapa steriloida pullot + tutit. Vedenkeittimellä kiehauttaa vettä litran ja laittaa johki leivontakulhoon pullot ja tutit ja pitää pari min siellä niin jopas ovat puhtaita.

Argh mä en taas jaksais tota ukkoa kun se on välillä niin tampio. Ei mitään vauvan hoitoon liittyvää, tai no sitäkin tietty löytyy AINA, mutta... aaargh. Ei jaksais ny.
Heh, eilen se itketti vauvaa, eli vaihtoi vaipat sille eikä höpöttänyt "koko ajan", niin kuin minä teen jos vauva saa kirkumiskohtauksen. Puhallan kasvoille hellästi tai kosketan nenälläni nenäänsä. Miehiinhän ei ole rakennettu tuota hellyysnäppäintä jota vois vaan painaa ja kaikki toimis. Niin esikoinen sano sille "vie se vauva äitille!!" oikeen tuimasti. Mies oli menossa meinaan alakertaan ja mä yläkerrassa. Mitä sen päässä oikeen liikku, ku toinen on justiin heränny niin kai se ny perkules tarttee tissiä. Noniin no joo ei tässä sen kummempaa.

 

Meillä isovanhemmat kritisoi meidän nimivalintaa joka päivä. Liian lähellä esikoisen nimeä, liian suomalainen nimi, ei yhtään kansainvälinen. Mielleyhtymiä ne myös saa siitä ja niin edelleen ja niin edelleen ja niin edelleen. Mulla on vähän paha mieli. Ei tee mieli pitää mitään ristiäisiä.

 

Vihdoin kotona.. Tultiin vasta eilen eli meni sitten kahdeksan päivää laitoksella, ja ihan sika vauhdilla vaikka kaikenlaisia käänteitä mahtu jo yhteen päivään aina miljoona..

En oo ehtiny lukea ku osan neljännen päivän jutuista joten oon siis ihan pihalla. Tuntuu ettei yhtään kerkee keskittyä muuhun ku vauvaan, et sillä on varmasti kaikki hyvin, ja osaanko ja onnistuuko ja ja.. sittekki ku tulee hetki et vauva on massu täys ja unten mailla, meillä on molemmilla massut täys ja mitään hommiakaa ei tuu mieleen ni eka asia jota sitte ajattelen on miehen syli.. Ja vasta toka päivä kotona, eka kokonainen.

Synnytyksestä sen verran et se käynnistettiin sitte kuitenki jo sillon tiistaina, eka tabu laitettiin kymmeneltä ja tokan tabun jälkeen puol kolme alko tapahtua. Pikku hiljaa supistusten kipu koveni, supistuksia siis tuli jo aamun eka käyrällä tiheesti eikä tahti hellittäny sittekkää ku ne rupes sattumaan. Mies tuli neljältä ja olin jo aika kipeenä. Menin eka ammeeseen ja se oli ihan hirveetä, puol tuntii ja loikkasin jo pois. Harmitti kauheesti istua käyrissä ku sattu ja sattu vaan, mies hiero selkää aina supistuksen aikana ja se autto pikkasen, jossei muuten ni henkisesti. Avautumisvaihe kesti noin seitsemän tuntia. Ekat viitisen tuntia toi vaan 3 senttiä ja oli kauheeta. Supistuksen aikana ajattelin ettei enää ikinä, kuolen kohta, en jaksa enää ja supistusten väleissä tärisin niin kovaa ettei rentoutumisesta tullu mitään. Ilman epiduraalia oisin siellä kai vieläki.. Ilokaasusta oli jotain apua mut sitä tosiaan pitää opetella käyttämään oikein eli tarpeeks ajoissa sekä alottaa että lopettaa. Noh, epiduraalista oli reilu tunti/vajaa kaks tuntia menny ja ihmettelin et joko sen vaikutus loppuu ku rupes tuntemukset taas koventua. Siihen tuli sit kätilö joka tutkittuaan sano et "eikö sua yhtään ponnistuta" ja ku olin ihan hölmönä et ei.. ni sitä nauratti, olin ihan auki. Eli ponnistusvaihe mentiin kivuttomasti ja osin tunnottomastiki, mut onnistu se silti, aikaa tais mennä vajaat 40min. Ja voi että sitä voi olla väsyny.. Jotain niiden supistusten voimasta kertoo se et ne loput seitsemän senttiä tuli niin nopeesti heti ku vaan sain oltua rentona.

Alkuun oli kaikki ihan kivasti, meinasin kävellä ite osastolle mut sit kyl päässä pyöri sen verran et mies käski petiin kyytiin. Mies lähti kotiin ku kello tosiaan oli jo kaks yöllä (muistaakseni) ja vauva oli hetken siinä vieressä. Pian tuli hoitaja joka lähti tutkimaan sitä ja tuli takasin sanoen et vauva lähtee nyt tarkkailuosastolle hapetusarvojen takia. Lapsivesi oli vihreetä ja pikkanen oli vetässy mahan täyteen sitä ja se toi sitte lisää ongelmia. Ekaks ei syöminen onnistunu ku mahassa kiersi sitä lapsivettä, useimmat ruokinnat tuli oksennuksena takasin ja alkuun kaikki ruoka laitettiin nenämahaletkulla. Ku siitä selvittiin ja pullo kelpas, pieni sai keuhkokuumeen, varmaan taas siitä lapsivedestä. Luulin eka ettei se osaa imeä mut sen jälkeen ku maha parani ni ote on ollu aina oikea ja sopivan tiukka, tosi hienosti osaa syödä. Paitsi nyt eilen ja tänään.. se saa ilmaa mahaansa niin paljo et pyörittää vaan päätä rinnalla ja yrittää raivoisasti syödä muttei pysty.. Heti ku röyhtäsee ni sit onnistuu taas, ellei sit olla menty nälässä jo liian pitkälle jollon enää huudetaan sydäntäsärkevästi.. Eilen illalla ainoo ratkasu tuntu olevan korvike pullosta, joten mies lähti 24h-kauppaan hakemaan. Ja tietty pumppu ja pullot vielä piti keittää ennen, mut onneks se onnistu. Milon fiilikset viimealkuviikosta tuntuu aika tutuilta, kaikkine pelkoineen ja huolineen. Ja siis meillä on menny vasta eka yö ja eka päivä! Oon jo ihan sekasin peloista, meneekö syötöt hyvin, tuleeko maha kipeeks, saadaanko yöllä nukuttua, miten mies sekoaa jos väsyy liikaa.. kaikkee. Nyt viimesen syötön se onneks söi molemmat rinnat, sillon tiiän et se sai tarpeeks. Tässä on nyt eilen ja tänään aiemmin syöty vaan toinen jollon sille jää nälkä ja kierre on valmis, sekä herumisen että nukkumisen kanssa. Ja oon kauheen ilonen ku rintoja pakottaa, vaikka kuin kipeestiki, ku siitäki tiiän et sille on ruokaa, samoin mua ei haittaa vaikka rinnat onki arat ja alkuun se imeminen aina sattuu, ku oon niiiin ilonen et se syö.. Ja täytyy viel sanoa et se on maailman ihanin pieni vauva *itkee taas ihan hulluna, onnesta tällä kertaa*.

Ja täälläki ekat kakat oli ruohonvihreetä, siis ihan raikuvan kirkkaan vihreää. Napa varmaan irtoaa muutamassa päivässä.. me oltiin niin vanhoja ku tultiin kotiin. Tänään se on jo kahdeksan päivää, ja ihan erinäkönen ku alkuun!

Nyt meen ite syömään ja sitte katon joko vauva ois nukkunu tarpeeks.. Ohhoh. Katotaan koska maltan ja kerkeen taas tänne.

 

Iltaa tännekin

Jeannexille tervetuloa kotia Olipa teillä hurja alkutaival, varmasti parempi edessäpäin

Me käytiin tänään neuvolassa, kun soitti eilen ja pyysi käymään kun meidän pojalla oli tuntunut jokin patti päässä edelliskäynnillä mikä oli jäänyt vaivaamaan neuvolatätiä, muttei ollut halunnut huolestuttaa ja kertoa meille. No, onneksi lääkäri tänään katsoi, ja sanoi ettei ole mitään, väärä hälytys. Terve vauva.

Meiän vauva täytti tänään 3 viikkoa ja nyt on jo 3770g 52 senttiä. Siis kun tultiin kotiin, paino oli 3046g ja pituus 48. Eli 4 senttiä ja 700 grammaa, aika huimasti muutamaks viikoks!

Oltiin isomummulla kylässäkin ja kaupoissa. Meni tosi hienosti, ja aloitettiin tänään sen ilmavaiva-tipat, en muista nimeä joku disflatyl tai jotain. Toivottavasti helppaa.

Hohhoijakkaa, mul mitää asiaa enkä muista mitä on kirjotettu, tuun taas bäk! Heipsan !

 

Aijoo, pikasesti ennen nukkumaan menoa siitä miks mäkin olin laitoksella niin kauan. Heti eka päivä synnytyksestä sain ihan tuhottoman kovan päänsäryn ja selkään sähköiskuja muistuttavan viiltelyn, jotka siis johtu siitä epiduraalista. Tokapäivänä selviteltiin jos voisin saada veripaikan, mikä tyrehdyttää spinaalitilan vuodon (anestesialääkäri siis pisti epiduraalin liian syvälle ja teki reiän spinaalitilaan asti) mut se meni sitte kolmanteen päivään, vahvoilla särkylääkkeillä ja vuoteessa maaten:/.. Ne tabletit maistu pahoilta ja sai pientä kuumehouretta vilisemään silmissä, kunnon ainetta. Veripaikka pistettiin täsmälleen kuten epiduraalikin, 15ml mun verta paikaks. No, se autto mut sit sain uudestaan kamalan pääkivun ja harkittiin toista paikkaa, ku aina se ei ekalla onnistu. Onneks sit yks hoitaja, oikee äidin esikuva, toi mun sängyn viereen kahen litran kannullisen vettä ja sen ku join ni hävis pääkipukin. Eli se paikka autto kyllä ja loppu oli nestevajausta vaikka mielestäni join ihan kauheesti jo muutenki. Ja nytteki uhkaa tulla pää kipeeks jossen koko ajan juo. Maitoa multa tulee tosi hyvin, vaikka sitä pelkäsinki etukäteen. Just sanoin äidille joka sitä kysy et yhellä pumppauksella saatoin jo laitoksella saada 60ml. Vein heti ku maito nousi kaiken mitä irti lähti vauvalle tarkkailuosastolle. Tosi myönteisiä oli koko henkilökunta oman äidin rintamaitoa kohtaan ja siihen kannustettiinki kovasti. Ja kehuttiin jos maitoa tuli hyvin.

Nyt pitää päästää mies ja mut itteniki nukkumaan.. Hyvää yötä kaikille

 

Hei Tammimammat! Olen sivusta seuraillut teidän aktiivista ja mukavaa keskusteluanne. Tässä oli puhetta pullojen ym steriloinnista, ja vinkkinä voin suositella Aventin mikrosterilointilaitetta (Express II). Siihen menee Aventin pullojen lisäksi muunkinlaiset pullot, tutit ym ja helpottaa elämää kummasti. T. 2.5 vko vanhan pikkupojan äippä

 

Hitsi kun aina menee ekaksi tuonne odotuspuolelle vanhasta muistista...

Mut siis meilä on kans tuo vedenkeitinsysteemi pullojen sterilointiin ja se on kyllä tosi kätevä. Kerran päivässä keitän eli ei mee aikaa paljoa.

Ja Jeannexille tervetuloa takas! Hyvä että kaikki nyt jo kunnossa, siitä se arki lähtee. Mulla meni tosiaan aika tasan 2 viikkoa tottua ajatukseen että tuo poitsu on osa meidän perhettä ja kuuluu nyt mun/meidän elämään eli määrää meidän elämän menon ainakin joksikin aikaa Se alkuajan epävarmuus ja tietty jännitys ja ahdistus on nyt poissa, nukunkin jo paljon paremmin. Eikä enää edes itketä kaikki asiat. Eli ei kannata Jeannex säikähtää jos arki tuntuu ensin itkuiselta ja vähän masentavaltakin, mulle ainakin suurin järkytys oli koko elämän totaalinen muutos vauvan tullessa taloon. Vaikka se olikin ihana, niin välillä toivoi että voisi saada entisen elämän takas. Mut kaikki ne tunteet kuuluu asiaan, varmaan tiedät. Ja liinuko se puhui että jo haikeudella muistelee laitosaikaa ja raskautta? Mulla ihan sama juttu! Vaikka siellä oli välillä kovakin koti-ikävä, niin oli se jotain aivan ihanaa ja uskomatonta aikaa, synnytyskin kaikkine tuskineen. Ja se tunnelma synnyttyssalissa silloin aamun tunteina oli aika hieno ja kätilöt ihania, voih! Ottaisin uusiksi milloin tahansa. Hassua miten ajatukset ja tunteet muuttuvat, välillä olin oikeasti sitä mieltä että saattaa jäädä ainoaksi lapseksi tämä ensimmäinen, mutta nyt jo olen miettinyt milloin voisi alkaa toista tehdä Ei nyt ihan vielä, ehkä sit kun tää eka on 2-vuotias...

Nyt lähden unten maille, sain ötökänkin nukahtamaan juuri!

 

Onnea vielä Jeannex, kiva kuulla sun kuulumisia! Laita kuvia vauvasta Multiplyyn kun ehdit!

Meillä tämä päivä on mennyt mukavasti, vauva on ollut yllättävän rauhallinen ja hymyillyt paljon... Katsotaan minkälainen yö on luvassa. Ollaan jo yritetty alkaa muodostaa jonkinlaista rutiinia päivää, mennään esim. usein samaan aikaan ulos kävelylle. Vaunuissa vauva nukkuu aina tosi hyvin, kävellään pidempiä ja pidempiä lenkkejä sen kanssa. Samalla kun kuuntelee musiikkia niin on ihan rentouttavaa.

Olin tänään tosi iloinen kun yhdet mun vanhat housut mahtuivat jalkaan! Ei kyllä mitkään tiukimmat mahdolliset, mutta kuitenkin. Saa jotain päälle pantavaa, kyllästyttää nää pari alaosaa jota olen synnytyksen jälkeen voinut pitää. Ehkä se tästä pikkuhiljaa.

Mulla oli eilen sellainen tunne mahassa, että menkat olisi alkamassa. Ei kai nyt vielä! Onko kellään jo alkanut?

 

Kiitos Liinu ohjeista,
en vaan jotenki tajunnu miten sitä suolavettä sinne nenään pannaan. Kauheeta kuunnella kun toinen korisee ja rohisee ja ei saa tissillä henkeä. onneksi on lääkäri ylihuomenna. Ja miks sen nimen pitäs olla kansaivälinen? kerro niille ettei maailmankansalaisuutta voi toistaseksi mistään hakea, että suomalaiset on edelleenki suomalaisia jne.