Tänään sen tajusin; Olen onneton!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja oivallus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

oivallus

Vieras
Olipas simppeliä! Ja minä kun olen ihmetellyt että miksi tuntuu kuin mikään ei olisi tarpeeksi ja miksi pitää koko ajan miettiä että mitä seuraavaksi? Olen onneton! There, I've said it!

Olen tyytymätön talouteemme, mutta minun ei anneta vaikuttaa siihen koska miehen mielestä minun ei vaan ole varaa lähteä opiskelemaan enää! Olen tyytymätön työhöni, mutta auta armia joudun sitä pa*kaa tekemään varmaan loppuikäni! Olen tyytymätön itseeni! Olen hirvittävän yksinäinen, koska muutettuamme uuteen kotiimme kauemmas sukulaisista ihmiset lakkasivat jopa soittamasta minulle! Rakastan miestäni, mutta olen tyytymätön siihen kuinka vähän minun onneni tuntuu häntä kiinnostavan. Rakastan lapsiani, mutta toivoisin että heillä olisi onnellisempi ja iloisempi äiti.
 
Kun minua tökkii arki, niin yritän ajatella, että tässä maailmassa on paljon kurjuutta ja että kuinka moni äiti vaihtaisi ilolla paikkoja kanssani.. Sitten taas näkee miten hyvin asiat loppujen lopuksi on ja hävettää vinkua tyhjästä..
 
Niin minäkin olen onneton. Pahaa oloa koittaa helpottaa vaan sillä että koko ajan pitäis jotain saada tai mennä jonnekkin. Nyt mä haluaisin vauvan kun luulen, että olisin onnellinen jos sen saisin, mutta onneksi tajuan että se halu ei ole todellista vaan johtuu siitä, että en halua olla töissä. Olipa jumantsukkeli pitkä lause! Samaten luulen, että uudet sohvat tekisi minut onnelliseksi, uusi työpaikka, muutto... Ehkä se on vaan väsymystä, en tiedä. Opiskelen ja käyn töissä ja yritän olla äiti ja vaimo ja tytär ja ystävä ja miniä ja...
 
Niin... Totta kai se on tuokin. Vaikka kenellepä minä muutenkaan valittaisin kun ei ole ketään kenelle puhua. Jos nyt yhden oivalluksen jaan nimettömänä keskustelupalstalla niin en voi kuin pahoitella että pidät sitä vinkumisena tyhjästä.
 
[QUOTE="Minnie";23013542]Niin minäkin olen onneton. Pahaa oloa koittaa helpottaa vaan sillä että koko ajan pitäis jotain saada tai mennä jonnekkin. Nyt mä haluaisin vauvan kun luulen, että olisin onnellinen jos sen saisin, mutta onneksi tajuan että se halu ei ole todellista vaan johtuu siitä, että en halua olla töissä. Olipa jumantsukkeli pitkä lause! Samaten luulen, että uudet sohvat tekisi minut onnelliseksi, uusi työpaikka, muutto... Ehkä se on vaan väsymystä, en tiedä. Opiskelen ja käyn töissä ja yritän olla äiti ja vaimo ja tytär ja ystävä ja miniä ja...[/QUOTE]

Monille just talon rakentaneille tulee ero ja olen miettinyt, että voisko syy olla sama kuin miksi oma suhteeni on mennyt kuin lehmän häntä sen jälkeen kun talo valmistui ja muutettiin... Sitä oli semionnellinen tai semityytyväinen elämäänsä, mutta ajatteli, että sitten kun saan lapsen, sitten kun mies valmistuu ja saa vakituisen työpaikan, sitten kun päästään omaan taloon... Nyt meillä on ne kaikki ja tuntuu tosi tyhjältä. Ei ne tehneetkään meitä onnellisiksi, paitsi lapset tietysti:hug:
 

Yhteistyössä