Tämän illan Inhimillisessä tekijässä puhutaan vauhdikkaasta aiheesta eli tarkkaavaisuushäiriö ADHD:stä. Anne Flinkkilän vieraina ovat ADHD-diagnoosin aikuisena saanut Päivi Tasala, murrosikäisen ADHD-pojan äiti Seija Alatalo ja lastenpsykiatriPekka Räisänen, joka on pitkään hoitanut ADHD-lapsia ja myös opastanut heidän perheitään.
Päivi Tasala kertoo, että hänen tyttärellään todettiin pari vuotta sitten tarkkaavaisuushäiriö. Tytön oireet tuntuivat tutuilta ja hän otti kokeeksi tytön lääkettä. Päivin mukaan taivas kirkastui, ajatukset jäsentyivät ja hän tarttui rivakasti ennen niin vastenmieliseen siivousurakkaan. Päivi sai sitten itsekin ADHD-diagnoosin. Hän sanoo aina olleensa impulsiivinen ja lyhytjännitteinen, toisaalta vetelehtivä ja aikaansaamaton. Koulussa häntä pidettiin laiskana ja tyhmänä, ja kaikki jäi yleensä kesken, moni työpaikkakin.
Seija Alatalolla puolestaan on kaksi vilkasta poikaa ja nuoremman pojan käytös alkoi vasta tarha-iässä askarruttaa. Hän ei tahtonut pysyä paikallaan, oli hankala ryhmässä, töni ja tuuppi toisia. Kouluun mennessä ongelmat pahenivat ja ennen pitkää oli edessä neurologin testit, joissa ADHD selvisi. Seija sanoo, että nimen saaminen pojan ongelmille oli suuri helpotus ja herätti tiedontarpeen: mistä on kysymys ja miten pojan elämä nyt sitten menee.
Pekka Räisänen sanoo, että ADHD ei ole sairaus eikä vamma, vaan oireyhtymä, jossa voi olla tarkkaavaisuushäiriön lisäksi impulsiivisuutta, hyperaktiivisuutta tai vetäytymistä. Samaan kirjoon mahtuvat niin takapenkin haaveilijat kuin kaikessa sähläävät duracell-puputkin.
Päivi Tasala kuvailee pään kaaosta niin, että siellä on kuin kasa heiniä, jotka ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä. Yksi heinä sojottaa yhteen, toinen toiseen suuntaan. Lääkitys laittaa heinät heinäpaaliin järjestykseen. Seija Alatalolle pojan lääkitysasia oli vaikea. Hän pohti sitä, että onko lääke turvallista, onko se huumetta, miten se vaikuttaa pitkällä tähtäimellä. Pojalle kuitenkin kokeiltiin lääkettä, ja jo parin päivän päästä koulusta alkoi tulla kiittäviä puheluita.
Pekan mukaan lääkitys on tehokkain keino hoitaa ADHD-oireita, mutta sanoo ymmärtävänsä myös vanhempien pelot. Ilman lääkitystäkin toki voi pärjätä, varsinkin jos oireet ovat lieviä. Päivin ja Seijan perhe-elämää lääkitys on kuitenkin helpottanut, vaikka jaksamisen rajamailla joskus käydäänkin.
ADHD on vahvasti periytyvää ja Pekka miettiikin ohjelmassa sitä, miksi ADHD-geenit ovat säilyneet. Ehkä olisimme vielä siellä kivikautisessa luolassa, jos ei muinainen ADHD-tyyppi olisi singahtanut ulkoa kuuluvan risauksen perään ja lähtenyt katsomaan, mitä siellä tapahtuu!
TUHAT JA YKSI AJATUSTA | ADHD
Päivi Tasala kertoo, että hänen tyttärellään todettiin pari vuotta sitten tarkkaavaisuushäiriö. Tytön oireet tuntuivat tutuilta ja hän otti kokeeksi tytön lääkettä. Päivin mukaan taivas kirkastui, ajatukset jäsentyivät ja hän tarttui rivakasti ennen niin vastenmieliseen siivousurakkaan. Päivi sai sitten itsekin ADHD-diagnoosin. Hän sanoo aina olleensa impulsiivinen ja lyhytjännitteinen, toisaalta vetelehtivä ja aikaansaamaton. Koulussa häntä pidettiin laiskana ja tyhmänä, ja kaikki jäi yleensä kesken, moni työpaikkakin.
Seija Alatalolla puolestaan on kaksi vilkasta poikaa ja nuoremman pojan käytös alkoi vasta tarha-iässä askarruttaa. Hän ei tahtonut pysyä paikallaan, oli hankala ryhmässä, töni ja tuuppi toisia. Kouluun mennessä ongelmat pahenivat ja ennen pitkää oli edessä neurologin testit, joissa ADHD selvisi. Seija sanoo, että nimen saaminen pojan ongelmille oli suuri helpotus ja herätti tiedontarpeen: mistä on kysymys ja miten pojan elämä nyt sitten menee.
Pekka Räisänen sanoo, että ADHD ei ole sairaus eikä vamma, vaan oireyhtymä, jossa voi olla tarkkaavaisuushäiriön lisäksi impulsiivisuutta, hyperaktiivisuutta tai vetäytymistä. Samaan kirjoon mahtuvat niin takapenkin haaveilijat kuin kaikessa sähläävät duracell-puputkin.
Päivi Tasala kuvailee pään kaaosta niin, että siellä on kuin kasa heiniä, jotka ovat sattumanvaraisessa järjestyksessä. Yksi heinä sojottaa yhteen, toinen toiseen suuntaan. Lääkitys laittaa heinät heinäpaaliin järjestykseen. Seija Alatalolle pojan lääkitysasia oli vaikea. Hän pohti sitä, että onko lääke turvallista, onko se huumetta, miten se vaikuttaa pitkällä tähtäimellä. Pojalle kuitenkin kokeiltiin lääkettä, ja jo parin päivän päästä koulusta alkoi tulla kiittäviä puheluita.
Pekan mukaan lääkitys on tehokkain keino hoitaa ADHD-oireita, mutta sanoo ymmärtävänsä myös vanhempien pelot. Ilman lääkitystäkin toki voi pärjätä, varsinkin jos oireet ovat lieviä. Päivin ja Seijan perhe-elämää lääkitys on kuitenkin helpottanut, vaikka jaksamisen rajamailla joskus käydäänkin.
ADHD on vahvasti periytyvää ja Pekka miettiikin ohjelmassa sitä, miksi ADHD-geenit ovat säilyneet. Ehkä olisimme vielä siellä kivikautisessa luolassa, jos ei muinainen ADHD-tyyppi olisi singahtanut ulkoa kuuluvan risauksen perään ja lähtenyt katsomaan, mitä siellä tapahtuu!
TUHAT JA YKSI AJATUSTA | ADHD
