Tanssiharrastus

Tapasin nykyisen vaimoni noin 5 vuotta sitten. Hän kertoi jo hyvin alussa suhdettamme harrastavansa tanssia. Hänellä ja siskollaan on vakiopartnerit joiden kanssa he kiertävät neljistään joko kisoissa tai muuten vaan tanssimassa. Nämä partnerit heillä olivat olleet jo jonkin aikaa ennen tapaamistamme. Itse en ole tanssista kiinnostunut. Vaimoni teki alusta lähtien selväksi, ettei aio luopua harrastuksesta. Sovimme pelisäännöt siten, että hän voi käydä tansseissa 2 kertaa kuussa. Toisen kerran lähempänä ja toisen kerran kauempana kotona (eli yöpyä matkalla). Kerran vuodessa hän voi käydä pidemmällä ”treenileirillä”. Sovimme että toinen näistä tanssikerroista on siten, että minä vahdin hänen kahta nyt jo teini-ikäistä lastaan ja toinen niin että lapset ovat isällään. Näin myös meille jää ”vapaita” viikonloppuja.

Olen siis alusta lähtien sanonut hyväksyväni asian. Olen kuitenkin yhä pahemmin mustasukkainen. Tunnen jääväni ulkopuoliseksi heidän ”kuviossaan”. Mustasukkaisuutta ei ole ainakaan vähentänyt se että reilut 2 vuotta sitten vaimoni sisko erosi silloisesta miehestään ja muutti yhteen tanssipartnerinsa kanssa. Olen viime aikoina yrittänyt varovasti keskustella asiasta. Aina kun lähestyn aihetta viittaa vaimoni tavalla tai toisille siihen mitä me olemme alussa sopineet. Vaimoni antaa ymmärtää tanssin olevan hänelle niin tärkeää, ettei aio siitä luopua. Ilmeisesti siskokset ovat keskustelleet asiasta. Sisko kerran kahden kesken ollessamme otti asian esille. Hän sanoi että on todella iloinen että hänen siskonsa on nyt löytänyt miehen joka ymmärtää heidän tanssiharrastustaan. Ex-mies oli ollut asiasta tosi mustasukkainen ja osin tähän liitto oli kaatunut. Sisko sanoi olevansa tosi iloinen, etten minä ole exän tavoin rajoittamassa heidän harrastustaan oman epävarmuuteni takia. Tulkitsin tämän hienovaraiseksi vihjeeksi.

Kai tämä kaikki lopulta kiertyy sen ympärille että nyt viitisen vuotta myöhemmin minä olen, viisi vuotta vanhempi ja huonokuntoisempi. Vaimoni, hänen siskonsa ja heidän tanssipartnerinsa taas näyttävät aivan yhtä hyviltä kuin viisi vuotta sitten. Kaikilla heillä on vartalo josta moni kaksikymppinen olisi kateellinen, toisin kuin minulla. Minun itsetunnollani varustetun miehen ei ole kovin helppo nähdä vaimonsa laittautuvan parhaimpiinsa ja lähtevän toisen miehen mukaan (vaikka vain tanssimaan) kaksi kertaa kuussa. Voin myöntää että olen todellakin epävarma itseni ja suhteemme kestävyyden suhteen. Vaikka siis mitään huolestuttavia merkkejä ei oikeastaan ole ilmassa. Mietin vain usein että vaimoni ja tanssipartnerinsa näyttävät niin täydelliseltä parilta….

Miten saisin omat ajatukseni pois mustasukkaiselta uralta, vinkkejä??

 

Voi äh. Ole iloinen vaimosi harrastuksesta. Mieti, mikä katkeruus siitä syntyisi, jos vaimosi joutuisi pakolla lopettamaan harrastuksensa, josta pitää. Vaikea uskoa, että teidän suhde selviäisi sellaisesta uhrauksesta. Ja varmasti mieluummin olet itsenäisen naisen kanssa kuin sellaisen, joka on tylsistyneenä ja katkerana kotona.

Äitini heräsi uuteen eloon aloittaessaan tanssiharrastuksen. Hän käy monta kertaa viikossa harjoituksissa, tanssiryhmässä, jossa samoja tyyppejä, mutta harvalla vakiparia. Lisäksi äitini käy lähes kerran viikossa ravintolassa tai tanssilavoilla tanssimassa. Varsinkin tanssilavameininki on kuulemma todella muodollista ja siellä ihmiset todella tulevat tanssimaan nimen omaan tanssimisen takia.

Olen ylpeä äidistäni, häne omasta elämästään, harrasuksistaan ja uudenlaisesta eloisuudesta. Myös vanhempieni parisuhde on parantunut, kun äidille on tullut paljon enemmän omia menoja ja juttuja. Varmasti itsenäinen nainen on kiehtovampi kuin kotona nyhjäävä.

Ja mikäli luotat ja olet iloinen vaimosi harrastuksesta, saat luottamusta takaisin. Ja entä sitten, jos sisko on muuttanut parinsa luo asumaan. Miksi vaimosi tekisi samoin, jos teillä on hvyä suhde. Ja mielestäni vaimosi siskon kommentti kuulosti ihanalta kohteliaisuudelta, ei vihjaukselta. Mustasukkaisuus vaan välillä pistää miettimään asioita liian monimutkaisesti. Vastakkaista sukupuolta oleva voi myös aidosti olla ystävä. Tanssiessa saattaa olla jännitteitä tai sitten ei. Mitä sitten, jos olette kuitenkin onnellisesti yhdessä. Jännitteet vain piristävät elämää. Rajoittamalla vaimollesi tärkeätä harrastusta ja elämää, todennäköisesti menetät hänet. Pysyvän parisuhteen edellytys on mielestäni luottamus ja selkeästi myös omat elämät sen lisäksi, että on hvyä olla yhdessä, ja viihtyy ja voi pitää hauskaa puolisonsa kanssa.

Juttele avoimesti mustasukkaisuudestasi, jos se sinua vaivaa. Se on aina parempi kuin itsekseen murehtiminen. Mutta älä rupea rajoittamaan toisen ihmisen elämää. Kukaan ei voi toista omistaa. Rakastaa ja luottaa voi ja silloin todennäköisesti saa vastarakkautta ja luottamusta.

 

marianne antoi sinulle hyvän vastauksen, sinulla on ihan kotikutoinen ongelma. Jos vaimosi haluaisi pettää, niin varmasti se onnistuisi ilman tanssiharrastustakin.
Siinä minä olen myös samaa mieltä, että saat hyväntuulisen vaimon kotiin tansseista, jos hän tietää, että sinä hyväksyt hänen harrastuksensa.
Mutta sitten kun lapset vanhenee tai silloin kun vaimo on kotona, niin käy sinä syömässä ulkona. Tilaa hyvät pihvit ja juo oluet päälle, ei vaimon harrastus tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla se aika kotona. Harrasta sinä jotakin muuta, mistä sinä pidät.

 

Ymmärrän hyvin. Meillä on tilanne toisinpäin. Oman sairauteni vuoksi en voi mennä mukaan.
Vaikka ei varsinaisesti ole mustasukkainen, kyllä se silti sattuu kun tanssi on niin intiimiä ja läheistä.
Toki tiedämme, että mitä enemmän ahdistelemme huonolla olollamme, sitä enemmän teemme vai itsellemme hallaa.Pakko siis kai vaan kestää ja toivoa, että toinen vaihtaa harrastuksen ennemmin tai myöhemmin.
Itsekin kuvittelin, että jossain vaiheessapääisisin mukaan, mutta sitten mies alkoi moittia tanssitapaani enkä enää kehdannut mennä.

Meidän täytyy vaan kehittää muuta mukavaa siksi aikaa. Joku uusi harrastus teksii nyt ihmeitä. Aion mennä kuvankäsittelykursseille. Ehkä joskus sitten pääsen kuvaamaan tanssia.
Myötätuntoni on sinun puolellasi, mutta en silti usko, että sinun naisesi on toista miestä etsimässä. Ole vaan oma hyväntuulinen itsesi kun hän taas reissulta palaa.Jos voit. Minä en aina voi.

 

Kiitos kommenteista. On mukava kuulla että muutkin ovat sitä mieltä että huoleni on turha. Hetkinä jolloin pystyn ajattelemaan järkevästi tiedän että näin on. Välillä mustasukkaisuus, epävarmuus ja pelot vain saavat vallan. Voin vakuuttaa ettei ole kovin helppo tilanne kun vaimo lähtee lauantai-iltapäivällä parhaimpiinsa laittautuneena toisen miehen kanssa tanssimaan toiselle puolelle suomea ja vielä yöpyy tällä matkalla. Tietysti yöpyminen hoidetaan siten, että siskoksilla on oma huoneensa ja miehellä oma. Mutta mustasukkainen mieli on huono petikaveri tälläisina iltoina....

 

Voisin sanoa olevani kateellinen vaimollesi, että olette pystyneet noin hyvin asian sopimaan!!! Itsekin innokkaana tanssijana haluaisin vakitanssipartnerin, mutta meillä sellainen ei onnistuisi. Käyn kuitenkin yksin tanssimassa, mutta silloin ei voi koskaan olla varma, sattuuko kohdalle se hyvä tanssittaja.

Sinulle sanoisin, että ei kannata olla mustasukkainen. Vaimosi olisi jo lähtenyt tuon partnerin matkaan ennen teidän suhdetta, jos olisi ollut lähteäkseen.

Parasta lääkettä mustasukkaisuuteesi on, että teet silloin sitä, mitä itsekin haluat ja mikä tekee sinut tyytyväiseksi/iloiseksi. Mitä jos rupeaisit itsekin kuntoilemaan ja kiinnittämään huomiota ulkonäköösi? Siitä tulisi varmasti itsevarmempi olo.

Pahitteeksi ei olisi varmaan sekään, että pitäisit vaimoasi erittäin hyvänä ennen näitä reissuja. Kuka se nyt tyydytettynä ja hyvillä mielin alkaa puolisoaan pettämään?!

Kaikkea hyvää teille! Nauttikaa niistä yhteisistä hetkistä.

 

Minä lisään vielä, että sinä voit kotonä ikävöimisen sijaan mennä sauvakävelylle ja muutoin kuntoilemaan. Se tekee hyvää sekä sielulle että ruumiille, eikä tarvitse surra rapistumistaan.

 

Selvä tapaus! Muijallas on ""tanssi""partneri salarakkaanaan. Ja vielä sun luvallas Siskollaan oli sama kuvio mutta päätti vaihtaa salarakkaan vakkariksi.

Onko teidän hyssyttelijöiden mieleen juolahtanut että mieskin on varattu, siksi ei edes halua kuin tanssit ja seksit pari kertaa kuussa. ap olet hyväuskoisin urpo josta olen ikinä kuullut. Huh huh!!!!

 

Ja miten paljon sinä, Hömelö (osuva nimimerkki sinulla), olet sisällä näissä tanssipiireissä? Se on kuule ihan yhtä paljon urheilua kuin jalkapallokin tmv. Siinä nyt vaan tarvitaan se partneri ja lisäksi sitä ei harrasteta tuulipuku päällä.

Jos ap:n vaimo tarvitsee salarakasta, ei hän siihen tanssiharrastusta tarvitse. Se onnistuisi ihan missä tahansa. Jos haluaa lyödä toiselle pallon jalkaan, saa kyllä varautua siihen, että on kohta kokonaan yksin.

Varsinkin tässä ap:n tapauksessa, kun tämä kuvio on ollut selvillä jo seurustelun alusta saakka, ei ap:lla pitäisi olla mitään pelättävää.

Nyt vaan ap itsetuntoa kohottamaan, ettei tarvitse vertailla itseä siihen tanssipartneriin.

 

Miksi vaimo meni ap:n kanssa naimisiin, jos hän olisi saanut tanssia harrastavan puolison? Ja antaisiko vaimo kaatua toisenkin suhteen omalla töppäyksellään? Ja olisiko siskolla ollut otsaa kehua ap:n luottamusta, jos asiat olisivat toisin.

Mustasukkaisuus on kehä, joka voimistaa itseään. Sitten olisin huolissani, jos vaimo olisi vielä päivätkin puhelimessa tanssikaverinsa kanssa.

 

Tarvii vaimo tanssin kotona syyksi lähteä. Mikä olisi parempi ja viattomampi syy olla yötä pois kotoa. Vai luuletko että ap:lle olisi ok jos vaimo sanoo lähtevänsä yöksi hotellille sekstailemaan?

 

Vaimo meni naimisiin koska salarakas on varattu eikä halua erota ja lapsille piti saada elättäjä. Aika tyhmä kysymys!

 

Ajatukset saat päästäsi sillä lailla, että hyväksyt ajatuksen, että vaimosi käy välillä hakemassa vaihtelua tanssipartnerinsa kanssa. Itsepähän olet asian sillä lailla sopinut.

Toinen vaihtoehto on, että panet akan kierrätykseen.

 

Mene hyvä mies tanssikurssille!