Tapauskovaisuudesta

[Keittiönoita]

Mua jäi mietityttämään, mikä loppujen lopuksi on tapauskovaisuutta ja mikä "oikeaa" uskovaisuutta. Onko esim kristityistä tapakristitty sellainen, joka

- kuuluu kirkkoon
- käy kirkossa häissä, hautajaisissa, ristiäisissä ja rippijuhlissa sekä joskus joulukirkossa
- kantaa kaulassaan rippilahjaksi saamaansa ristiä
- ei ole koskaan lukenut Raamattua kannesta kanteen eikä Raamattu ole yöpöydälläkään
- viettää joulua Jeesuksen syntymäjuhlana, mutta ei niin "kristitysti" etteikö samassa joulujuhlassa voisi olla mukana muitakin kuin kristittyjä
- antaa kastaa lapsensa
- haluaa kirkkohäät ja hautaan siunaamisen
- uskoo pääsevänsä taivaaseen ja tapaavansa siellä edesmenneet rakkaansa
- rukoilee vain silloin, kun elämässä on suuria vaikeuksia

Onko tällainen ihminen mielestänne tapakristitty? Jos on, mitä pitäisi tehdä lisäksi, jotta olisi "oikea" kristitty? Mua jäi tämä asia mietityttämään tuosta fantan tekemästä ketjusta.

 

[sisar puoliQ]

no mun mielestä tapakristitty ei rukoile eikä niinkään edes taivaaseen usko. haluaa vaan ne kristittyjen kekkerit, eli juuri nuo kirkkohäät, hautajaiset, ristiäiset yms...

 

[Phoebsi]

Normaali kristitty tässä maassa tänä päivänä, eli kai se sitten on tapakristittyä. Mä vaan en ymmärrä että pitää luokitella tuollain, tosin Fantan ketjua en ole lukenutkaa.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Oikea uskonnollisuus on ihmisessä itsessään. Eli ei toimi tapojen mukaan siksi, että se nyt vain on tapana, vaan siksi, että kokee sen oikeaksi ja tarpeelliseksi oman henkisyytensä kannalta.

*minun tulkintani siis*

 

[millipilli]

Mua jäi mietityttämään, mikä loppujen lopuksi on tapauskovaisuutta ja mikä "oikeaa" uskovaisuutta. Onko esim kristityistä tapakristitty sellainen, joka

- kuuluu kirkkoon
- käy kirkossa häissä, hautajaisissa, ristiäisissä ja rippijuhlissa sekä joskus joulukirkossa
- kantaa kaulassaan rippilahjaksi saamaansa ristiä
- ei ole koskaan lukenut Raamattua kannesta kanteen eikä Raamattu ole yöpöydälläkään
- viettää joulua Jeesuksen syntymäjuhlana, mutta ei niin "kristitysti" etteikö samassa joulujuhlassa voisi olla mukana muitakin kuin kristittyjä
- antaa kastaa lapsensa
- haluaa kirkkohäät ja hautaan siunaamisen
- uskoo pääsevänsä taivaaseen ja tapaavansa siellä edesmenneet rakkaansa
- rukoilee vain silloin, kun elämässä on suuria vaikeuksia

Onko tällainen ihminen mielestänne tapakristitty? Jos on, mitä pitäisi tehdä lisäksi, jotta olisi "oikea" kristitty? Mua jäi tämä asia mietityttämään tuosta fantan tekemästä ketjusta.

Mun mielestä tapakristitty on jos nuo tummennetut poistetaan tuosta listasta ilmoittaudun :wave:

 

[Keittiönoita]

Normaali kristitty tässä maassa tänä päivänä, eli kai se sitten on tapakristittyä. Mä vaan en ymmärrä että pitää luokitella tuollain, tosin Fantan ketjua en ole lukenutkaa.

Täällä muissakin ketjuissa kuin fantan aloittamassa puhutaan tapauskovaisista enkä ainakaan itse ole oikein perillä siitä, mitä kaikkea tapauskovaisuus pitää sisällään tai pikemminkin mitä siitä puuttuu. Eli mikä on tapauskovaisen ja "oikean" uskovaisen välinen ero.

 

[Keittiönoita]

Oikea uskonnollisuus on ihmisessä itsessään. Eli ei toimi tapojen mukaan siksi, että se nyt vain on tapana, vaan siksi, että kokee sen oikeaksi ja tarpeelliseksi oman henkisyytensä kannalta.

*minun tulkintani siis*

Mielestäni erittäin hyvä tulkinta :flower: Ja näin ollen en kyllä osaa senkään vertaa sanoa, miten uskovaisia tuttavapiirini on =)

 

[HelloShitty]

no mun mielestä tapakristitty ei rukoile eikä niinkään edes taivaaseen usko. haluaa vaan ne kristittyjen kekkerit, eli juuri nuo kirkkohäät, hautajaiset, ristiäiset yms...

peesi. itekin olin sellanen joskus. asenne "kun se nyt vaan kuulu asiaan.." en voi sanoa että uskoin mihinkään. se on vaan helppoo kun näitä juhlia tarjotaan niin valmiina.

ei kiitos enää!

 

[Phoebsi]

Normaali kristitty tässä maassa tänä päivänä, eli kai se sitten on tapakristittyä. Mä vaan en ymmärrä että pitää luokitella tuollain, tosin Fantan ketjua en ole lukenutkaa.

Täällä muissakin ketjuissa kuin fantan aloittamassa puhutaan tapauskovaisista enkä ainakaan itse ole oikein perillä siitä, mitä kaikkea tapauskovaisuus pitää sisällään tai pikemminkin mitä siitä puuttuu. Eli mikä on tapauskovaisen ja "oikean" uskovaisen välinen ero.

Minäkään en sitä tiedä, koska mun mielestä henkisyys lähtee ihmisestä itsestään, ei siitä onko Raamattu luettuna vai ei, tai siitä kuinka usein käy kirkossa.

 

[Frau Maria]

Tapauskovainen? Olipa seurakunta ja usko mikä hyvänsä, aina löytyy niitä, jotka haluavat kuulua joukkoon edes näennäisesti. Ja sitten on niitä, jotka kovasti haluavat uskoa, mutta eivät ymmärrä ettei se aina omasta halusta ole niinkään kiinni -puhutaan kovasti, että se on oma valinta, usko on tahdon asia jne.
Mutta entäs jos oma tahto ei riitä, ei ole kyllin vahva "uskomaan" -silloin lienen tuhoon tuomittu. Entäs jos usko tulee sisältäpäin, tempaa mukaansa kuin hulluus -etkä mahda asialle mitään? Et tiedä miten "juhlistaisit" uskoasi? Miten kertoisit, minä uskon tähän. Miten kestää se, että toiset sanovat -ettei tuo ole meidän tapamme uskoa, tuo on niin iljettävää ja outoa, vastoin lakejamme?
En ehkä koskaan löydä sanoja, laulua, säveltä, ulkoisia esineitä, paikkoja joissa voisin kiittää, ylistää, riemuita...paitsi puutarha. Puutarha on kirkkoni, kasvu on ylistykseni, siemen on koruni, lapio on sauvani, aurinko valoni, vesi on viini ja sato, siitä olen kiitollinen. Linnut laulavat puolestani. Ja voin minä itsekin laulaa.
Minä en osaa olla ihmisten seurakunnissa. Taidan olla eläin siis itsekin. Ehkä myyrä.

 

[Keittiönoita]

Mutta entäs jos oma tahto ei riitä, ei ole kyllin vahva "uskomaan" -silloin lienen tuhoon tuomittu. Entäs jos usko tulee sisältäpäin, tempaa mukaansa kuin hulluus -etkä mahda asialle mitään? Et tiedä miten "juhlistaisit" uskoasi? Miten kertoisit, minä uskon tähän. Miten kestää se, että toiset sanovat -ettei tuo ole meidän tapamme uskoa, tuo on niin iljettävää ja outoa, vastoin lakejamme?
En ehkä koskaan löydä sanoja, laulua, säveltä, ulkoisia esineitä, paikkoja joissa voisin kiittää, ylistää, riemuita...paitsi puutarha. Puutarha on kirkkoni, kasvu on ylistykseni, siemen on koruni, lapio on sauvani, aurinko valoni, vesi on viini ja sato, siitä olen kiitollinen. Linnut laulavat puolestani. Ja voin minä itsekin laulaa.
Minä en osaa olla ihmisten seurakunnissa. Taidan olla eläin siis itsekin. Ehkä myyrä.

Tutulta kuullostaa =) Mulla meni vuosia, ennenkuin edes tiedostin, mistä uskonnosta mun kohdallani on kysymys. Tai että kyse on ylipäätään mistään uskonnosta. Uskoni haki vielä pitkään muotoaan ja vasta nyt sille on yksiselitteinen nimi.

Kuvailusi perusteella sinunkin uskollasi on nimi. Olet pakanauskovainen. Saatat olla tarkemmin ottaen eklektinen pakana tai panteisti. Mä olin ensin panteisti, sitten eklektinen pakana ja nyt - vaikka eklektinen olen vielä edelleenkin jossain määrin - suomenuskoinen. Jos aihe kiinnostaa sua ja haluat jutella siitä lisää, pukkaa vaikka yytä =)