S
Sam'sung
Vieras
Kukapa olisi arvannut, että suvunjatkamiskyky määräytyy pitkälti jo ennen syntymää! Tanskalaismiehillä on todistetusti maailman huonoimmat siittiösolut, mutta vastuu siitä on tutkijoiden mielestä äideillä. Olisiko edellisen sukupolven pitänyt tietää enemmän ympäristömyrkyistä tai tupakoinnista, vai olisiko lapset pitänyt synnyttää aikaisemmin?
Tanskan tilanne on varoittava esimerkki siitä, miten luonto alkaa säännöstellä lisääntymistä, kun elinolosuhteista tulee liian keinotekoiset.
Vasta julkaistujen tutkimusten mukaan enää 30 % nuorista tanskalais-miehistä pystyy jatkamaan sukuaan vaivattomasti. Muiden täytyy vain yrittää yhä uudestaan, mutta onneksi sen tekee mielellään, ainakin ensimmäiset pari vuotta! Melkein puolet eli 40 % miehistä sijoittuu siemennesteensä puolesta hedelmällisyysrajan alapuolelle, mikä tekee lapsettomuudesta mittavan ongelman myös perheen perustamisesta unelmoivalle naiselle. Olisi aika surullista, jos naiset alkaisivat vaatia kumppaniltaan hiv-testissä käynnin lisäksi myös todistusta siittiösolujen laadusta. Tanskalaisen professori Niels Erik Skakkebaekin mukaan osa nuorten miesten siittiösoluista on joko epämuodostuneita tai liikkumattomia. Terveitä siittiöitä on enää alle 10 prosenttia ja siemennesteen määräkin on vähentynyt. Kivessyöpätapaukset ovat samalla lisääntyneet 200-prosenttisesti parin sukupolven aikana.
Tarinat jääkarhuista, joilla on sekä uroksen että naaraan sukuelimet, ovat surullisen kuuluisia, mutta sama ilmiö on alkanut näkyä myös ihmisissä. Yhä useammalta tanskalaispojalta puuttuu riittävästi mieshormoneja normaalien sukuelinten kehittämiseen, eivätkä kivekset laskeudu paikoilleen. Nykyisin jopa 6-7%:lla tanskalaisista poikavauvoista on sukuelinten epämuodostumia.
Äidin raskauden aikaisen tupakoinnin tiedetään vaikuttavan negatiivisesti pojan hedelmällisyyteen heikentämällä siemennesteen laatua. Pojan omat elämäntavat vaikuttavat luonnollisesti asiaan, mutta hänen äitinsä ikä on yllättäen paljastunut yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä pojan suvunjatkamiskykyä ajatellen.
Hormonit sekaisin
Myös naisten hormonit ovat voimakkaan muutosprosessin alla. Roskaruualla kasvatettujen tyttöjen puberteetti voi alkaa USA:ssa jo 5-7 vuotiaana. Professori Katharina Main kertoo, että tanskalaiset tytöt voivat saada rinnat jo 7-vuotiaana. Liian aikainen puberteetti voidaan lopettaa antihormonilääkityksellä, jotta lapsen pituuskasvu jatkuisi ja rintasyövän riski pienenisi. Lääkitys lopetetaan yleensä 11-vuotiaana.
Rintasyöpätapausten määrä kasvaa Tanskassa kolmella prosentilla vuodessa. Lasten saaminen nuorena auttaisi asiaa, mutta useimmat lykkäävät lasten saamista kolmenkympin kypsemmälle puolelle. Se ei ole paras mahdollinen strategia seuraavan sukupolven kannalta, sillä mitä lähempänä nainen on vaihdevuosiensa alkamista synnyttäessään ensimmäisen lapsensa, sitä vaikeampaa hänen tyttärensä on tulla raskaaksi. Munasolut rappeutuvat iän myötä ja niiden laadun heikkeneminen vaikuttaa siis seuraavankin sukupolven lisääntymiskykyyn. Professori Skakkebæk kertoo, että monella hedelmällisyystutkimuksiin tulevalla kolmikymppisellä naisella on nykyisin biologisesti nelikymppisen naisen munasarjat.
Biologiselta kannalta ajatellen lapset olisi parasta saada kaksikymppisenä, eikä vasta lähempänä neljääkymmentä, jolloin naisesta voisi periaatteessa tulla jo isoäiti. Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää biologiaa. Parikymppisenä useimmat vielä opiskelevat, eikä perheen perustamiseen ole varaa.
Parhaina edellytyksinä lapsen saantiin pidetään turvallista, vakituista työpaikkaa ja kokemusta parisuhteessa elämisestä. Useimmat naiset tuntevat olevansa valmiita vanhemmuuteen vasta täytettyään 30 vuotta. Siinä vaiheessa miehet ovat usein päässeet irtosuhteiden makuun, eikä luotettavan isäehdokkaan löytäminen lapselle ole kovin helppoa. Jos nainen joutuu pettymään miehiin toistamiseen, kolhuista toipuminen voi viedä jopa vuosia lapsen saannin kannalta otollista aikaa. Tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta, ettei miehen biologinen kello koskaan tikitä!
Näin voit varjella lapsesi hedelmällisyyttä
Kun isä viimein löytyy ja lapsi syntyy, on koti kaikkein otollisin paikka lapsen terveen kehityksen suojaamiseen. Sieltä löytyykin parantamisen varaa, sillä lastenhuoneen on mitattu sisältävän kaikkein eniten haitallisia aineita verrattuna kodin muihin huoneisiin! Vauva saa elimistöönsä roiman annoksen ftalaatteja eli muovin pehmentäjiä kontatessaan vinyylipäällysteisellä lattialla, mutta vaarallista muovia irtoaa seinämaalistakin. Sitä löytyy lasten penaaleista, repuista, koululaukuista ja lukemattomista halvoista pikkutavaroista. Niitä ei tarvitse edes pistää suuhun, sillä ftalaattia haihtuu muovipinnalta ilmaan ja pääsee hengityksen kautta keuhkoihimme. Lasten huonekalutkin on usein tehty muovista. Monen lastenhuoneen kalusteisiin kuuluva tietokone, tv ja kännykkä sisältävät elimistölle vaarallisia, bromattuja palonestoaineita ja kadmiumia.
Keittiö on toinen murheenkryyni. Ennen terveellisiksi mainostetuista teflonpannuista erittyy ruokaan vaarallista PTFE:tä, joka häiritsee hormonitoimintaa ja elimistön kehittymistä. Muoviset kapustatkin saa heittää roskiin ftalaattien takia.
Suomalaisten verestä löytyi huiman korkeita tuholaismyrkkypitoisuuksia Greenpeacen tänä syksynä teettämässä tutkimuksessa, ks. www.greenpeace.org/finland. Monessa lapsiperheessä lisätäänkin jo luomuruoan osuutta, vaikka esimerkiksi makeisista joutuukin hiukan kalliimpien ruoka-aineiden vuoksi pihistämään.
Suomi on keväällä saamassa Suomeen EU:n kemikaaliviraston. Tanskan hälyttävät tutkimustulokset antavat varmasti aihetta myös lainsäätäjille miettiä, miten pystymme nykyistä paremmin suojaamaan itsemme - ja ennen kaikkea tulevat sukupolvet ympäristön ja ravinnon aiheuttamilta vakavilta terveyshaitoilta.
Tanskan tilanne on varoittava esimerkki siitä, miten luonto alkaa säännöstellä lisääntymistä, kun elinolosuhteista tulee liian keinotekoiset.
Vasta julkaistujen tutkimusten mukaan enää 30 % nuorista tanskalais-miehistä pystyy jatkamaan sukuaan vaivattomasti. Muiden täytyy vain yrittää yhä uudestaan, mutta onneksi sen tekee mielellään, ainakin ensimmäiset pari vuotta! Melkein puolet eli 40 % miehistä sijoittuu siemennesteensä puolesta hedelmällisyysrajan alapuolelle, mikä tekee lapsettomuudesta mittavan ongelman myös perheen perustamisesta unelmoivalle naiselle. Olisi aika surullista, jos naiset alkaisivat vaatia kumppaniltaan hiv-testissä käynnin lisäksi myös todistusta siittiösolujen laadusta. Tanskalaisen professori Niels Erik Skakkebaekin mukaan osa nuorten miesten siittiösoluista on joko epämuodostuneita tai liikkumattomia. Terveitä siittiöitä on enää alle 10 prosenttia ja siemennesteen määräkin on vähentynyt. Kivessyöpätapaukset ovat samalla lisääntyneet 200-prosenttisesti parin sukupolven aikana.
Tarinat jääkarhuista, joilla on sekä uroksen että naaraan sukuelimet, ovat surullisen kuuluisia, mutta sama ilmiö on alkanut näkyä myös ihmisissä. Yhä useammalta tanskalaispojalta puuttuu riittävästi mieshormoneja normaalien sukuelinten kehittämiseen, eivätkä kivekset laskeudu paikoilleen. Nykyisin jopa 6-7%:lla tanskalaisista poikavauvoista on sukuelinten epämuodostumia.
Äidin raskauden aikaisen tupakoinnin tiedetään vaikuttavan negatiivisesti pojan hedelmällisyyteen heikentämällä siemennesteen laatua. Pojan omat elämäntavat vaikuttavat luonnollisesti asiaan, mutta hänen äitinsä ikä on yllättäen paljastunut yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä pojan suvunjatkamiskykyä ajatellen.
Hormonit sekaisin
Myös naisten hormonit ovat voimakkaan muutosprosessin alla. Roskaruualla kasvatettujen tyttöjen puberteetti voi alkaa USA:ssa jo 5-7 vuotiaana. Professori Katharina Main kertoo, että tanskalaiset tytöt voivat saada rinnat jo 7-vuotiaana. Liian aikainen puberteetti voidaan lopettaa antihormonilääkityksellä, jotta lapsen pituuskasvu jatkuisi ja rintasyövän riski pienenisi. Lääkitys lopetetaan yleensä 11-vuotiaana.
Rintasyöpätapausten määrä kasvaa Tanskassa kolmella prosentilla vuodessa. Lasten saaminen nuorena auttaisi asiaa, mutta useimmat lykkäävät lasten saamista kolmenkympin kypsemmälle puolelle. Se ei ole paras mahdollinen strategia seuraavan sukupolven kannalta, sillä mitä lähempänä nainen on vaihdevuosiensa alkamista synnyttäessään ensimmäisen lapsensa, sitä vaikeampaa hänen tyttärensä on tulla raskaaksi. Munasolut rappeutuvat iän myötä ja niiden laadun heikkeneminen vaikuttaa siis seuraavankin sukupolven lisääntymiskykyyn. Professori Skakkebæk kertoo, että monella hedelmällisyystutkimuksiin tulevalla kolmikymppisellä naisella on nykyisin biologisesti nelikymppisen naisen munasarjat.
Biologiselta kannalta ajatellen lapset olisi parasta saada kaksikymppisenä, eikä vasta lähempänä neljääkymmentä, jolloin naisesta voisi periaatteessa tulla jo isoäiti. Elämä ei ole kuitenkaan pelkkää biologiaa. Parikymppisenä useimmat vielä opiskelevat, eikä perheen perustamiseen ole varaa.
Parhaina edellytyksinä lapsen saantiin pidetään turvallista, vakituista työpaikkaa ja kokemusta parisuhteessa elämisestä. Useimmat naiset tuntevat olevansa valmiita vanhemmuuteen vasta täytettyään 30 vuotta. Siinä vaiheessa miehet ovat usein päässeet irtosuhteiden makuun, eikä luotettavan isäehdokkaan löytäminen lapselle ole kovin helppoa. Jos nainen joutuu pettymään miehiin toistamiseen, kolhuista toipuminen voi viedä jopa vuosia lapsen saannin kannalta otollista aikaa. Tuntuu vähän epäoikeudenmukaiselta, ettei miehen biologinen kello koskaan tikitä!
Näin voit varjella lapsesi hedelmällisyyttä
Kun isä viimein löytyy ja lapsi syntyy, on koti kaikkein otollisin paikka lapsen terveen kehityksen suojaamiseen. Sieltä löytyykin parantamisen varaa, sillä lastenhuoneen on mitattu sisältävän kaikkein eniten haitallisia aineita verrattuna kodin muihin huoneisiin! Vauva saa elimistöönsä roiman annoksen ftalaatteja eli muovin pehmentäjiä kontatessaan vinyylipäällysteisellä lattialla, mutta vaarallista muovia irtoaa seinämaalistakin. Sitä löytyy lasten penaaleista, repuista, koululaukuista ja lukemattomista halvoista pikkutavaroista. Niitä ei tarvitse edes pistää suuhun, sillä ftalaattia haihtuu muovipinnalta ilmaan ja pääsee hengityksen kautta keuhkoihimme. Lasten huonekalutkin on usein tehty muovista. Monen lastenhuoneen kalusteisiin kuuluva tietokone, tv ja kännykkä sisältävät elimistölle vaarallisia, bromattuja palonestoaineita ja kadmiumia.
Keittiö on toinen murheenkryyni. Ennen terveellisiksi mainostetuista teflonpannuista erittyy ruokaan vaarallista PTFE:tä, joka häiritsee hormonitoimintaa ja elimistön kehittymistä. Muoviset kapustatkin saa heittää roskiin ftalaattien takia.
Suomalaisten verestä löytyi huiman korkeita tuholaismyrkkypitoisuuksia Greenpeacen tänä syksynä teettämässä tutkimuksessa, ks. www.greenpeace.org/finland. Monessa lapsiperheessä lisätäänkin jo luomuruoan osuutta, vaikka esimerkiksi makeisista joutuukin hiukan kalliimpien ruoka-aineiden vuoksi pihistämään.
Suomi on keväällä saamassa Suomeen EU:n kemikaaliviraston. Tanskan hälyttävät tutkimustulokset antavat varmasti aihetta myös lainsäätäjille miettiä, miten pystymme nykyistä paremmin suojaamaan itsemme - ja ennen kaikkea tulevat sukupolvet ympäristön ja ravinnon aiheuttamilta vakavilta terveyshaitoilta.