Tarvin masennuslääkkeen, mutta en uskalla aloittaa sitä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ahdistus aina vain
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Ahdistus aina vain

Vieras
Eli oireita ollut jo pitkään, mm. mielen apeutta, rajua ahdistuneisuutta, paniikkioireita, jännittyneisyyttä, väsymystä, jatkuvaa itsensä tarkkailua, sosiaalisten tilanteiden pelkoa...ym.
Lääkäri määrännyt cipralexia jo kauan sitten, ja luuleekin varmaan että käytän sitä..Mutta näin ei ole. Olen aikaisemmin jossain ketjussa maininnut tästä asiasta...eli en psyty sisäänajamaan lääkettä. Kaksi kertaa olen yrittänyt, 5mg aamuisin, ja jo neljän päivän jälkeen olen luovuttanut. Olo muuttuu niin pelottavaksi!!
Pahin kaikista on se, että masennus syvenee toooooossiii paljon. Menen ihan flegmattiseksi, ärtyisäksi, ja olen väsynyt kuin mikä. Haluaisin vain maata ja nukkua, eikä pieni lapsenikaan jaksa minua innostaa.Välillä saattaa kuin tyhjästä tulla itsetuhoinen ajatus, hui! Tavallaan tuntuu siltä, kuin lääke veisi siinä aloituksen yhteydessä kaikki tunteet ja empatia kyvyn.
Lapsikin jos itkee jotain, niin lohdutin häntä aivan konemaisesti silloin kun yritin aloittaa cipralexin käytön. en tuntenut yhtään mitään, tai siis pelkää kiukkua siitä että mitä toi ipanakin taas narisee. En sitten uskaltanut jatkaa lääkitystä...

olen tällä palstalla joskus kysellyt näistä lääkkeiden aloitusoireista, eikä kukaan ole kärsinyt ainakaan minkäänlaisesta tunteettomuudesta aloituksen yhtydessä. Joten hieman pelottaa kun itse reagoin niin rajusti tuohon cipralexiin.

Mitä tässä nyt pitäiasi tehdä/millaisia kokemuksia/ajatuksia?!
 
Oon nyt 6 päivää ottanut Sepramia 20mg (sama vaikuttava aine) ja olo on oikeastaan aika hyvä. En saa unta, ei ole nälkä, en muista mitään, haukottelen jatkuvasti, en osaa keskittyä, mutta henkisesti on parempi olla kuin aikoihin. Ymmärrän nyt sen että mulla on ongelma josta voi päästä eroon, ja se helpottaa. Yleensähän näillä menee 2-4 viikkoa ennen kuin oikeasti vaikuttaa, sitä ennen on ihan normaalia että alkuperäiset oireet vahvistuu ja hankaloituu. Juttele lääkärille, jos vaikka saisit toisen lääkkeen? Kaikki ei vain sovi kaikille! :hug: ja voimia!

Muoks. Niin ja tuosta tunteettomuudesta, se on mulla alkuperäisenä oireena jo ennen lääkitystä tosi voimakkaana. En osaa sanoa auttaako lääke siihen jo vai olenko vain muuten pirteämpi, mutta tuntuu että sekin jo vähän helpottaa. Huonoina päivinä tosin olo on sitten tosi huono.
 
Kuuluu asiaan, että kun aloittaa masennuslääkityksen niin olo voi huonontua toviksi, samoin kuin noita itsetuhoisiakin ajatuksia voipi tulla. Niistä pitää vaan "taistella läpi" kun lääkkeen todellinen teho selviää vasta viikon-kolmen kuluttua. Tämä jos mikä on niin paskamainen juttu kuin vaan voi olla, eikä sille voi mitään.

Toki voit marssia aina lääkäriin ja pyytää jotain muuta masislääkettä kokeiltavaksi. Valitettavasti näissä jutuissa ei auta kuin yritys ja erehdys -tekniikka kun etsitään itselleen sopivinta lääkettä.

Katse kannattaa kuitenkin pitää tätä päivää kauempana tulevaisuudessa: jos nyt lääkkeen aloitus on haasteellista ja v*tun vaikeaa, niin kun se lääke alkaa oikeasti puremaan... silloin asiat on paljon paremmin. Varsinkin sen lapsen kannalta.
 
Min alotin tänään cipralex-kuurin. Reilu tunti sitten otin ekan tabletin ja olo on nyt ihan kauhea. Päässä heittää ja jotenki levoton olo. Pelottavaa tosiaan. Mulla on tuossa kaks pientä lasta ja neljään asti pitäis jaksaa yksin heidän kans. Lääkäri varoitteli, että alussa voi olla pahoinvointia. Toivottavasti tää olo tästä tasaantuu ja lääke alkaa vaikuttaa.

Suosittelen, että soitat lääkäriin ja kerrot, miten asiat on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Suosittelen, että soitat lääkäriin ja kerrot, miten asiat on.

Juuri näin pitää tehdä. Ei kannata lähteä arvailemaan ja kikkailemaan näissä asioissa, sanoo asiat niinkuin ne on ja thäts-it. Jos lääkkeen aloittaminen ei oikein tahdo onnistua, niin siihen voi saada sitten jotain apuja tai sitten toisen lääkkeen kokeiltavaksi - molemmat ihan fiksuja vaihtoehtoja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sinirastas:
Oon nyt 6 päivää ottanut Sepramia 20mg (sama vaikuttava aine) ja olo on oikeastaan aika hyvä. En saa unta, ei ole nälkä, en muista mitään, haukottelen jatkuvasti, en osaa keskittyä, mutta henkisesti on parempi olla kuin aikoihin. Ymmärrän nyt sen että mulla on ongelma josta voi päästä eroon, ja se helpottaa. Yleensähän näillä menee 2-4 viikkoa ennen kuin oikeasti vaikuttaa, sitä ennen on ihan normaalia että alkuperäiset oireet vahvistuu ja hankaloituu. Juttele lääkärille, jos vaikka saisit toisen lääkkeen? Kaikki ei vain sovi kaikille! :hug: ja voimia!

Muoks. Niin ja tuosta tunteettomuudesta, se on mulla alkuperäisenä oireena jo ennen lääkitystä tosi voimakkaana. En osaa sanoa auttaako lääke siihen jo vai olenko vain muuten pirteämpi, mutta tuntuu että sekin jo vähän helpottaa. Huonoina päivinä tosin olo on sitten tosi huono.



Ai sullakin jonkun sortin tunteettomuutta..Se on inhottavaa. Miten se sulla tulee esille?
Itse mietin tuossa sitäkin, että onko tuo lääkityksen aloituksen aikana tullut tunteettomuus mulla sitä masennuksen pahenemista....?!

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ai sullakin jonkun sortin tunteettomuutta..Se on inhottavaa. Miten se sulla tulee esille?
Itse mietin tuossa sitäkin, että onko tuo lääkityksen aloituksen aikana tullut tunteettomuus mulla sitä masennuksen pahenemista....?!

Tunteettomuus on yksi masiksen perusoireista, ihan hyvin voi olla ihan vaan siis sitä, ei sen "kummempaa". Minulla on 5kk ikäinen lapsi ja huonoina hetkinä/päivinä, vaikka tiedän että rakastan häntä, en vain tunne yhtään mitään. Ärsyynnyn ja suutun kaikesta mikä ei mene minun mieleni mukaan ja käyttäydyn tosi älyttömästi. Ikinä en ole mitään negatiivista vauvasta ajatellut ja aina olen hänet hoitanut hyvin, mutta tunnepuoli on ollut lähes kuollut ajoittain. Tunnen siitä syyllisyyttä ja sitten taas masennus syvenee, ja sitten en taas tunne mitään ja oravanpyörä on valmis. Nyt ymmärrän sen että tunteettomuus johtuu tästä sairaudesta, ei siitä että olisin huono äiti. Viskaa yytä jos haluat lisää keskustella, jatkan sillä puolen mielelläni. En viitsi enempää sieluni tuntoja julkisesti jaella :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sinirastas:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ai sullakin jonkun sortin tunteettomuutta..Se on inhottavaa. Miten se sulla tulee esille?
Itse mietin tuossa sitäkin, että onko tuo lääkityksen aloituksen aikana tullut tunteettomuus mulla sitä masennuksen pahenemista....?!

Tunteettomuus on yksi masiksen perusoireista, ihan hyvin voi olla ihan vaan siis sitä, ei sen "kummempaa". Minulla on 5kk ikäinen lapsi ja huonoina hetkinä/päivinä, vaikka tiedän että rakastan häntä, en vain tunne yhtään mitään. Ärsyynnyn ja suutun kaikesta mikä ei mene minun mieleni mukaan ja käyttäydyn tosi älyttömästi. Ikinä en ole mitään negatiivista vauvasta ajatellut ja aina olen hänet hoitanut hyvin, mutta tunnepuoli on ollut lähes kuollut ajoittain. Tunnen siitä syyllisyyttä ja sitten taas masennus syvenee, ja sitten en taas tunne mitään ja oravanpyörä on valmis. Nyt ymmärrän sen että tunteettomuus johtuu tästä sairaudesta, ei siitä että olisin huono äiti. Viskaa yytä jos haluat lisää keskustella, jatkan sillä puolen mielelläni. En viitsi enempää sieluni tuntoja julkisesti jaella :)



Ok, voisi jossain vaiheessa laittaa yv:tä, nyt mun pitää lähteä kauppaan..Mutta palailen paremmalla ajalla )
 
No vaadit päästä terapiaan!
Se lääke on kuitenkin vaan tukena sille terapialle ja yksinään pelkkää laastaria, jonka alla haava mätii eikä koskaan parane.
Mä olen ite ollu Cipralexin aloittaessani niin pihalla, että ei tosiaan ollu huomattavia sivuvaikutuksia, elo ei muuttunu mihinkään suuntaan. JOkatapuksessa suunnilleen nukuin tai paremminkin makasin horroksessa tietämättä mikä vuorokauden aika on, jos ei ollu pakko olla jossain liikkeellä. Jos oli pakko olla liikkeelä, kävin kai normaalista niin kauan kun joku vieras oli näkemässä.
 
Voimia tarvitset,suosittelen lääkäriin yhteydenottoa tai terveydenhoitajaan,jos on tosi huono, voi olla ettei lääke sulle sovi.Mulle ei tuo lääke passannut vaihdettiin toiseen ja kuuri aloitettiin sairaalassa,kun minulla on lääkeaine allergia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Min alotin tänään cipralex-kuurin. Reilu tunti sitten otin ekan tabletin ja olo on nyt ihan kauhea. Päässä heittää ja jotenki levoton olo. Pelottavaa tosiaan. Mulla on tuossa kaks pientä lasta ja neljään asti pitäis jaksaa yksin heidän kans. Lääkäri varoitteli, että alussa voi olla pahoinvointia. Toivottavasti tää olo tästä tasaantuu ja lääke alkaa vaikuttaa.

Suosittelen, että soitat lääkäriin ja kerrot, miten asiat on.



Miten sulla on mennyt cipralexin kanssa?
 

Yhteistyössä