Hae Anna.fi-sivustolta

Tasoitepölyn vaarat

Viestiketju osiossa 'Rakentaminen ja remontointi' , käynnistäjänä remonttiraija, 11.01.2008.

  1. remonttiraija Vierailija

    Tein viime huhtikuussa parisen viikkoa remonttia yksiössäni. Poistin tapetit ja tasoitin ja hioin allaolevaa kipsipintaa. Hienojakoista pölyä erittyi runsaasti. En käyttänyt hengityssuojusta, vaikka tasoitepurkissa niin sanottiin. Ajattelin, ettei se näin lyhyessä hommassa olisi tarpeen. Imuroin pölyt päivittäin, huonekalut suojasin muovilla. Nukuin kuitenkin siinä keskellä, yksiö kun asunto oli.

    Seuraukset näkyivät ensimmäisen kerran kuukauden päästä, kun sain elämäni kamalimman flunssan. Yleensä selviän flunssista kevyesti ja ne keskittyvät vatsapuolelle. Nyt en meinannut saada hengitettyä viikkoon, nenä kun oli niin täynnä räkää. Aivan uusi kokemus minulle, että nuha voi olla niin paha ja pitkäkestoinen.

    Seuraavaksi kesäkuussa hajosi pölynimuri. Korjaaja informoi minua, että moottori on rikki, ja se on mennyt tasoitepölystä, jota ei olisi lainkaan saanut imuroida. Korjaus maksaa yhtä paljon kuin uuden ostaminen.

    Toinen flunssa tuli nyt talvella, ja oli edellisen tapaan nuhallinen ja tosi paha.

    Olin jo ensimmäisessä flunssassa oivaltanut, että tasoitepölyn hengittäminen ei ollut hyvä juttu. Flunssista ei sentään tullut usein toistuvaa riesaa, kuten ehdin pelätä. Tässä vaiheessa olisi luonnostaankin jo seuraava tauti ollut tulossa, oletan. Mutta tautien laatu on pahempi kuin minulla on koskaan ollut. Ei meinaa kärsivällisyys riittää tähän jatkuvaan köhimiseen ja niistämiseen.

    Tekisi mieli kysyä joltain kurkku-nenä-korvatautien erikoislääkäriltä, mitä kaikkea se tasoitepöly on sisuksissani saanut aikaan. Ja voisiko sille vielä tässä vaiheessa tehdä jotain.

    Neuvoksi kuitenkin kaikille: ÄLKÄÄ HENGITTÄKÖ sitä töhnää, mitä kittaatte seinään. Käyttäkää suojainta, heti alusta alkaen.

    Onko muilla vastaavia kokemuksia tai tietoa asiasta?

     
  2. siinä ainakin on. Jotta olet hengittänyt semmosta pölyä. Kaivosmiehet ovat kärsineet kivikeuhkoista, se kun on niin raskasta, ettei aina poistu.

    Limaneritys on elimistön keino poistaa epäpuhtauksia ja sinne kuulumatonta. Toivotaan, että sinun keuhkosi puhdistuvat riittävästi. Ainakin elimistö kovasti yrittää.
     
  3. ap· Vierailija

    Kiitti vastauksesta. Kyllähän tämä tästä varmaan aikanaan paranee. Tämä toinen flunssa, joka juuri päättyi, ei ollut IHAN niin paha kuin se ensimmäinen, pian remontin jälkeen tullut. Vaikkakin siis pahempi kuin mikään aikaisemmin kokemani...

    Tässä kiinnostuneille tutkimustietoa asiasta Työterveyslaitoksen sivuilta:

    http://www.ttl.fi/Internet/Suomi/Tiedonvalitys/Verkkolehdet/Tyoterveiset/2004-03/05.htm

    Kemikaalit ja rakennusmaalaus: Maalareita haittaavat työssä eniten tasoitepölyt
    Riitta Riala, Ari Kaukiainen

    Työterveyslaitos on tutkinut rakennusmaalarien työn haittoja ja heidän kokemiaan oireita. Hieman yllättävästi rakennusmaalarien käyttämistä kemikaaleista eniten haittaa oli tasoitteista, alkydimaaleista ja yleensä hiontapölystä. Rakennusmaalauksessa käytettiin aikanaan runsaasti liuotinmaaleja. Vesiohenteisten maalien käyttöönotto on kuitenkin vähentänyt maalarien liuotinaltistumista merkittävästi.

    Emäksisinä tasoitteet ja tasoitepöly ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengitysteitä. Työmenetelmien ja suojainten oikea valinta onkin tärkeää haittojen ehkäisemiseksi.

    Alkydimaalien käyttö näyttää olevan yllättävän yleistä sekä maalarien antamien tietojen että käyttötilastojen mukaan. Vesiohenteiset maalit eivät sinänsä näytä olevan suuri ongelma käyttäjilleen, kun otetaan huomioon niiden suuri käyttö. Vesiohenteisten maalien käyttöön tulisi edelleen rohkaista sekä tuotekehityksen että suunnittelijoille ja maalausliikkeille suunnatun tiedotuksen avulla.

    Maalareilta kysyttiin kemikaalien käytöstä ja suojaimista

    Yhteistyössä Suomen Maalarimestariliitto ry:n, Rakennusliitto ry:n ja Väriteollisuusyhdistyksen kanssa ja Työsuojelurahaston osittaisella tuella tehty tutkimus toteutettiin vuosina 2000–2002.


    Kyselytutkimukseen poimittiin Rakennusliiton jäsenrekisteristä 1000 rakennusmaalaria ja verrokkeina 1000 kirvesmiestä. Kyselyllä selvitettiin työoloja, työssäoloaikaa, käytettyjä työmenetelmiä ja materiaaleja, yleistä terveydentilaa ja siihen vaikuttavia elämäntapoja sekä työhön liittyviä oireita ja sairauksia. Kyselyyn vastasi toimialalle tyypillisesti 60 % molemmista ammattiryhmistä.

    Noin 20 % maalareista käyttää edelleen alkydimaaleja lähes päivittäin, mutta alkydien käyttö on vähentynyt selvästi aiemmasta. Vesiohenteisia maaleja ilmoitti käyttävänsä 80 % maalareista päivittäin. Maalarit kokivat selvästi kirvesmiehiä enemmän haittaa työympäristössään liuotintuotteista, maalisumusta, syövyttävistä ja ärsyttävistä aineista sekä tasoitepölyistä. Paljon tai melko paljon haittaa liuottimet aiheuttivat kolmelle neljästä maalarista. Vesiohenteiset maalit aiheuttivat paljon haittaa vain 2 %:lle ja jonkin verran haittaa 17 %:lle maalareista. Pölytyöt olivat ongelmallisia sekä kirvesmiehille että maalareille, 80–90 % molemmista ryhmistä koki niistä paljon tai melko paljon haittaa.

    Maalareilla hengitystie- ja iho-oireita

    Hengitystieoireet olivat maalareilla yleisempiä kuin kirvesmiehillä. Molemmat ammattiryhmät kokivat hiontatöiden aiheuttavan eniten hengitystieoireita, kuten yskää, astmaoireita ja nuhaa, oireesta riippuen 48–67 % ilmoitti syyksi hiontatyöt. Maalarit kokivat oireiden aiheuttajiksi myös liuotinmaalityöt sekä tasoitetyöt. Vesiohenteisiin maaleihin oireensa yhdisti 6–7 % maalareista.

    Käsien iho-oireita oli esiintynyt kolmasosalla maalareista ja neljäsosalla kirvesmiehistä viimeisten 12 kuukauden aikana. Maalarit ilmoittivat iho-oireiden aiheuttajiksi yleisimmin hiontatyöt (56 %), tasoitetyöt (53 %), alkydimaalit (30 %) ja muut liuotinmaalit (33 %).

    Mitä tasoitteet ovat?

    Tasoitteita käytetään pintojen epätasaisuuksien peittämiseen lattioissa, katoissa ja seinissä.
    Seinätasoitteiden sideaine on usein orgaaninen muovilateksi, esimerkiksi akrylaatti, tai sementin ja orgaanisen sideaineen sekoitus. Täyteaineena käytetään epäorgaanisia sideaineita kuten kalsium- ja magnesiumkarbonaatteja. Lattiatasoitteet ovat pääosin sementtiperustaisia. Aiemmin tasoitteissa käytettiin kaseiinia, joka kosteuden vaikutuksesta hajotessaan vapautti ammoniakkia ja muita voimakkaan hajuisia yhdisteitä aiheuttaen pahoja sisäilmaongelmia. Kaseiinin käyttö lopetettiin kotimaisissa tasoitteissa 1990-luvun alussa.

    Erikoiskohteisiin käytetään myös liuottimia sisältäviä tasoitteita ja silokkeita kuten polyakrylaatti- tai alkyditasoitteita. Liuottimien korkea pitoisuus tuotteissa (10-70 %) ja liuottimien koostumus (ksyleeni, liuotinbensiini) aiheuttavat sen, että työ tulee suunnitella ja toteuttaa kuten muutkin liuotintyöt. Joihinkin erikoiskohteisiin voidaan käyttää myös epoksihartseja sisältäviä tasoitteita.

    Lattiatasoitteet levitetään yleensä lastalla, seinä- ja kattotasoitteet ruiskuttamalla. Tasoitteen ruiskutus on meluisaa ja pölyistä työtä. Tasoitteet ja niiden hiontapöly ärsyttävät ihoa, hengitysteitä ja silmiä. Hionta- ja tasoitetyöt ovat uudisrakennusten pahimpia pölykohteita. Nykyisin hionnat tehdään yleensä paikallispoistoilla varustetuilla koneilla, mutta pöly- ja kvartsipitoisuudet ylittävät kuitenkin usein ohjearvot.

    Tasoitteiden terveyshaitat

    Tasoitteiden pääasialliset haitat ovat emäksisyyden lisääntyessä kasvava ärsyttävyys, sekä joissakin tuotteissa olevat liuottimet ja allergeenit. Tasoitteiden ominaisuuksia ja haitallisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon käyttöturvallisuustiedotteen tiedot, etenkin tuotteen emäksisyys (pH). Yli 11,5 pH: n tuotteet luokitellaan syövyttäviksi. Tällaiset tasoitteet sisältävät usein sementin ja/tai aluminaattisementin lisäksi myös kalsiumoksidia. Jos tuotteen pH on 9–11, se on selvästi emäksinen ja ärsyttävä. Tällaiset tuotteet voivat sisältää sideaineen ja kalsiumkarbonaatin lisäksi sementtiä ja aluminaattisementtiä. Suomalaisissa sementeissä 6-arvoinen ihoa herkistävä kromi on muunnettu 3-arvoiseksi ferrosulfaatin lisäyksellä (sementtitasoitteiden kromaattipitoisuus 1 ppm tai sen alle). Sementissä ja sementtipitoisissa laasteissa on kuitenkin edelleen allergisoivia nikkeli- ja kobolttimetalleja.

    Ihokontakti tasoitteiden kanssa voi aiheuttaa ärsytysihottumaa. Pitkäaikainen ja toistuva kosketus voimakkaasti emäksisten tasoitteiden kanssa saattaa aiheuttaa palovammoja. Tasoitejauheen tai massan joutuminen silmiin voi aiheuttaa kirvelyä ja jopa syövyttää silmän sarveiskalvoa.

    Ruiskutuksessa ja koneellisesti sekä käsin tehtävässä hionnassa pölypitoisuudet ylittävät ohjearvot moninkertaisesti (pölypitoisuudet 20–70 mg/m3). Tasoitteiden hiontapöly ärsyttää silmiä ja hengityselimiä sekä ihoa. Tasoitteiden liuottimien korkea pitoisuus (10–70 %) ja koostumus (ksyleeni, liuotinbensiini) aiheuttavat sen, että työ tulee suunnitella ja toteuttaa kuten muutkin liuotintyöt.

    Rakennusmaalarien henkilönsuojainten käyttö

    Kyselytutkimuksessa työntekijöitä pyydettiin myös arvioimaan erilaisten henkilönsuojainten tarvetta ja käyttöä työssä. Maalareista 14 % ilmoitti, ettei käytä hengityksensuojainta, vaikka tarvetta olisikin. Rakennusmaalarien erikoisammattiryhmästä, tasoitemiehistä, vain puolet käytti hengityksensuojainta pölytöissä. Heistä 10 % ilmoitti, ettei hengityksensuojainta ole käytettävissä, vaikka se oli tarpeen, ja 34 % ilmoitti, ettei käytä tarjolla olevaa suojainta.


    Rakennusmaalarien työvaiheita, joissa hengityksensuojain olisi suositeltava, ovat mm. kaikkien maalien ruiskumaalaus ja tasoitteen ruiskutus. Puolet maalareista ei käytä hengityksensuojainta tasoitteen ruiskutuksessa ja 17 % maalareista ei myöskään lateksien ruiskumaalauksessa. Tasoitemiehistä kolmannes ei käytä hengityksensuojainta tasoitteen ruiskutuksessa, neljäsosa ei käytä suojainta myöskään tasoitteen hionnassa. Suojaintyypin valintaan tulisi myös kiinnittää huomiota, sillä kaikki tasoitetöissä suojainta käyttävät tasoitemiehet ilmoittivat suojaimekseen kertakäyttösuojaimen, vaikka työ on lähes kokopäivätyötä.

    Valtaosa maalareista käytti suojakäsineitä maalaustyössä, vesiohenteisia maaleja käytti ilman käsineitä neljäsosa ja liuotintuotteita 10–15 % maalareista. Neljä viidestä maalarista käytti käsineitä tasoitteen ruiskutuksessa ja hionnassa. Tasoitemiehet käyttivät yleisesti (noin 90 %) suojakäsineitä tasoitteen ruiskutuksessa ja hionnassa, mutta pääosan (yli 80 %) valitsema kangaskäsine ei riitä ihoa voimakkaasti ärsyttäville tasoitteille.

    Suosituksia alalle

    Rakennusmaalarien käyttämistä kemikaaleista eniten haittaa koettiin tasoitteista, alkydimaaleista ja hiontapölystä. Alkydimaalien käyttö näyttää olevan yllättävän yleistä sekä maalarien antamien tietojen että käyttötilastojen mukaan. Vesiohenteisten maalien käyttöön tulisi edelleen rohkaista sekä tuotekehityksen että suunnittelijoille ja maalausliikkeille suunnatun tiedotuksen avulla. Oikeiden suojainten käyttöön motivoiminen olisi tärkeää tasoite- ja hiontatöissä, epoksien käytössä, alkydimaalauksessa sekä myös vesiohenteisten maalien ruiskutuksessa.

    Työmenetelmien ja suojainten oikea valinta on tärkeää tasoitteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Pölyhaitta on pahin tasoitteen ruiskutuksessa ja hionnassa. Muiden työntekijöiden turhaa altistumista pölylle tulisi rajoittaa eristämällä tasoitteen ruiskutus- ja hionta-alueet. Ruiskutuksessa ja hionnassa tulisi käyttää mahdollisimman vähän pölyäviä työmenetelmiä. Hionta tehdään joko käsin tai tehokkailla kohdepoistoilla varustetuilla hiomakoneilla. Markkinoilla on hiomalaitteita, joilla pölyaltistus saadaan merkittävästi alenemaan. Koneiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota paitsi laitteen kohdepoistojen laatuun myös suodattimien tehokkuuteen ja laitteen huollon helppouteen. Pölyhaitan vähentämiseksi tarvitaan lisäksi hiontatyön minimoimista, tehostettua siivousta ja parempia hengityksensuojaimia.

    Jatkuvassa ja pitkäkestoisessa tasoitteen hionnassa ja ruiskutuksessa sopivin suojain on kokonaamarimallinen puhallinsuojain, jossa on P2-luokan suodattimet. Lyhytkestoisemmassa hiontatyössä voidaan suojautua myös kertakäyttöisellä P2-luokan suojaimella. Tasoitteiden syövyttävyys ja ärsyttävyys edellyttää niiden käsittelyyn suojakäsineitä, esimerkiksi osaksi muovitetut (esim. PVC) tai kumitetut käsineet. Kangas- ja nahkakäsineet eivät välttämättä sovellu tasoitetyöhön, koska ne voivat kostua nopeasti ja päästää kostean ärsyttävän massan iholle.

    Rakennus- ja korroosionestomaalauksen suojautumisohjeet uusittiin
    Tutkimuksen valmistumisen jälkeen Rakennusliitto ja Suomen Maalarimestariliitto uusivat Liuotinmaalisopimuksen sekä Rakennus- ja Korrosionestomaalauksen suojautumisohjeet. Sopimuksessa mm. sitoudutaan käyttämään vesiohenteisia maaleja nykyistä enemmän. Rakennusliitto on käynnistänyt Työsuojelurahaston tuella hankkeen, jossa koulutetaan rakennus- ja korroosionestomaalarit uuden sopimuksen noudattamiseen ja oikeiden suojainten valintaan, käyttöön ja huoltoon. Koulutuksen ja materiaalin kautta vaikutetaan suunnittelijoihin, työnantajiin ja työntekijöihin, jotta maalaustyöt järjestettäisiin mahdollisimman vähän haittoja aiheuttaviksi.

    Lisätietoa

    Riala R, Kaukiainen A, Riihimäki H, Taskinen K, Sainio M, Tammilehto L, Estlander T, Jolanki R, Reijula K. Rakennusmaalarien kemikaalialtistuminen ja siitä aiheutuvat terveyshaitat. TSR hankeraportti 99242, Työterveyslaitos Helsinki 2002.

    Sopimus liuoteohenteisten maalien käyttöohjeeksi rakennusten sisämaalauksessa. Rakennusliitto ry, Suomen Maalarimestariliitto ry, Väriteollisuusyhdistys ry. Helsinki 2003.

    Rakennus- ja korroosionestomaalauksen suojautumisohjeet. Suomen Maalarimestariliitto ry, Rakennusliitto ry. Helsinki 2003.

    www.ttl.fi/rakennusterveys/turvapakki

    ----------------------------------

    Työterveiset 3/2004 s. 10-13

     
  4. Mikset yksinkertaisesti lukenut sitä tasoitepussissa olluta suojautumisohjetta, ja noudattanut sitä? Ei sellaisia turhanpäiten paineta. Ei tarvitsisi tänne kirjoitella ja "neuvoja" jaella.
     
  5. Tasoitemies Vierailija

    No voi voi, tuliko flunssa? Vai olisko se johtunu ihan muusta?

    10 vuotta koneellista/käsipeli tasoitetyönä takana parin kk päästä ja koskaan en ole hengitys suojainta käyttänyt, muuta kuin sillön tällön hiotessa. Auttaahan se varsinkin hiomisessa mut silti sitä pölyä on boksereissa asti.
    Kyllä siitä tukkoon välillä menee mut kipeä en kyllä ole koskaan, päinvastoin työ pitää kropan tikissä ku on niin raskasta.

    Tervetuloa työmaalle ku on päällekkäin joka alan työryhmät ni joudut hengittämään kaikenmaailman pölyjä ja myrkkyjä koko päivän...
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti