Tavara-ahdistus

[romutar]

Kaikki paikat pursuaa tavaraa, eikä tietoa mitä niille tekisi. Esim lahjaksi saatuja juttuja on vaan niin vaikea laittaa kiertoon, vaikkei niistä pitäisi. Mitä esim. tekisi sukulaistädin antamalla lasieläinkokoelmalle, jota hän on pikkuhiljaa lahjaksi ostellut. Omasta mielestään varmaan ajatuksella, mutta kun ei vaan ole omaan mieleen. Miksi lahjaksi saaduista jutuista on niin vaikea luopua?

Mitä tehdä vaatteille, joissa esim. pieni reikä, joo kotivaatteiksi olen säästellyt... mutta kun kotivaatteita alkaa pikkuhiljaa olla kaappi niin täynnä etteivät siistit vaatteet mukaan mahdu. Roskiinko surutta?
Entäs lasten vaatteet, olisihan niitäkin kiva säästä, joku tuli lahjaksi, toinen oli päällä tiettyissä juhlissa, yksi muuten vaan rakas vai olisikohan lähipiiriin uusia vauvoja tulossa, joille voisi säästää, luultavasti hamaan tulevaisuuteen, huoh.

Mitä tehdä lasten piirrustuksille ja askarteluille kun ovat kuitenkin rakkaita, mutta kun piirrustuksiakin syntyy päivittäin. säästääkö vaan parhaat ja laittaako muut surutta roskiin.

Mitä tehdä keskeneräisille käsitöille ja askartelutarvikkeille, kun sitä aikaa ei lähitulevaisuudessa kuitenkaan käsitöihin taida liiemmin olla.

Mitä tehdä sille yksinään seilaavalle lautaselle, no kun se on arabiaa ja niin kauniskin...

Tässä vaan muutamia esimerkkejä. Auttakaa mua ottamaan järki käteen ja kertokaahan vinkkejä millä periaatteella te luovutte ylimääräisestä. Tavara nyt vaan on tavaraa, vai onko?

 

[..]

Käyttötavaran vien kierrätyskeskukseen tai vastaavaan. Paljon helpompi luopua, kun tietää, että se menee vielä jollekin muulle hyötykäyttöön.

Risat ja kulahtaneet vaatteet roskiin, mutt Uffin laatikkoon tai kirpparille. Lastenvaatteita ihan vaan muutama erityisin säilöön tunnearvon vuoksi.

Ne muutamat lahjat, joilla on oikeasti tunnearvoa vaikkei ulkonäkö miellyttäisikään, niin säilöön laatikkoon varastoon. Muut pois.

Lasten piirustukset: ei kai nyt jokaista voi säästää? Ota vaikka kuvia niistä ja säilö digikuvina?

 

[Entinen romunkerääjä]

Meidän suvussa on sota-ajoista lähtien ollut se periaate, että KAIKKI pitää säästää siltä varalta jos sitä joskus tarvii. Tänä vuonna olen vihdoin ottanut sen periaatteen, että jos en jotain ole vuoteen käyttänyt, laitan sen eteenpäin. Lahjoitan kaiken minkä voin (tai joskus myyn vaatteita tai tavaroita kirppiksellä) ja rikkinäiset vaatteet löytöeläintalolle (yritän välttää jätevuoren kertymistä kaatopaikalla) ja lasten piirrustuksista säästän parhaimmat, mutta otan kuvan kaikista, joten tavallaan ne on säilössä kuitenkin. Ennen joulua lahjoitamme lasten leluja pois, ja lapset ymmärtävät että on lapsia joilla ei ole leluja tai tarpeeksi vaatteita. Oma neuvoni on että luovu kaikesta mistä raaskit ja opeta lapsillesikin että kerran kuukaudessa käydään läpi oma huone ja katsotaan mistä voi luopua, se todellakin lisää onnellisuutta ja viihtyvyyttä kun on vähemmän tavaraa. Näin toimii meillä. Alussa oli vaikeaa, mutta kun luovuin yhdestä aiemmin tärkeästä tavarasta, pystyn periaatteessa luopumaan melkein mistä vaan (poikkeuksena isovanhempien minulle tekemät puulelut).

 

[tuttua]

Noi lasten piirustukset säilyy hyvin kun niistä ottaa valokuvan ja säilöö sen. Se on kuitenkin se kuva ei se paperi, jonka takia sen tahtoo säilöä.

Kotivaatteet sieltä vanhimmasta päästä surutta roskikseen.

Lasten vaatteet säilyttää vaan ne rakkaimmat jos niitäkään tarvii säilyttää. Jos ne rakkaita niin ei niitä tule annettua kenellekään eteenpäin kuitenkaan. Kiertoon vaan kirppikselle tai hyväntekeväisyyteen.

Astiat joilla ei ole paria tai ei ole tullut käytetty vuosiin... kiererätykseen vaan, et tule sitä kaipaamaan kun et ole tähän mennessäkään käyttänyt.

Lahjaksi saadut tavarat jos ei iske niin kyllä vaan pitää raaskia laittaa pois tilaa viemästä, tai sitten laittaa johonkin laatikkoon varastoon jos sitä vaikka joskus vielä innostuis niistä.

Itellä oli sama ongelma, kunnes järki meni sydämen edelle ja kaikki ylimääränen, rikkinäinen, ei-ikinä-käytetty lähti kiertoon.

 

[RISAT VAATTEET]

voi parsia/paikata tai lopuksi saksia räteiksi!

 

["vieras"]

Mulla on ihan sama ongelma. kirpparipöydän olen ottanut kerran vuodessa ja siellä on myyty isot kasat vaatteita, kirjoja ja tavaroita, mutta just nuo lahjaksi saadut on hankalia. Mulla on esim. kahviastiasto jonkla olen saanut ylioppilaslahjaksi mummoltani joka on jo kuollut. Ikinä niitä ei käytetä kun eivät ole kovin käytännölliset ja vievät paljon kaappitilaa, mutta en raski laittaa myyntiinkään. lasten vaatteita olen laittanut ison kasan kiertoon, mutta niissäkin tuntyuu olevan vähän liiankin kanssa niitä, joita ei vain muka raski laittaa pois, kun tuokin on sen ja sen ostama ja tää saatiin sieltä ja sieltä. Hyvällä tiellä kun kuitenkin jotain voin laittaa poiskin, eikä ihan kaikkea tarvitse säästää.

 

["vieras"]

Ihan sama ongelma on kuule tarviis uuden lisähuoneen meidän taloon, varastoksi.

Mä teen kassin tai laatikon, johon laitan ne tavarat joista voisin ehkä luopua. Kuukauden kuluttua katson sen läpi, ja jos (ja kun) olen edelleen samaa mieltä niin vien sen fidalle. Harvoin sieltä mitään takasin otan.

 

["Joku"]

voin tulla heittämään roskiin jos et itse pysty..minä en reikäsiä pidä edes kotona vaan heti roskiin ja pois jos ovat rekäsiä ja kulahtaneet..ja kirpparille kaikki ylimääräinen roju.Ja ne mitkä ei mene kaupaksi uff.n liaatikkoon.piste=)

 

["aave"]

Ota periaate että rikkinäisiä vaatteita ei pidetä. Ne joko korjataan tai niistä tehdään siivousrättejä. Rikkinäiset tavarat surutta roskiin. Lasten askarteluille joku kaunis laatikko ja sinne laitetaan vain sillointällöin joku ei kaikkia. Jos jotain vauvanvaatetta haluaa säästää niin vain ne jotka ovat aivan priimaa ei kaikkia.

 

[romutar]

Kiitoksia kommenteista ja lisääkin vertaistukea ja vinkkejä voi laittaa Mutta nyt eikun nostamaan kissa pöydälle eli hommiin...

 

["aave"]

Kiitoksia kommenteista ja lisääkin vertaistukea ja vinkkejä voi laittaa Mutta nyt eikun nostamaan kissa pöydälle eli hommiin...

Voin kertoa että itse tein eilen ensimmäisen kerran kunnon tyhjennyksen. Tähän mennessä olen luullut että pidät tavaramäärään aisoissa kunnes tajusin että olen vaan huijannut itseäni. Ei joku pienen nyssykän hävittäminen sillointällöin auta. Muutimme puolivuotta sitten ja ajattelin ettei poisheitettävää löydy koska olin moneen kertaan tavarat läpi käynyt. Eilisen saldo 7kassillista vaatettaja 3 kassia kenkiä uffille ja siivousrättejä iso pino. Rikkinäisiä leluja roskiin kassikaupalla. Jotenkin helpottavaa se luopuminen. Vielä kun oppisi että mitään ei tule enää. Tykkään säilyttää askartelutarvikkeita, mutta ei niitäkään voi haalia liikaa.