Hae Anna.fi-sivustolta

TAVARAN TALTUTTAJAT JA ROMUN RAIVAAJAT!!!

Viestiketju osiossa 'Kodinhoito' , käynnistäjänä suris, 01.12.2007.

  1. ihana kotini Vierailija

    Kyllä taudille nimi löytyy: Pakkomielteinen tavaran kerääjä.
    En ikipäivään olis uskonu todeksi niitä tositv juttuja hamstraajista, kunnes kyläilin ihan sattuneesta syystä vuorokauden talossa, jonka emäntä sairastaa kyseistä psyykkistä sairautta.
    Talo oli kuin kaatopaikka, vanhaa rojua täynnä.
    Ei siellä voinut jättää laukkua kädestään, sillä sitä ei olis niiden romppeiden keskeltä enää löytänyt.

    Kyseinen henkilö täyttää pyöreitä ensi kesänä. Oliskohan hyvä idea ostaa hänelle lahjaksi raivaus ja siivous vai kokisko hän sen piruiluksi?
     
  2. kalikka Vierailija

    Olisiko sanallista rojua tuo 'elikkä' ja sen muunnokset?

    Ketjun varsinaiseen aiheeseen liittyen, olen parastaikaa järjestämässä kylmään vinttiimme _siistiä_ kesäkammaria ja toivon mukaan antamassa huutia monenmoisille hilavitkuttimille ja pölypalleroille. Huh huh, ja ei kun jatkamaan!
     
  3. Riippuu tilanteesta Vierailija

    Tunnetko hyvin tämän henkilön, jotta tietäisit, mistä hamstraaminen johtuu? Onko hän vain kiireinen (kokopäivätyö) , jotta ei ehdi itse siivota? Monesti suurin aika menee itse puhdistamiseen esim.imurointiin ja pölyjen pyyhkimiseen, astioitten pesemiseen ym., jolloin aikaa ei jää tavaroiden poisheittämiselle? Vai johtuuko kenties hamstraus masennuksesta?

    Äitini keräsi kovasti tavaraa elämänsä aikana ja aina huokaili kuinka ihanaa olisi elää siistissä kodissa. Kun menimme sinne siivoamaan ja jos uskalsimme heittää tavaroita pois, hän meni saman tien pelastamaan ne roska-astiasta. Hänen unelmansa siistille kodille oli, että se on siisti, puhdas, tavarat järjestyksessä, mutta mitään ei ole heitetty pois. Mahdoton yhtälö siis. Juhlien aikaan saatiin tilapäinen siisteys aikaan, kun kerättiin kaikki ylimääräinen tavara alakerrasta pois ja vietiin ne tilapäissäilöön yläkertaan, joka ei ollut vieraiden käytössä. Mutta jos olisin tilannut hänelle siivoojan, hän olisi loukkaantunut verisesti.

    Tuttuni, joka kärsii mielenterveysongelmista, on viimeisten vuosien aikana alkanut pitää siivotonta kämppää. Hän ei edes tajua tilannetta itse, on tällä "hieman" sekaista.
     
  4. Riitää, kiitos. Vierailija

    Me ihmiset olemme tahtovine aivoinemme vieläkin luolanaisen ja-miehen asteella! Milloin meillä on riittävästi riistaa (ruokaa), vuotia (vaatteita), kiviä ja luita (tarvikkeita ja tavaraa)! Milloin, oi,milloin?!
    Pelkään pahoin, ettei milloinkaan, ennen kuin tietoisesti pysäytämme itsemme haluamasta ja haalimasta kaikkea kaiken aikaa. Aistejamme emme voi täysin tukkia, näemme nautittavaa, kuulemme kiehtovaa, maistamme miellyttävää, haistamme huumaavaa, mutta voimme PÄÄTTÄÄ, että voimme ihailla tunteitamme, aistimuksiamme, ja haikeudella ja hymyllä sanoaen muinaiselle luolaihmisellemme: 'Voi ymmärrän, että sinulla on tarve, suorastaan hengenhätä tahtoa yllin kyllin kaikkea, mutta nyt on toisin. Kiitos ei.'
     
  5. iduosi Vierailija

    Mielenterveysongelmista kärsivä tai varsinaista mileisairautta sairastava ei "ala" pitää siivotonta kämppää, kyseessä ei siis ole oma tahto. Hänen sairaudestaan johtuen hän ei kerta kaikkiaan saa aikaiseksi pitää huolta asunnostaan ja itsestään. Mielen sairaus vie usein aloitekyvyttömään tilaan, jolloin vain on ja miettii. Vuodesta toiseen.

    Aloitekyvyttömyys ja aikaan saamisen kyky voi puuttua monelta muultakin, jolla vaan on muita huolia niin paljon, ettei jaksa siivota ja tavaraa kertyy myös, koska sitä ei tule heittäneeki pois. Siivoamista lykkää siihen hetkeen, kun jaksaa paremmin. Sitä vaan ei tule. Raivauksessa aloittaminen on tärkeintä, pieni siisti alue saa mielenkin hiukan avartumaan ja elämään pilkahtaa valoa.
     
  6. noita# Vierailija

    Herään pikkuhiljaa luolastani ja aloitan elämäni uudelleen... jos olisi voimia, niin raivaisin luolani (kotini) totaalisesti nurkasta nurkkaan...

    Edes sen 10 - 15 min /päivä.
     
  7. heips Vierailija

    Mitenkäs raivaus sujuu? Olisi kiva kuulla vakikirjoittajien kuulumisia, olen tätä ketjua satunnaisesti silmäillyt vuosien aikana vaikken olekaan itse kommentoinut.

    Meillä on edessä muutto, nykyinen asunto on 20 neliön yksiö (kaksi aikuista asumassa) ja säilytystilat ns. rajalliset. Onneksi kaikki tavara tosiaan rajoittuu näiden seinien sisälle, mitään ei ole säilössä tutuilla ja kellarikomero ja vintti ovat täynnä vuokranantajan tavaroita (enkä niihin muutenkaan olisi mitään halunnut viedä). Haasteena onkin juuri tämä pieni tila, mitään ei mahdu levittelemään ja poistopinot ja päätöstä odottelevat tavarat ovat koko ajan näkökentässä ärsyttämässä. Ilmaiseksikaan en kaikkea anna pois, onhan niistä maksettukin rahaa ja tällä hetkellä työttömänä myyntitulot ovat tervetulleita.

    Roinan raivausta olen "harjoittanut" jo vuosia ja vaikka tavaran määrän rajoittaminen tulee jo alitajunnasta, on kiva lukea kirjoja tai tällaisia keskusteluja aiheesta inspiraatioksi! Kummasti sitä tavaraa kertyy vaikkei sitä haali - tosin tässä tapauksessa asiaan vaikuttanee pienet tilat ja se, että esim. äitiäni auttaakseni myyn hänenkin puolestaan tavaroita, enhän halua hänenkään hukkuvan tavarakasoihin =)
     
  8. Susasanna Vierailija

    Kerronpa oman tilanteeni. Omakotitalo täynnä minun keräämää tavaraa ja muutto pienenpään edessä. Nyt (vihdoinkin) täytyy kovalla kädellä laittaa pois omaisuutta. Tuntuu ettei saa aloitettua poistoprosessia kun kaiken sen tekemisen ja vaivannäön paine painaa päälle ja jotenkin lyö minut lukkoon, mutta aikataulu onneksi pakottaa alottamaan joka päivä jonkin verran. Olen monesti halunnut ja päättänyt laittaa tavaraa pois ja jonkin verran sitä tehnytkin, mutta sitä on kertynyt uudelleen. On meillä ihan siistiä sanoisinko "lapsiperhesiistiä"...ongelma on hyvät varastointitilat ja ne onkin sitten sullottu TOSI täyteen.

    Olen hieman sellainen joka on luonut tunnesiteen joihinkin tavaroihin joten se vaikeuttaa sellaisten tavaroiden poistoa joita en ole käyttänyt vuosiin (niitä on vain joskus kiva katsella ja "löytää" laatikoiden pohjalta ja saada ihania muistoja mieleen) joten mietinkin tässä että toimin niiden kohdalla seuraavasti: otan jonkin toisen tavaran poisheitettäväksi jonkin joka vie saman verran tilaa ja jota ehkä tarvisin hieman mutta luovun joko siitä johon ei tunnesidettä mutta hiukan tarvetta tai sitten sen "tunneside tavaran" siinä saa sitten puntaroida kumpi voittaa, mutta jotain kuitenkin lähtee. Sitten päätin että kun nyt saan tämän poistoruljanssin tehtyä niin tulevaisuudessa kun menen hankkimaan jotain uutta niin mietin jo ostaessa mikä saa sen sijaan sitten lähteä ja poistan sen, niin ei enää kertyis (toivottavasti onnistun mahdollisimman hyvin ottamaan tuon toimintatavan ihan omaksi luontaiseksi käytännöksi).

    Nyt olen lukenut täältä itselleni inspiraation aloittaa tämän päivän urakan :) Heippa!!
     
  9. kaarne Vierailija

    Tuli ihan kevään aavistus mieleen kun tämäkin ketju pompsahti pinnalle:)
    Me muutimme jo reilut pari vuotta sitten pienehköön omakotitaloon...JA.... minä edelleen jossain määrin painiskelen sen kaman kanssa mitä p i t i silloin heittää pois. Huoh.
    Tänään on viikon ainoa ihan oma päivä ja ryhdyin perkaamaan astiakaappeja.

    Meillä on perusongelma se että vähemmän tarvittavat tavarat pyrkivät olemaan esillä kun silmä tottuu ja hermo venyy penkomaan sieltä seasta sen tarvittavan. Lasivitriini tuvassa ihan tympii kun siellä on sitä somaa kahviastiastoa sun muuta (osa just tuota tunnekamaa, käsin maalattuja astioita etc.) Kuitenkin todellisen tilan tarvitsevat ihan arjen ruoanvalmistusvälineet. Ja sitä tilaa meillä toistaiseksi on aivan liian vähän. Ei niitä uunivuokiaan viitsi laittaa vitriiniin:D

    Teekupponen tässä tyhjeni joten jatkan harjoituksia.
     
  10. Susasanna Vierailija

    Tyhjennysprosessi etenee...no hitaasti mutta varmasti. Aloitin varastosta ja kävin muutaman laatikon läpi sen jälkeen vein ne toiseen varastoon josta ne sitten saavat lähteä muuton alkaessa mukaan. No....nyt olen sitten joutunut kaivamaan nuo samat laatikot uudestaan varastosta pois ja käymään uudelleen läpi, koska kävin ne läpi liian kevyellä otteella ja olisi vieläkin jäänyt liikaa tavaraa säilöön.

    Täytyy sanoa että on raskasta, mutta toisaalta vapauttavaa. Vaikeaa, koska olen lapsesta asti säästänyt jotain pieniä juttuja jotta voin omille lapsilleni antaa, nyt tuntuu pahalta luopua niistä joistain kun niitä on niin monta vuotta vaalinut. Ja oli siellä paljon sellaista joka toi muistoja nuoruudesta, oi niitä aikoja :) Mutta tieto siitä ettei enää tarvi huolehtia niin monesta laatikosta on vapauttavaa.

    Eiku jatkamaan.
     
  11. MIKKO P. Vierailija

    VOISITKO TILATA HUUTOKAUPPIAAN. Jos sinulta löytyy 150 tavraa / huutoa kannanttaa järjestää pieni 2 tunnin huutokauppa ja saat niistä rahaakin. Tiedän sen. Soita 0500-300286.
     
  12. Susasanna Vierailija

    Nyt olen itselleni kirppispöydän varannu ja sinne on menny tavaraa ja kokoajan käyn läpi mitä sinne vien lisää :)
    Roskapusseja on kertyny aika monta, vien ne ulkovarastoon odottamaan pois vientiä.
    Sitten olen vienyt kierrätykseen sellaista mitä ei oikein voi kirppikselle viedä, mutta on ihan hyvää (eli siis lähinnä vaatteita joita ei voi hinnoitella niin että kirppiksen vuokran jälkeen vois jäädä voitolle - se tila minkä ne vie ja sotku minkä ne aiheuttaisivat pöydässä vain ajais ostajia pois ja toisi hävikkiä) käyttöön.

    Voin olla itsestäni ylpeä :D....toki sain itseni nyt todenteolla liikkeelle vain siksi että muuttoaikataulu painaa päälle ja jos joutuisin viemään muutossa kaiken tämän niin KÄÄÄÄÄK!!
     
  13. Rokotus ostohimoon Vierailija

    Muutimme isommasta asunnosta pienempään kaksi kuukautta sitten. Olimme asuneet vanhassa asunnossa 26 vuotta, joten roinaa oli totisesti kertynyt, kellarin, vintin, autotallin ja työhuoneen täydeltä. Erityisesti miehelleni on vaikeaa heittää mitään pois, hän kun on säästäväinen ja kätevä käsistään, hän näkee turhassakin tavarassa jalostamisen mahdollisuuksia.

    Nyt oli kuitenkin pakko, kun tilaa on niin paljon vähemmän. Muutama kuorma meni kaatopaikalle, pari mökille, osa tutuille joko ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan ja joitakin yksittäisiä tavaroita vein Fidaan. Kirjoista pääsin kätevästi eroon, kun vein ne lähikirjaston "tuo ja vie" -hyllyyn. Yritin tarjota niitä divareihinkin, mutta eivät huolineet.

    Koko omaisuuden läpikäynti kriittisellä silmällä oli varsin terapeuttinen kokemus. Siinä kävi tavallaan läpi elämäänsä. Aika paljon nuoruudenmuistoja meni silppuriin - kirjeet ja ensimmäisen poikaystävän kuvat muun muassa - mutta tärkeimmät säästin, päiväkirjat ja kolmen ensimmäisen oppikoulukesän aikana keräämäni kasvit.

    Ahtaista tiloista on se hyöty, että kaiken pitää olla sotilaallisessa järjestyksessä. Muuten tavarat eivät mahdu käytettävissä oleviin tiloihin. Olen muutenkin järjestyksen ystävä, erittäin laiska siivoamaan (lue: imuroimaan ja pyyhkimään pölyjä), mutta hermostun epäjärjestyksestä. Onneksi mies on samanlainen, niin meillä pysyy järjestys aika vähällä työllä.

    En ole koskaan ollut mikään impulsiivinen shoppailija, joka osteskelee huvikseen kaikenlaista, mutta tavarapaljouden raivaaminen oli aika hyvä rokotus ostoshimoa vastaan. Nykyisin mietin hyvin tarkkaan, tarvitsenko todella sitä, mitä olen ostamassa. Sitten mietin, mihin se mahtuu, ja vielä senkin jälkeen, tarvitsenko sitä. Mitään (esim. ruokatavaraa, pesuaineita, talous- ja wc-paperia) ei osteta varastoon, vaan aina vain yksi paketti kerrallaan sitä mukaa kuin tarvitaan.

    Jostain luin hyvän ohjeen tätä muuttoraivausta tehdessäni: Ei kannata muuttaa mitään vintiltä vintille. Jos ei jotain ole tarvinnut vanhassa asunnossa, sitä tuskin tarvitsee uudessakaan.
     
  14. Susasanna Vierailija

    No niin viikko kirppistä takana ja pikku summan rahaa sain voittoa - jatkan vielä toisen viikon kun tavaraa on vielä. Eipä tuo tietenkään ihme ole että kauppa käy kun on pakko saada pois kamppeita niin kirppispöydästäni löytyy hyvää tavaraa halvalla. Voi kumpa toinenkin viikko menis näin hyvin (tai uskaltaisinko toivoa paremminkin), rahalle olisi kyllä käyttöä.
     
  15. Susasanna Vierailija

    Nyt on kohta 4 viikkoa kirppispöydän pitoa takana ja joka viikko on tullu kivasti voittoa :) Nyt alkaa oleen jo vaikea kaivella myytävää tavaraa pöytään, joten taitaa tämä olla sitte viiminen viikko jonka pöytää pidän. Kierrätykseen olen vienyt muutaman pussin verran tavaraa lähinnä vaatetta, roskapusseja on vietynä ulkovarastoon odottamaan pois vientiä jo puolenkymmentä ja huonekaluille joita ei itelle jätetä on suunniteltuna vientipaikka, alkaa erehdyttävästi näyttään siltä että jos ei puolet muuttotavaroista ole jollain tavalla eliminoitu niin ainakin kolmasosa :)

    Onpas kiva kirjoittaa tekstiä jota itse hieman kadehtisin (ja miettisin olisinpa itsekin saanut tuon aikaiseksi)...

    -jatketaan-
     
  16. suris Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.07.2007
    Viestejä:
    89
    Saadut tykkäykset:
    0
    Itsekin vein juuri eilen kirpparille kuukaudeksi tavaraa.. toivon vaan et mahollisimman paljon menis..suurin osa kun on vaatteita ja ne ei vissiiin kovin hyvin käy kaupaksi...mulla yks huone täynnä kirppiskamaa..vaatteita olis viel pari jätesäkillistä =D vie hirveesti kaappitilaa tollanenn säilyttämionen joten ajattelinkin että ne jotka ei kirpparilla mene,lahjoitan ilmaiseksi noihin seurakunnan kirppiksille.
     
  17. synttärisiivous Vierailija

    Tein keväisen synttärisiivouksen poistamalla jokaista ikävuotta kohden yhden turhan tavaran. Aloitin pari kuukautta ennen ja valmista tuli sekä kevyempi mieli:)
     
  18. ex-shoppailija Vierailija

    Tämä on todella kiva ja hauska ketju, johon en voi olla kirjoittamatta minäkin.

    Olen ollut nuoruudessani - ja vielä myöhemminkin - kaiketi aikamoinen shoppailija niin vaatteiden kuin astioiden ja "kaiken kauniin" suhteen. Monia tavaroita säilytin, mutta paljon heitn pois nimenomaa vaatteita (nyt tuntuu kamalalta) muka vanhanaikaisina tai muuten vaan niihin kyllästyneenä. Rahaa minulla tuolloin oli aika kivasti, eikä ekologinen omatuntoni ollut silloin vielä herännyt.

    Muutin jossakin vaiheessa keski-ikäistä elämääni pari kertaa, jolloin itsekin säikähtyen tajusin, kuinka paljon tavaraa ihmisellä voikaan olla! Kerran jopa muuttomiehetkin ällistyivät (;

    Onneksi tulin edes sen verran järkiini, että aloin antaa keräyksiin tai myyda esim. lasten vaatteita kirpputoreilla (aluksi en meinannut edes kehdata tehdä sitä :) ) Tavraa oli toki edelleenkin paljon - ja osa aovan turhaa. Olin kerännyt vuosien ajan tilaamani puutarhalehden tai Suomen Kuvalahden numerot talteen, säilytin jolupaperit, kaikki molempien lasten lelut (niitä oli/on paljon), lasten kirjat, lasten vaatteet, opiskeluaikojeni luennot, kaikki astiat jne.

    Tässä ketjussa joku onkin maininnut tv-ohjelmsta, jotka käisittelivät hamstraajia. Minäkin olen katsonut niitä - ja kerran tosiaankin pari lausetta sieltä jäi mieleeni: "tavaroista haetaan turvaa" ja "tavaroilla takerrutaan menneisyyteen". Tämä "kilahti" kohdallani. Tunnistin itseni siitä, että säilömällä lasteni vaatteet, lelut, kirjat (sain heidät myöhäisellä iällä) yritin/ritän takertua aikaan, joka on mennyt ikuisesti ja jota en saa enää takaisin. Tällaisia samanlaisa äitejä oli myös ohjelmissa. Tosin ei meillä sentään koskaan romuvarastolta ole näyttänyt :)

    Jossakin vaiheessa minua alkoi myös tympiä tavarapaljous kaiken kaikkiaan. Tein suursivouksia "huusholliini" kerta toisensa jälkeen. Vanhat lehdet lähtivät lähes kaikki paperinkeräykseen, samoin luennot, osa kirjoista, osa astioista, suurin osa lastenvauvaiän vaatteista Pelastusarmeijan kirpputorille jne. Tämä tapahtui muutama vuosi sitten. tuntui aika vapauttavalta!

    Nyttemmin en voi sitten enää ostaakaan oikein mitään taloudellisen tilanteeni vuoksi. Onneksi, sanoisin. Tuskin ostaisin enää muutenkaan, vaikka rahaa olisikin käytettävissä enemmän. Ekologinen omatuntoni on vihdoinkin herännyt! Kun ostan (harvoin) vaatteita, pyrin välttämään Kaukoidässä valmistettuja tuotteita, mikä ei todellakaan ole helppoa.!!!! Ruokakaupasta olen jo vuosikymmenten ajan ostanut lähes pelkästään vain suomalaista ruokaa (tai ruotsalaista (; - oho, nyt alkaa mennä ohi aiheen.

    Summa summarum - tavarapaljous ei todellakaan tuo onnea, mutta asunnon väljyys ja vähän kuluttaminen saa aikaan hyvän mielen!
     
  19. suris Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.07.2007
    Viestejä:
    89
    Saadut tykkäykset:
    0
    No ei kyllä mennyt kirpparilla hyvin tavarat kaupaksi.. Vaikka vaatteidenkin hinnat alkaen 20senttiä,samoin kirjojen..no kirjoja meni kyl ihan mukavasti. ja jotain ihmeellistä roinaa kans jonkinverran.. mutta voiuttoa ei tullut kuin olisko ollut parisen kymppiä,mutta parempi sekin kuin ei mitään..

    nyt mietin huutonettiin vaatepaketteja,mutta miten ihmeessä sinne saa laitettua niitä kuvia monta? kuten kaikilla muilla niissä vaatepaketeissa? vai pitääkö sitä varten tilata se joku maksullinen systeemi..mie on osaa!

    Kesä alkoi aika huonolla ilmalla,siivoilin muutaman päivän varastoa ja löytyi kolme niitä isompia kasseja tavaraa pois. mm 10 paria kenkiä!! osa tavaroista meni sukulaisille,mutta vielä niistäkin jäi yksi iso kassillinen kaikenlaista,jotka myös voisi laittaa huutopakettina,kun sen osaisi! niin ja lisäksi on se yksi huone edelleeen täynnä kirppiskamaa..
     
  20. suris Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.07.2007
    Viestejä:
    89
    Saadut tykkäykset:
    0
    Olen nyt lomalla ja muutaman päivän vaan laiskotellu..antakaas ny motivaatiota mulle!kirjotrelkaa aikansaannoksistanne ja antakaa vinkkejä! terveisin:toivoton tapaus
     
  21. muorinmörkö Vierailija

    olimme leskeksi jääneen ystävämme muuttoapuna: omakotitalon tavarat piti mahduttaa pieneen kerrostalokolmion tiloihin. Aika rankkaa valintaa piti tehdä. Kirpputorille, kierrätykseen, naapureille, uusille talon omistajille, ystäville, roskiin hurja määrä kaikenlaista rompetta lajiteltiin. Kotona katseltiin uusin silmin tavaramäärää. Päätettiin raivata pois kaikkea turhaa ja tilaa vievää. Aloitettiin kirjoista, keittiöön kertyneistä muovi- ja paripuoliastioista, vaatehuone tarkottiin ikivanhoista pyyheliinoista ja muista liinavaatteista,vanhoista , kahteenkymmeneenvuoteen käyttämättömistä vaatteista, työ jatkuu yhä. Minua ei yhtään sureta laittaa tavaraa roskiin. Toki kysyn , tarviiko joku, esim. kymmeniä kukkapurkkeja, tarviiko joku tilkkuja ja lankoja, kelpaako kellekään moninaiset tuikkulyhdyt jne.. Minä olen visu ja saita, kaikenvaralle säästäjä. Nyt e.m. tilanne aukaisi silmäni katsomaan oman kodin tavaramää ja huomaamaan, kuinka hemmetin paljon roihnaa on nurkkiin kertynyt. Ulkovarasto on vielä kattoa myöten täynnä mattoja, harrastusvälineitä ,työkaluja, jne,jne.. ensi viikolla hyökkäämme sinne jätesäkkien kera.
     
  22. kaarne Vierailija

    Pelkästään jo tämän lukemisesta tuli kevyt olo:) ja monta muuta inspiroivaa kirjoitusta täällä.

    Okt:ssa asuttu nyt vajaat kolmisen vuotta. Vintti on vaaravyöhykettä "saattaa tätä joskus tarvita"-kamalle.
    Pihassa ei ollut oikein mitään elinkelpoista paitsi isojakin puita. Tykkään puutarhahommista mutta helposti pesiytyy liikaa piperrystä kun saa perennoita tutuilta ja ostelee itse kaikkea kokeilumielellä, tällainen vasta-alkaja varsinkin. Nyt alkaa homma levitä, ja aion totta vie ryhdistäytyä!
     
  23. heips Vierailija

    Ei tarvitse mitään maksaa, vaan se on kaikille käyttäjille ilmaista kuten kuuluukin olla =)

    Ensin sulla pitää olla joku paikka mihin laitat ne kuvat nettiin esim. photobucket.com (myös ilmainen) ja sieltä linkität ne huuto.netiin (kohteen kuvausta kirjoittaessa siinä kirjoituslaatikon yläreunassa on sellainen vihertävä neliö johon tulee se linkki eli kuvan osoite). Muista sitten pienentää ne kuvat sopivan kokoisiksi (onnistuu myös photobucketissa jos et osaa omalla koneella pienentää), noin 650 pixeliä suuntaansa maksimissaan, tai sivu lataa (lagaa) ikuisuuden jos siinä on paljon suuria tiedostoja!
     
  24. heips Vierailija

    Ja toinen asia sitten, muistakaahan raivata myös jääkaappinne, pakastimenne ja ruokakomeronne ja syökää kerrankin ne tyhjiksi niin voitte aloittaa sielläkin "puhtaalta pöydältä" sopivasti sadonkorjuun aikaan!
     
  25. ärripurri Uusi jäsen

    liittynyt:
    02.12.2007
    Viestejä:
    22
    Saadut tykkäykset:
    0
    Perheemme pääluku kasvoi keväällä kahdella: "lapset" ovat karvaisia, pitkähäntäisiä naukujia <3 Heidän mukanaan tuli tietenkin vähän tavaraakin, mutta huomasin äskettäin oppineeni samalla keräämään tavaroita paremmin paikoilleen käytön jälkeen eikä niitä enää oikeastaan jää "vahingossa" lojumaan pöydille ja lattioille. (Ainakin siinä tahdissa kulkeutuvat jo paikoilleen, ettei mitään sekasortoa pääse salakavalasti ajan myötä kertymään.)

    Romunraivauksen osalta vuorossa olisi 15-20 vuoden takaisia yleisurheilusta ym. saatuja pokaaleja ja mitaleja, joille tuli "kierrätyslupa" ;-) Niitä on ainakin 50-60 kappaletta ja meillä niitä ei todellakaan kehtaa enää esille laittaa mies enkä minä.
    Kellään tietoa, voisiko noita joku jossain tarvita? Useimmissa mitaleissa lukee kai kisan järjestäneen seuran nimi eli tämä voi haitata jatkosijoituspaikan löytämistä, elleivät sitten ihan askartelutarvikkeiksi jonnekin kelpaisi tai muuhun vastaavaan käyttöön.
    Vai onkohan noille ainut käypä osoite Sortti-asema?
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti