Hae Anna.fi-sivustolta

TAVARAN TALTUTTAJAT JA ROMUN RAIVAAJAT!!!

Viestiketju osiossa 'Kodinhoito' , käynnistäjänä suris, 01.12.2007.

  1. nurkkajuulia Vierailija

    Ihan jo asian vierestä, mutta... Sinun vaatekaappisi kuulostaa ihan samalta kuin minunkin:)
    Ja kaikki on hankittu kirpparilta.

     
  2. järkeä kuitenkin Vierailija

    älä heitä kastemekkoa pois, vaan anna pojallesi, kun on hänen lapsen kastejuhla. Tee mekosta "kiertävä". Et usko, miten paljon tunnearvoa voi rakentua tuohon mekkoon.
     
  3. voi päiviä Vierailija

    "ihmiset hakevat tavarasta turvaa" Minä puolestani kysyn, minkälainen tunteeton ihminen kippaa kaiken menemään "niukan talouden nimissä". Nämä ihmiset eivät usein käy edes lähimpien haudoilla, kun "ei kuolleita palvo". Kaljakuppilaan on kuitenkin kiinnytty, ettei töihin meinaa keretä.
     
  4. Viestisi on vähän loukkaavan sävyinen. En ymmärrä mikä pointti siinä on. Kuka täällä puhuu kaiken tavaran hävittämisestä? Muistoesineillä ja turhalla rojulla, joka sitten heitetään pois, on vissi ero. Ei täällä kukaan ole kaikkien muistoesineiden hävittämisestä puhunut. Itse olen säästänyt rakkaat muistoesineet, vaikka olenkin turhaa rojua heittänyt pois (muovisäkkikaupalla)

    Miten kaljakuppilassa käynti liittyy turhan rojun hävittämiseen.

    Miksi sellaiset ihmiset, jotka heittävät/hävittävät turhan rojun, eivät kävisi haudalla?

    Monet täällä heittävät vain turhan rojun pois. Kierrätykseen monet vievät ihan kaiken, minkä vain voi kierrättää. Silti käyvät töissä, kuolleiden lähimmäisten haudalla ja muutenkin ovat aivan normaaleja ihmisiä.

    "voi päiviä" tai joku muu viisaampi, vastaisitteko mitä tämä kyseisen nimimerkin alta löytyvä ihminen hakee viestillään. (ihan uteliaisuudesta kyselen)
     
  5. Hamstraaja Vierailija

    Joku kyseli aiemmin cd-levyistä. Jos ne ovat tavallisia kaupasta ostettuja, ei Tallinnan piraattilevyjä tai itse äänitettyjä, ne menevät kyllä Huutonetissä kaupaksi, kunhan lähtöhinta on tarpeeksi halpa. Itse äänitettyjä siellä ei saa myydä.

    Joku kirjoitti omistavansa vähän vaatteita. Itse en pärjäisi vähällä vaatevarastolla siksi, että en ehdi pestä vaatteita jatkuvasti, hyvä jos edes kerran viikossa. Sen vuoksi esim.vaihtopaitoja ja alusvaatteita täytyy olla tarpeeksi. Lisäksi jalalle on hyvä vaihtaa kenkiä, eikä käyttää koko ajan samaa paria. No, en kuitenkaan edelleenkään osta uusia vaatteita, ennen kuin vaatekomeroihin tulee tilaa.

    Se on oikeastaan tällä hetkellä heikoin linkkini, pitäisi käydä kaikki komerot läpi, jos jostain siunautuisi ylimääräistä aikaa. Se ei ole niin inspiroivaa hommaa, koska niitä vaatteita ei voi myydä. Katselinkin asuntoa kriittiisin silmin viikonloppuna, ja oikeastaan kaikki ylimääräinen roina alkaa kohta olla "lopussa" - vielä kun saisi aikaiseksi myydä muutamia Iittalan laseja. Toisaalta en oikeastaan tarvitse tilaa astioille, kun sitä tilaa on keittiössä riittävästi, mutta aina kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että ehkä tämä ei sittenkään ole se lopullinen asunto ja seuraavan kerran muutto on helpompaa, mitä vähemmän tavaraa omistaa.
     
  6. On aika ahdistavaa, että vedotaan dr Philn "sairaaseen" asiakkaaseen. Tässä foorumissa nyt on kyseessä lähinnä turha krääsä, josta ei vaan saa itseään vieroitettua.
     
  7. "Jotkut psykologit sanovat että ihmiset hakevat tavaroista turvaa. Se oli äsken "hamstraajat" jaksossa Philipissäkin kun joku oli masentunut ja ahdistunut, niin kohta kun hyvä mahtui asuntoonsa."
     
  8. täh??? Vierailija

    Minusta tämä viesti rinnastaa perin oudut asiat. Joilla ei ole MITÄÄN tekemistä esim tunteettomuuden tai kierrätyksen kanssa!!! Esim minä EN käy haudoilla, minusta se rituaali on käsittämätöntä: miksi maksaa haudasta/ajaa satojen kilometrien päähän? Olen jo ilmoittanut vanhemmilleni, että heitä ei haudata vaan joko pölytetään tuuleen tai heistä KIERRÄTETÄÄN sormustimantti! Ja en varmasti ole tunteeton...

    Tuo tavarasta turvan haku on monenkin tutkimuksen mukaan totta: etenkin jos tunteita ei ole läpikäyty ja ne ei ole hallinnassa pidetään ne isomummun (perintö)liinavaatteet kaapissa - vaikka niitä ei käytetä eikä niitä katsellakaan... Ja tunteita rauhotellaan myös shoppaamalla: palkitaan tai lohtuostellaan. Siis sangen totta.

     
  9. eh-he-he Vierailija

    LOL!!!! :-D
     
  10. suris Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.07.2007
    Viestejä:
    89
    Saadut tykkäykset:
    0
    Mäkin oon nyt ruvennu ihan tosissani miettiin sitä, että kuinka pajon helpompaa on siivoaminen jos on vähemmän tavaraa,eikä sitten myöskään ahdista ne kaapeissa olevat hallitut rojut...tosin en oo paljoo viel saanu aikaiseksi..tai olen paljon laittanu poiskin mutta silti kaapit ja komerot vyöryy täynnä tavaraa...täs mietin kahta tai oikeestaan useampaa takkia, mitä en oo pitäny joko kertaakaan tai sitten en ainakaan pariin vuoteen, niin oliskohan jo aika laittaa eteenpäin.. ja onhan noita muita vaatteita sit kans jotka pitäis kattoo läpi..huh.. ku sais nyt vaan sellasen kipinän nin tulis tulostaki..
     
  11. nurkkajuulia Vierailija

    Luin joskus jostain yksinkertaisen vinkin: raivaa kotisi ylimääräisiä tavaroita joka päivä 15 min.
    Lyhyt aika, mutta tulosta tulee, kun pyhität tuon ajan raivaustyölle vaikkapa kuukauden ajan:)

     
  12. Täti-ihminen Vierailija

    Täälläkin meilläkin viriää taas keväinen raivausinto. Kolmen lapsen äitinä olen huomannut, että leluja kertyy aivan liikaa, vaikka itse en moisia ostakaan. Joka joulu ja syntymäpäivä lapset saavat aina vain uusia leluja ja pelejä, hiuspimpulaa ja askartelusettiä. Muummot ja kummit kysyvät lapsilta iteltään mitä haluavat lahjaksi ja sitä myös saavat. Minä toivoisin lapsille pääasiassa kirjoja, jos edes kysytään. Toisaalta kirjakerhosta (lahjatilaus sekin) tulee joka kuukausi kirjaa ja muuta oheistuotetta ihan tarpeeksi.
    Olen koittanut raivata ylimääräisiä leluja, mutta eihän lapset raaski paljosta luopua. Eikä oikein ilkeä lahjoja laittaa kiertoon, kun kuitenkin sukulaiset kyselevät onko heidän kallilla hankituilla lahjoilla ollut käyttöä. Pitkiä aikoja komerossa pölyyntyneet lelut kiinnostavat tasan sen hetken, kun niistä pitäisikin luopua. Ja tavaroiden paikoilleen laittaminen se vasta aiheuttaakin hammasten kiristystä! Ja sitten se kitinä, kun ei ole mitään tekemistä vaikka kaapit tursuaa tavaraa! Argh!
     
  13. suris Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.07.2007
    Viestejä:
    89
    Saadut tykkäykset:
    0
    En saanukkaan laitetuks niitä takkeja pois mut kolmet kengät kyllä.. edes jotain =)
     
  14. rouva sininen Vierailija

    Olen seurannut tätä keskustelau takapiruna ja nyt kehtaan kirjoittaa jotain itsekin, kun olen tehnyt mielestäni suorastaan uroteon.
    Siivosin nelihenkisen perheemme kaikki vaatekaapit ja laitoin ne uuteen järjestykseen . Sain saaliiksi 3 muovikassillista Uff:in laatikkoon ja 5 roskikseen. Miten hölmö olenkaan ollut ,kun en ole luopunut aikaisemmin tietyistä vaatteista. Veimme uffin kassit suoraan laatikkoon kauppareissulle, eiväthän jääneet nurkkiin pyörimään - suosittelen.
    Innostuin saatuani saaliiksi niin paljon pois laitettavaa, joten etenin pyörremyrskyn lailla eteiseen. No, sieltä saalis jäi ohuenpuoleiseksi, mutta sain sentään jotakin pois ja osan tavaroista varastoon ja ennen kaikkea, kaappi on siisti.
    Siivottavaa ja järjesteltävää löytyy vaikka millä mitalla, mutta eihän sitä kerralla kaikkea saakaan tehtyä. Tästä on hyvä jatkaa vaikka pääsiäisen jälkeen. Jollain aikavälillä täytyy myös lähteä kirppikselle myymään.
    Olisi mukava kuulla mihin aikaisemmin palstalle kirjoittaneet ovat tavaroidensa kanssa joutuneet?
     
  15. suris Uusi jäsen

    liittynyt:
    26.07.2007
    Viestejä:
    89
    Saadut tykkäykset:
    0
    eilen kokeilin osan vaatteistani..osa jäi kyllä vielä kokeilematta mutta ehtiihän ne sit joskus.pääasia että edes jotain sai pois =) kolme muovipussia on nyt sit vaatteita,kolmet kengät(kahdet kengät jopa heitin roskiin)pari laukkua... sitte luovuin yhestä koriste-esineestä, saippuakiposta ja kahdesta mukista ja yhestä lautasesta. pienestä se homma lähtee.. ja mikä parasta:sisko tulee käymään tänään ohikulkumatkallaan ja vie pussit eteenpäin(ehkä suurimman osan ottaa itselleen =D ) niin ei jää ainakaan mulle lojumaan enkä sitten rupee miettimään enää ja laittaan vaatteita takas kaappiin...
    mukavaa ja rojutonta pääsiäistä kaikille!!!
     
  16. minä en "kippaa kaikkea menemään" koska sitä kipattavaa ei ole :=)
    Kyllä minä äitini muistoa kunnioitan. ja äitiäni suren - ajattelen häntä jokaikinen päivä. hänen kuolemastaa on tänään tasan viisi kuukautta. Käyn hänen haudallaan kahden- kolmen viikon välein, vaikka matkaa on toistasataa kilometriä, eikä minulla ole autoakaan.
    Äiti oli aikaisemmin antanut minulle (muuttaessaa palvelutaloon) mm. 50 -vuotis lahjakseen saamansa seinäryijyn. Se on ollut seinälläni siitä asti. Sitten äitini pari kukkaa. ja tosiaan se muistokansio ja valokuvat.
    Minua loukkaa se, että ihmiset olettavat etten surisi ja ajattelisi äitiä, kun en ihan kaikkea tavaroita "huolinut", mitä äidiltä jäi.
    Kaljakuppiloita en ole ikinä harrastanut, kun olen absolutisti. Niinkun oli äitinikin.
     
  17. Minunkin äidilläni oli vielä silloin kun oli petipotilas ja liikuntakyvytön, oli palvelutalossa kaapit väärällään kaikkea joulukoristeista alkaen, työkaluja ym. ym..
    Se antoi äidilleni turvaa.
    On totta monen kohdalla että mitä turvattomammaksi itsensä tuntee, sitä enemmän "roinaa" heillä on ympärillään. Tunnistin joskus nuorempana itsessänikin tuon piirteen, silloin kun olin juuri muuttanut ekaan omaan asuntoon.
    Turha vertauksesta ja esimerkistä on kenenkään loukkaantua. Kaikki ei päde kaikkiin. Oli vain yksi esimerkki. Toisaalta, mitä väärää siinä on sitten kerätä tavaraa ympärilleen, jos se autaa turvattomuuden tunteeseen. Siitä vaan, kunhan siinä ei sitten ahdistu taas toiset samankaton alla asuvat.
     
  18. Famu Vierailija

    Luulen, että tavarapaljous voi johtua ihan vain siitäkin, että on laiska raivaamaan ylimääräisiä pois jos huushollissa on tilaa. Esim. appivanhempieni luona vintti ja autotallin vintti sekä vielä pari muuta piharakennusta, joissa tavaraa voi säilyttää ja jopa unohtaa ne sinne.
    Heidän kuolemansa jälkeen oli todella rasittavaa siivota sitä kaikkea ja saada ne sellaiseen kuntoon, että niitä saattoi talon ostajille esitellä.
    Mutta. ,mutta... itse rakastan erityisesti vanhoja talonpoikaisia tavaroita ja kuinka ollakaan sieltä sitten kotiutui meille vanha kirnu, rukki ja jopa vanha ihana puusaavi. En oikein tiedä mitä näille löydöilleni teen, ei niillä ole oikeastaan käyttötarkoitustakaan kuin rukilla, jos lankaa kehräisin. Tuolla ne nyt koristavat kotiani ja näyttävät aika mukavilta kukkien asuinpaikoilta. Tuo rukkikin saa kyllä tuossa nurkassaan olla. Nämä ovat kotini turhimmat esineet, mutta noudattelevat silti sisustustyyliäni, sillä vuosikymmenien takaa ja jopa vanhempia kuin minä ovat arkiolohuoneemme kalusteet. Tänne nuo siis sopivat.
    Astiakaapistani löytyy myös vanhoja astioita, mutta ne ovat käytössä, eivät pölytä hyllyjä, eivätkä näinollen ole turhaa kamaa.
    Muutamasta rumasta lahjavaasista voisin luopua, jos vain kehtaisin. Muinoin kun oli kissa se oli helpompaa..vierittää syy sen niskoille ;)
    Lisäksi inhoan Tuppervaaran muoviastioita ja ennenkaikkea niitä säilytysrasioita, joita myös joku innokas lähimmäinen meille joka joulu tyrkkää. Niistä kun ei elinikäisen takuun vuoksi pääse edes eroon. Miten minä ne kadotan?
    Toista on sitten kyllä vaatekaappimme. Oikein syvä huokaus...liikaa on ihmisellä tilaa, jos kaapissa roikkuu kesähameita, joita ei ole pitänyt ainakaan viiteen kesään, vai mitä? Osa on omia opeluksiani, ihan hyviä ja kangas on tietenkin ollut mieleistä, kun siitä olen vaatteen viitsinyt valmistaa. Siinäpä se minun pulmani onkin, omatekemissä vaatteissa, niihin rakastuu melkein kuin lapsiinsa;) Kaupasta ostettuun ei sisälly sellaista tunnearvoa, ei ole ollut sitä luomisen tuskaa-ja iloa.
    Olen noista vaatteistani ajatellut, että jospa leikkelen ne matonkuteiksi tai tilkkutöihin tai lapsenlapsen mekkotarpeiksi tai nukenvaatteiksi...Jotain niille pitäisi tehdä!
    Mutta jos teen niille kuten edellä luettelin ongelma siirtyy vain toiseen paikkaan kodissani.
    Välitättekö te kanssasisareni siitä, että käsityöihmisellä on kaapeissaan kaikenlaista tarviketta varoiksi inspiraation yllättäessä ja lankakorissa lankoja vähän joka lähtöön, vai ovatko nämäkin tässä ketjussa mielestänne niitä turhia roinia, jotka pitäisi raivata ? Sillä en voi tietää käytänkö esim. kankaan a tänä vai ensi vai joskus tulevana vuonna tuohikuussa :)
    Neuvoja otetaan kiitollisena vastaan.
     
  19. kaupungin vaihtaja Vierailija

    Itselläni on edessä sama tilanne kuin useilla aiemminkin vastanneilla - poikaystävän kanssa yhteisen katon alle muutto.

    Suhtautumiseni tavaraan ja siitä eroon pääsemiseen on aika kaksijakoista ja vaihtelevaa; välillä nautin suunnattomasti askeettisempaan elämään pyrkimisestä ja otan muuton vastaan loistavana tilaisuutena "pakottautua" pääsemään eroon ylimääräisestä. Toisinaan taas ajatus kaikesta lastaamisesta ja luopumisesta ahdistaa. Askeettisuudessa eniten viehättää elämän ja paikasta toiseen siirtymisen helppous. Viihdyn eriparikuppeja ja -kippoja ja -lakanoita sisältävässä elämäntyylissä, en ole oikein koskaan sisäistänyt, miksi taloudessa pitäisi olla loppuun asti hiotun yhteneväinen astiasto. Pidän väreistä ja ehkä astiani ovat omalla tavallaan yhtenäisiä, samoja värejä muun muassa. Kaikki tekstimukit yksinkertaisesti kiertävät minut kaukaa :)

    Tavaraa on silti liikaa. Muuton myötä suurin osa huonekaluista lähtee myyntiin tai kierrätykseen, osasta vaatehyllyjen sisältöä on vaan pakko raaskia luopua (vaikka aika suuri osa itsetehtyjä onkin) ja pyyhe/lakana/astiavarastot on pakko järkevöittää mahtumaan pieneen kaksioon. Käsitöihin liittyvistä tarvikkeista nyt puhumattakaan. Luovalla alalla ollessa osan "sälän" poisheittäminen tuntuu usein karhunpalvelukselta omia mahdollisia tulevia töitään kohtaan, mutta onneksi on käytössä työhuone, jonka tavaranpaljous on poissa ainakin oman kumppanin silmistä. Koen kyllä tarvetta senkin osalta ajoittaiseen asketismiin.

    Nyt vaan täytyisi saada se puhti aloittaa. Vielä pari päivää pääsiäislomaa aikaa ahkeroida :)
     
  20. kevätsiivooja Vierailija

    mulla on kans auton perä täynnä vaatetta lähdossä roskikseen ja uffille (ei voi viedä paikkalliseen pelastusarmeijaan, anoppi kuitenkin kantais takaisin..) Sattui pieni tuholaisepäily ja sen myötä piti kaapit tyhjentää, mikä olikin tosi hyvä. kaks jätesäkillistä roskikseen ja yks uffille, vielä kun pääsis noista paperikasoista selvyyteen mitä pitää säilyttää.. Ja sais ne säilytettävät vaatteet takas kaappiin... :eek:)
     
  21. Organizer Vierailija

    Joku tuolla aikaisemminkin jo sanoi, että tavarat tuovat turvallisuutta. Se on ihan totta. Muutin kaksi kuukautta sitten avopuolisoni mummolaan ja täällä on vielä mummon tavarat paikallaan. Alkuun minulla oli tosi ulkopuolinen olo, koska mikään ympärillä olevista tavaroista ei ole minun. Olo jotenkin orpo olo ja kaipasin tuttuja´, omia esineitä. Ympärillä ei ollut mitään, josta olisi voinut sanoa, että tuo on minun.

    Seuraavana projektina tässä olisi tämän mummonluolan siivoaminen. Isovanhemmat asuivat talossa kolmekymmentä vuotta, joten tavaraa on kertynyt. Nurkissa on paljon ihan kaatopaikkatavaraa, nuukina ihmisinä kun eivät oikein mitään raaskineet heittäää pois jos sitä vielä tarvitsee. Isoimmat huonekalut, verhot yms käyttökelpoiset tavarat olemme ajatelleet myydä pihakirppiksellä tässä joku viikonloppu kunhan lumet lähtee.
     
  22. rouva sininen Vierailija

    Ha-haa, olen innostunut käymään tavaroita läpi. En siis jäänyt odottamaan pääsiäisen ohimenoa. Suris, eikö olekin hienoa, kun saa hiukan kaappeihin tilaa ja monta kassillista tavaraa pois?

    Varmasti tavarat tuovat osalle ihmisistä omalla tavallaan turvallisuutta,mutta tavarat yms tekevät myös kodin.
    Lisäksi tavaraa vain voi kerääntyä moninaista syistä. Esim tavaraa on kertynyt joskus vuosia sitten kahden kodin yhdistyessä (tilanne, jota muutamat kirjoittajat parhaillaan elävät), saadaan lahjaksi (pitäisikö siis hankkia se kissa?) sekä surullisten kuolemantapausten johdosta jne. Unohtamatta sitä, että syynä voi olla myös kiire ja /tai saamattomuus. Ehkä myös se aloittaminen on niin hurjan vaikeata. Sitten kun pääsee vauhtii, raivaajaa ei estä kukaan.

    Tänään aloitin keittiön kaappien siivouksen. Aikaisemmin joku kirjoitti lahjaksi saamistaan kahvimukeista, niitä löytyy meiltäkin....Tiistaina töihin lähtee mukanani muutama muki poikineen. Kiitos vinkistä.
    Huomenna jatkan vaikka vain muutaman hyllyn, lopun aikaa vietän perheeni kanssa.
    Töissäkäyvänä pienten lasten äitinä pitää vain ajatella,että pikkuhiljaa, pikkuhiljaa hyvää tulee.
     
  23. Tavarataivaassa Vierailija

    Lopetin vuosia sitten sellaisten koriste-esineiden oston jolla ei ollut mitään arvoa. Nyt keräilen suomalaista posliinia tai lasitavaraa, joilla arvo nousee ja joista on helppo päästä eroon kun sen aika tulee ja voi jopa vähän tienatakin.

    Kannattaa satsata laatuun jos jotain hankkii. Olen ajatellut sijoittaa seuraavaksi desing-valaisimeen. Ei tule kerättyä taloa täyteen tavaraa kun desing-tuotteet maksavat enemmän eikä niihin ehkä kyllästykään niin nopeasti.

    Nämä neuvot ovat sellaiselle jonka on pakko joskus jotain ostaa niin kuin itseni on. Hienoin olotila olisi se, ettei tuhlaisi rahojaan mihinkään tavaraan vaan ostaisi nautintoja, matkoja, hierontaa, ihania ravintola-iltoja ja hotelliviikonloppuja.

    Mutta kun aina on mielessä jotain mitä kotiin voisi laittaa, kun koti on kuitenkin se paras ja ihanin paikka
     
  24. sekasotkuelli Vierailija

    Vinkki: istuta mukeihin kukantaimia: rönsyliljasta pari oksaa, anopinkielestä alkuja, jukkapalmusta töyhtö. Saat mukit hyötykäyttöön ja iloa itselle tai ystäville. Ja tässä toimivat myös ne hieman yläreunasta säröilleet mukit!

    Minäkin kuulun hamstraajiin. Työhuone on aivan kamalassa kunnossa: sieltä tulee koska tahansa laatikkopinoja niskaan! Mutta, mutta... vaikka kuinka yritän, en löydä sieltä tuhottavaa: kirjoista pidän, cd/dvd/vidokasetteja katsellaan, joulukoristeet ovat vuosikäytössä, lehtiä on paljon kansioissa, ompelutarvikkeita on isoja kasoja... Pahus, en vain taida osata organisoida ja järjestellä?

     
  25. Anni62 Uusi jäsen

    liittynyt:
    21.06.2006
    Viestejä:
    2 912
    Saadut tykkäykset:
    1
    Ompelutarvikkeille ostin oman boksin kun sellaisen kerran anttilassa näin, aika kätevä, iso kooltaan ja mahtuu langat, neulat, nuppineulat ja puikot. Isoille puikolle taas tilasin sellaisen kotelon käsityökerhosta.
    Niitä vhs kasetteja meilläkin on todella paljon, aion kyllä heittää muutampia pois koska ollaan ostettu samoja dvd:nä. Kirjoja on lukematon määrä ja sarjoja nimenomaan. Löytyy finlandiaa ja tapiolaa sekä fakta tietosanakirjasarja. Lehtiä ei oikeastaan ole kun aku-ankkoja niitä kyllä on nurkat täynä.
    Mielenkiinnolla odotan kun aletaan vinttiä siivoomaan, että mitä sieltä löytyykään.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti